Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Arkisto

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja paina enter.

Uusimmat arvostelut

photo

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään

Irene Vehanen, 7.10.2018

Suosituimpiin brittiläisiin kirjailijoihin kuuluvan Matt Haigin teos Kuinka aika pysäytetään edustaa spekulatiivista fiktiota. Sen päähenkilö on 41-vuotias lontoolaisen koulun historianopettaja Tom Hazard. Todellisuudessa ”Tom” on syntynyt vuonna 1581 pienessä ranskalaisessa linnassa kreivin ja kreivittären jälkeläiseksi. Hän kärsii harvinaisesta anageriaksi nimetystä vaivasta, jossa ihminen vanhenee vuoden jokaista viittätoista vuotta kohden normaalin vanhenemisen sijaan. Vaiva alkaa murrosiässä….

Lue lisää
photo

Gaël Faye: Pienen pieni maa

Siina Sorvali, 30.9.2018

Gaël Fayen Pienen pieni maa on maahanmuuttajataustaisen, kahden maan kansalaisen kirjoittama omaelämänkerrallinen tarina. Se muistuttaa lähtökohdiltaan beur-kirjallisuutta, vaikkei istukaan suoraan genreen. Beur-kirjallisuudelle on tyypillistä omaelämänkerrallisuus ja kahden kulttuurin välissä elämisen vaikeuksista kertominen. Samoista teemoista kertoo myös Pienen pieni maa. Maailma alkaa muuttua, kun tutsien ja hutujen välille puhkeaa yhä suurempia kahakoita. Beur-sanalla viitataan ranskalaisiin, joiden…

Lue lisää
photo

César Aira: Todiste/Illallinen

Arto Rintala, 29.9.2018

Tuottelias argentiinalainen nykykirjailija César Aira (s. 1949) on viime vuosina saapunut Suomen markkinoille useammalla Siltalan julkaisemalla pienoisromaanilla. Tänä keväänä ilmestynyt Sari Selanderin suomentama Todiste/Illallinen on kustantamon neljäs Aira-julkaisu. Edellisten tavoin se sisältää kaksi kertomusta. Poimittavaa pitkän uran tehneen kirjailijan tuotannossa riittää: vuodesta 1975 kokopäivätoimisena kirjailijana, esseistinä ja kääntäjänä toiminut Aira on julkaissut tähän mennessä satakunta…

Lue lisää
photo

Irmeli Westermarck: Riskitön kokeilu

Hannele Puhtimäki, 24.9.2018

Riskitön kokeilu on opettajana toimineen ja useita tietokirjoja julkaisseen Irmeli Westermarckin kaunokirjallinen esikoisteos. Lyhytproosaa sisältävässä kirjassa on 17 lyhyehköä tekstiä, joiden tapahtumat sijoittuvat niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Kirjan avattuaan tuntuu kuin lukemisen sijaan paremminkin kuuntelisi ihmisille sattuneista tapahtumista tai tilanteista.  Siinä mielessä sisällysluettelon toinen ryhmäotsikko ’Ihmisiä ja sattumuksia’ on hyvin tekstejä kuvaava.  Usein nuo sattumukset…

Lue lisää
photo

Leena Kellosalo: Leonardo sai siivet

Marja Haapio, 18.9.2018

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteilija: runoilija, näyttelijä, kirjoittajakouluttaja, lausuja ja palkittu äänikirjojen lukija. Jo esikoiskokoelmassa Leonardo sai siivet hänellä on hallussaan oma maaginen maailmansa, jonka lähtökohtana on luonto kaikkineen, maa ja taivas, eliöt ja oliot, ihminen mukaan lukien. Kellosaloa voi syystä nimittää luontorunoilijaksi, mutta hän ei ole mikään perinteinen luontolyyrikko. Aistihavainnoista lähtee liikkeelle kuvien ja…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo

Irmeli Westermarck: Riskitön kokeilu

Hannele Puhtimäki, 24.9.2018

Riskitön kokeilu on opettajana toimineen ja useita tietokirjoja julkaisseen Irmeli Westermarckin kaunokirjallinen esikoisteos. Lyhytproosaa sisältävässä kirjassa on 17 lyhyehköä tekstiä, joiden tapahtumat sijoittuvat niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Kirjan avattuaan tuntuu kuin lukemisen sijaan paremminkin kuuntelisi ihmisille sattuneista tapahtumista tai tilanteista.  Siinä mielessä sisällysluettelon toinen ryhmäotsikko ’Ihmisiä ja sattumuksia’ on hyvin tekstejä kuvaava.  Usein nuo sattumukset…

Lue lisää
photo

Markku Pääskynen: Hyvä ihminen

Kirsi Laitila, 9.9.2018

Markku Pääskynen (s. 1973) punoo tarinaa ihmisestä, joka haluaa auttaa muita ja tehdä hyvää. Hän kirjoittaa elämästään päiväkirjaansa, mutta pian tositapahtumia käsittelevät kirjoitukset alkavat sekoittua keksittyihin tarinoihin ja vääriin muistoihin. Taustalla häilyy jatkuva vaikutelma siitä, että jokin on vinossa. Pääskysen yhdeksäs romaani Hyvä ihminen jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, ”Nuoruus”-osassa teoksen päähenkilö on 21-vuotias. Hän tapaa…

Lue lisää
photo

Turo Kuningas: Välityö

Heidi Lakkala, 29.8.2018

”Työ on nykyihmisen jumala. Ken uskoo työhön, pelastuu. Ken tekee työtä, pelastuu. Hallitusten tehtävä on muistuttaa ihmisiä toimeentulon menettämisen mahdollisuudesta, riiputtaa miekkaa pään päällä. Kilpenä on yhteiskuntasopimus. Työ on jumala, ja työpaikka on taivaspaikka.” (s. 267.) Näin julistaa Turo Kuningas esikoisromaanissaan Välityö. Kustantaja on valinnut sitaatin kirjan takakanteen, joten lukija odottaa avaavansa kriittisen pamfletin kikystä,…

Lue lisää
photo

Silvia Hosseini: Pölyn ylistys

Sofia Blanco Sequeiros, 11.8.2018

Pölyn ylistys on teos hyvistä huonoista, oikuista, mielijohteista ja iloluontoisista asioista. Huonous toimii teoksessa kehyksenä, jonka kautta Silvia Hosseini tarkastelee niin Leonard Cohenin huonointa albumia, Dubaita, rajua seksiä, Seinäjoen Tangomarkkinoita, museoita kuin lifestyle-blogeja. Huonojen tarkastelu antaa mahdollisuuden hyville: intohimolle, riemulle, myötätunnolle ja ymmärrykselle. Pölyn ylistys on kaivattu lisä kotimaiseen esseistiikkaan. Hosseini käsittelee aiheitaan elegantein asiantuntijan…

Lue lisää
photo

Marja Toivio: Kuka lasta varjelee

Jani Saxell, 25.7.2018

Ainakin yhden genren puolella painetulla kirjalla ei ole hätäpäivää: kaksi vuosikymmentä jatkunut dekkaribuumi vain lisää kierroksia. Samaan aikaan rikoskirjallisuus on ottanut itselleen aiemmin muille lajeille kuuluneita tehtäviä: yhteiskuntakritiikin ja sosiaalisen omatunnon. On mainstream-proosa sitten keskiluokkaistumassa tai ei, yhteiskunnan kahtia jakautumisen kuvat ja marginaaliin sysättyjen laitapuolen laulut löytyvät yhä useammin rikoskirjallisuuden puolelta. Ja kuten usein tapahtuu, genren…

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo

Leena Kellosalo: Leonardo sai siivet

Marja Haapio, 18.9.2018

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteilija: runoilija, näyttelijä, kirjoittajakouluttaja, lausuja ja palkittu äänikirjojen lukija. Jo esikoiskokoelmassa Leonardo sai siivet hänellä on hallussaan oma maaginen maailmansa, jonka lähtökohtana on luonto kaikkineen, maa ja taivas, eliöt ja oliot, ihminen mukaan lukien. Kellosaloa voi syystä nimittää luontorunoilijaksi, mutta hän ei ole mikään perinteinen luontolyyrikko. Aistihavainnoista lähtee liikkeelle kuvien ja…

Lue lisää
photo

Lauri Rikala: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

Maiju-Sofia Pitkänen, 6.8.2018

Lauri Rikalan (s.1975) toinen aforismikokoelma kommentoi aikaamme ja sen ihmistä. Osa teoksen materiaalista on esiintynyt esikoisessa Lopullinen kukka (2013), ja nyt teemat laajenevat ja sidostuvat tiukemmin sekä hallitummin toisiinsa. Kokoelman aloittava maisema on vielä tyhjä taulu. ”Katso maisemaa. Siinä ei ole yhtään ajatusta.” Pian sen herättää henkiin linnun lento – elävä, havaittu tapahtuminen keskellä tyhjää taivasta. Teoksen…

Lue lisää
photo

Keijo Virtanen, Sini Silveri: Männyt, Muovailen muovipussista kaunista kahvaa

Janne Löppönen, 1.8.2018

Runovihkot ovat uusin trendi suomalaisen pienkustantamisen kentällä. Kaunokirjallisuutta on meillä julkaistu erilaisina vihkosina toki ennenkin, mutta viimeaikainen kiinnostus erilaisia julkaisumuotoja kohtaan liittyy entistä selvemmin kirja-alan murrokseen. Julkaisutoiminta on entistä pienimuotoisempaa, hajautetumpaa ja omaehtoisempaa. Tähän tilanteeseen vihkoformaatti sopii kuin nenä päähän. Minimaalisten kustannusten ja riskien ansiosta tekijä voi hallita koko prosessin sisällöstä kansiin. Lisäksi vihkomuoto mahdollistaa…

Lue lisää
photo

Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama

Arto Vaahtokari, 16.7.2018

Riina Katajavuoren uuden kokoelman nimi Maailma tuulenkaatama vaikuttaa hieman ärsyttävän söpöilevältä tekotaiteellisuudelta käännettyine sanajärjestyksineen. Yksinkertainen, suora sanajärjestys olisi antanut kokoelmalle ansaitsemansa ryhdikkäämmän nimen. Kokoelman runot eivät nimittäin suinkaan ole mitään vaaleanpunaista runohöttöä, johon runollinen nimi saattaa viedä ajatukset. Itse asiassa Riina Katajavuori tarttuu esimerkiksi runossa Nimet aihepiiriin, jota pääasiassa näkee vain Elias Lönnrotin keräämässä kansanrunousaineistossa…

Lue lisää
photo

Karri Kokko: Sanat vain riippuvat ilmassa irrallaan: kuvaus Leevi Lehdon teoksesta Muuttunut tuuli

Riikka Simpura, 27.6.2018

Karri Kokko kuvailee kollegansa Leevi Lehdon esikoisrunokokoelman Muuttunut tuuli (1967) kannesta kanteen. Teoksen ensimmäinen osa on ekfrasista tai sanelua muistuttava kuvaus Lehdon esikoisesta, ja liitteenä on mekaanisella kirjoituskoneella toteutettu tulkinta siitä, miltä Muuttuneen tuulen käsikirjoitus on aikanaan mahdollisesti näyttänyt. Kokko kuuluu niihin tekijöihin, jotka ovat teoksillaan yhä uudelleen asettaneet kysymyksen kirjallisuuden luonteesta ja rajoista. Hänet…

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään

Irene Vehanen, 7.10.2018

Suosituimpiin brittiläisiin kirjailijoihin kuuluvan Matt Haigin teos Kuinka aika pysäytetään edustaa spekulatiivista fiktiota. Sen päähenkilö on 41-vuotias lontoolaisen koulun historianopettaja Tom Hazard. Todellisuudessa ”Tom” on syntynyt vuonna 1581 pienessä ranskalaisessa linnassa kreivin ja kreivittären jälkeläiseksi. Hän kärsii harvinaisesta anageriaksi nimetystä vaivasta, jossa ihminen vanhenee vuoden jokaista viittätoista vuotta kohden normaalin vanhenemisen sijaan. Vaiva alkaa murrosiässä….

Lue lisää
photo

Gaël Faye: Pienen pieni maa

Siina Sorvali, 30.9.2018

Gaël Fayen Pienen pieni maa on maahanmuuttajataustaisen, kahden maan kansalaisen kirjoittama omaelämänkerrallinen tarina. Se muistuttaa lähtökohdiltaan beur-kirjallisuutta, vaikkei istukaan suoraan genreen. Beur-kirjallisuudelle on tyypillistä omaelämänkerrallisuus ja kahden kulttuurin välissä elämisen vaikeuksista kertominen. Samoista teemoista kertoo myös Pienen pieni maa. Maailma alkaa muuttua, kun tutsien ja hutujen välille puhkeaa yhä suurempia kahakoita. Beur-sanalla viitataan ranskalaisiin, joiden…

Lue lisää
photo

César Aira: Todiste/Illallinen

Arto Rintala, 29.9.2018

Tuottelias argentiinalainen nykykirjailija César Aira (s. 1949) on viime vuosina saapunut Suomen markkinoille useammalla Siltalan julkaisemalla pienoisromaanilla. Tänä keväänä ilmestynyt Sari Selanderin suomentama Todiste/Illallinen on kustantamon neljäs Aira-julkaisu. Edellisten tavoin se sisältää kaksi kertomusta. Poimittavaa pitkän uran tehneen kirjailijan tuotannossa riittää: vuodesta 1975 kokopäivätoimisena kirjailijana, esseistinä ja kääntäjänä toiminut Aira on julkaissut tähän mennessä satakunta…

Lue lisää
photo

Mai Jia: Pimeä voima

Eero Suoranta, 4.9.2018

Kiinalainen Mai Jia (s. 1964) on kotimaassaan tunnettu kirjailija, joka kirjoittaa salaperäisestä aiheesta: kiinalaisten tiedustelupalveluiden toiminnasta. Hänen toinen suomennettu teoksensa, Mao Dun -kirjallisuuspalkinnon voittanut Pimeä voima on itsenäinen jatko-osa viime vuonna suomeksi ilmestyneelle Koodinmurtajalle. Teoksia yhdistää kehyskertomus, jossa fiktiivinen Mai Jia selvittää erikoisyksikkö 701:een liittyvien henkilöiden tarinoita. Mai Jian (syntymänimeltään Jiang Benhu) kirjoja on kutsuttu…

Lue lisää
photo

Ramón Gómez de la Serna: Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja

Janne Löppönen, 3.9.2018

Jos käännösrunous on marginaalista, niin käännösaforistiikka se vasta marginaalista onkin. Vielä harvinaisempaa on sellainen käännösaforistiikka, joka astuu ulos ns. viisauskirjallisuuden alueelta ja pakenee yksiselitteisiä lajimäärittelyjä. Espanjalaisen Ramón Gómez de la Sernan (1888–1963) valikoima Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja tuo uutta verta suomalaiseen aforistiikkaan ja täydentää kuvaamme espanjankielisestä modernismista. Ramón tunnetaan parhaiten mietelmistä, joista suomennosvalikoima koostuu….

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo

Sanna Nyqvist , Outi Oja: Kirjalliset väärennökset: Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia

Markku Soikkeli, 7.8.2018

Lievimmässä muodossa sanataiteellinen varkaus on pelkkä sitaatti, röyhkeimmillään kokonaisen teoksen väärentäminen omiin nimiin. Sanna Nyqvistin ja Outi Ojan muhkea tietoteos Kirjalliset väärennökset käsittelee näiden ääripäiden väliin jäävää luovaa lainaamista. Mediajulkisuuden perusteella taideväärennökset voivat tuntua marginaalisilta ja hupsuilta, mutta Nyqvist ja Oja osoittavat niiden olevan taidetta koskevien oletusten keskipisteessä. Miksi juuri taideteos antaa joillekin skandaalimaisille aiheille…

Lue lisää
photo

Roger Picard, Ingrid Svensson: Salonkien aika, Ett magiskt rum

Sanna Nyqvist, 14.7.2018

On vaikeaa välttyä nostalgian ailahdukselta, kun uppoutuu lukemaan kirjallisten salonkien värikästä historiaa. Tyylikkäiden ja taitavien naisten luotsaamat kirjalliset keskustelukerhot olivat aikakautensa keskipisteitä. Niiden loisteliaassa mutta samalla kotoisassa ympäristössä avattiin kirjallisuudelle uusia suuntia, kehitettiin kielellisen ilmaisun nyansseja ja tehtiin vallankumouksellista politiikkaa. Salongeissa ei mitenkään leimallisesti ajettu naisen yhteiskunnallisen aseman parantamista. Ranska ja aivan erityisesti sen pääkaupunki…

Lue lisää
photo

Kukku Melkas & Olli Löytty toim.: Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan

Marissa Mehr, 11.4.2018

Toistemme viholliset? -artikkelikokoelman luulisi käsittelevän historiallista ajanjaksoa, joka ”on nimetty kansalaissodaksi, vapaussodaksi, punakapinaksi, veljessodaksi, sisällissodaksi tai, kuten Veijo Meri romaaninsa nimessä muotoilee, vuoden 1918 tapahtumiksi” (s. 10). Pian kuitenkin huomaa, että kahdentoista esseen ja lyhyen johdannon sisältävä artikkelikokoelma avaa odotettua laajemman otoksen sisällissodan moniin mahdollisiin merkityksiin kirjallisuudessa. Teoksen kannessa oleva Heikki Marilan Ryijy 2 kuvastaa…

Lue lisää
photo

Klaus Brax: Unhoon jääneiden huuto

Pasi Salminen, 21.3.2018

Suomikin vaikuttaa siirtyneen yhä tukevammin jälkimoderniin aikaan. Näin voisi päätellä ainakin kirjallisuuden perusteella. Vuonna 2017 julkaistiin esimerkiksi Miki Liukkosen O, Mikko Rimmisen Maailman luonnollisin asia ja Jaakko Yli-Juonikkaan Jatkosota-extra, jotka voidaan kaikki luokitella postmoderneiksi romaaneiksi. Sinällään postmodernismissa ei ole mitään uutta. 1990-luvulta lähtien on puhuttu jo post-postmodernistisesta käänteestä. Aiheesta on kirjoitettu valtavasti 1960-luvulta lähtien niin…

Lue lisää
photo

Laura-Elina Aho: Petra ja Ida

Sanna Nyqvist, 15.3.2018

Naisia käsittelevien elämäkertojen vähäisyys on silmiinpistävää, kun katselee kirjakauppojen ja markettien hyllyjä. Niitä kyllä kustannetaan, mutta kirjat eivät päädy julkisuuden eturiviin. Vuoden 2017 lopulla esimerkiksi ilmestyi osuuskunta Partuunalta Tiina Mahlamäen eläytyvä elämäkerta kirjailija Kersti Bergrothista (Kaikki maallinen on vain vertauskuvaa) sekä ntamolta Laura-Elina Ahon Petra ja Ida, jossa taidekriitikko Petra Uexküllin vaiheisiin lomittuu tämän isän…

Lue lisää

Muu kirjallisuus

photo

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

Merja Leppälahti, 23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…

Lue lisää
photo

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

Vesa Rantama, 7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….

Lue lisää
photo

Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot

Artemis Kelosaari, 24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…

Lue lisää
photo

Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

Ville Hänninen, 12.8.2017

Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat alttiita muutoksille ja suurilla ikäluokilla purkautumatonta latinkia. Jazzin evoluutiossa 1960-luvun alku on ainutlaatuisen hieno vaihe, jossa free jazzin tapaiset ilmiöt johtivat totunnaisuuksien täydelliseen kumoamiseen. 1960-luvun…

Lue lisää
photo

Marika Helovuo: 100 syytä lukea. Lukukipinän sytytyskirja.

Sanna Kivimäki, 30.7.2017

Kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuon 100 syytä lukea on mainio pikkukirja vaikkapa kesälukemiseksi. Helovuo kertoo olleensa ahkera lukija jo 40 vuoden ajan. Sen verran antoisa harrastus on ollut, että nykyisenä missiona hänellä on saada kaikki lukemaan enemmän. Harrastuksen ja ammatin rajat toki hämärtyvät, kun lukee kaunokirjallisuutta työkseen. Sillä kaunokirjallisuudestahan Lukukipinän sytytyskirjassa on kyse, vaikka sitä…

Lue lisää