Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Toim. huom.

photo

Runolevyt ja lavarunous: analyyttisia työkaluja kriitikolle

Johanna Osváth, 25.11.2018

    Milloin luit viimeksi runolevyä käsittelevän kritiikin? Tai paremmin: milloin kirjoitit viimeksi runolevyä käsittelevän kritiikin? Taiteidenvälisyys voi olla kriitikolle pelottavaa. Kirjallisuuskritiikki osoittautuu kädettömäksi tilanteessa, jossa pitäisi voida analysoida audiomaisemaa, musiikkikriitikko taas vierastaa levyjen kirjallista luonnetta, joka sitoo sen osaksi runouden perinnettä. Lavarunouden kirjallisen vastaanoton tilanne on hieman parempi, vaikka siitä suuremmissa päivälehdissä kirjoitetaankin usein…

Lue lisää
photo

Suomalainen runous on maailmankirjallisuuden keskellä

Aleksis Salusjärvi, 23.6.2018

Yleensä on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Törmäsin maapallon toisella puolella suomalaiseen runouteen. Suomalainen kirjallisuus on kansainvälistä monella tavalla ja monesta syystä. Julkinen huomio on kiinnittynyt proosaan, jossa etenkin naiskirjailijamme ovat kunnostautuneet viime vuosina. Maailmankirjallisuuden keskellä suomalainen runous näyttää kuitenkin vielä proosaakin kirkkaammalta. Buenos Airesia on vaikea määritellä, mutta sitä on helppo ymmärtää. Sinne on helppo…

Lue lisää
photo

Kulttuurilehtien tilaustuki päättyy, mikä on onni ja onnettomuus

Aleksis Salusjärvi, 17.12.2017

  Kultti tiedotti pari päivää sitten ministeriön lopettavan kirjastojen kulttuurilehtien tilaustuen ensi vuodelle. Vajaan 200 tuhannen euron tuki on pieni summa, mutta kulttuurilehtien saatavuuden suhteen merkittävä. Ylen Kultakuume selvitti asiaa, ja paljastui että tilaustuen lopettaminen johtui ministeriön henkilövaihdoksista ja osin sattumasta. Kymmenisen vuotta jatkunut kirjastojen lehtitilaustuki oli laiton, sillä sitä ei ollut kilpailutettu. Vuosien aikana tämä tukisumma…

Lue lisää
photo

Runokuun pääesiintyjä analyysissä

Aleksis Salusjärvi, 27.8.2017

  Runokuu onnistuu joka vuosi synnyttämään yleisöryntäyksen, vaikka tapahtumia on viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan. Festivaalilla on omalakinen profiili, mikä tekee runoudesta välitöntä, suoraa, yllättävää, vaivatonta ja avointa. Tämän vuoden päävieras oli teksasilainen Madison Mae Parker, joka esiintyi yhdessä englantilaisen tanssija-koreografi Francesca Willow´n kanssa. He esiintyivät Runokuuklubilla lauantaina, ja ilta oli tulkittavissa festivaalin päätapahtumaksi. Tanssia…

Lue lisää
photo

Vaikutelmia Helsingin WorldConista

Aura Nurmi, 14.8.2017

  WorldCon 75 oli niin merkittävä tapahtuma, ettei sitä saanut jättää väliin. Ei, vaikka olisi ryypännyt myrskyisällä Flow-festivaalilla kaksi päivää putkeen toisella puolella Helsinkiä. Osallistuin, omaksi häpeäkseni, pelkästään sunnuntain osalta maailman suurimpaan science fiction -tapahtumaan, jonka eteen vapaaehtoinen yhteisö on tehnyt käsittämättömän työn. Tässä on minun kapea mutta yhtä kaikki mieleenpainuva otantani yhden conipäivän osalta….

Lue lisää
photo

Taide on vapaata osana julkistaloutta

Aleksis Salusjärvi, 21.5.2017

  Heikki Pursiainen pohtii Helsingin Sanomissa taiteen vapautta. Hänen nähdäkseen julkinen tuki ja vapaa taide ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Tätä kirjoittaessa kulttuuriväki on jo osuvasti kritisoinut Pursiaisen keskeisiä argumentteja. Muutama seikka kaipaa kuitenkin vielä lisävaloa. Seikka yksi: Miljardi euroa Pursiainen rinnastaa kulttuurin julkisen tuen taiteen vapauteen, vaikka tiedossa on, että valtaosa tuesta kuluu kirjastojen ja…

Lue lisää
photo

Mihin kirjallisuus venyy?

Aleksis Salusjärvi, 11.10.2016

  Kirjallisuus on lähtökohtaisesti venymisen taidemuoto. Kiiltomato vieraili syksyn kirjallisissa merkkitapahtumissa. Kirjallisuuden lähtökohta on ”mikä hyvänsä” ja kirjallisuuden lopputulos on ”mitä hyvänsä” – mutta odotuksemme kirjallisuuden suhteen eivät osu Gaussin käyrän keskelle. Innostava ja kiinnostava kirjallisuus venyttää omia rajojaan. Kirjallisuuden tarkastelu on usein mielekästää alkaa teoksen uniikeista lähtökohdista. Tavallaan kirjallisuuden paradoksi on siinä, että sen…

Lue lisää
photo

Rilke-käännökset ja runotyyli

Liisa Enwald, 20.6.2016

Keskustelu käännöskritiikistä jatkuu. Liisa Enwald kertoo, miten Rilke on Suomessa otettu vastaan. On ilahduttavaa, että klassikkokäännöksistä ilmestyy yhä seikkaperäisiä kritiikkejä, ja vielä ilahduttavampaa, että niistä viriää keskustelua. Aarne Toivonen arvioi Arja Meskin suomennoksen Rilken Duinon elegioista Kiiltomadossa 10.4., ja suomentaja vastasi siihen 13.6. Haluan Meskin kääntäjäkollegana tuoda tähän keskusteluun muutaman näkökohdan, lähinnä suomennosten tyylin ja kielen…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto