Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Arkisto

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja paina enter.

Uusimmat arvostelut

photo

Anna Helle: Todellisuus pahoinpiteli runon. Yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa

Sofia Blanco Sequeiros, 22.3.2021

Todellisuus pahoinpiteli runon: yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa (2019) on kirjallisuustieteilijä Anna Helteen tutkimusmonografia. Vaikka ”tutkimusmonografia” voi sanana kuulostaa vakavamielisen pölyiseltä, on  teos ajankohtaista ja helposti lähestyttävää kirjallisuudentutkimusta, jota voi suositella kelle tahansa nykyrunoudesta kiinnostuneelle lukijalle. Teoksen keskeinen väite on, että usein epäyhteiskunnalliseksi tai epäpoliittiseksi mielletty kokeellinen nykyrunous on ja voi olla hyvinkin poliittista. Helle…

Lue lisää
photo

Tero Liukkonen: Ilman sitoumuksia

Jarmo Suonamo, 18.3.2021

Kauas on jäänyt aika, jolloin Suomessa elettiin kohtaamisten ja koskettamisten maailmassa. Kumppania haettiin tanssilavoilta, ravintoloista tai lehtien seuranhakupalstoilta. Parisuhteet olivat pysyviä. Avioliitot päättyivät yleensä vasta viimeisellä matkalla. Seuraa ei löytynyt puhelimen sovelluksesta ja rakastetulle kirjoiteltiin kirjeitä. Maailma kuitenkin muuttuu ja sen Tero Liukkonen osoittaa uusimmassa teoksessaan Ilman sitoumuksia (2020). Tero Liukkonen (s. 1960) on porvoolainen…

Lue lisää
photo

Sami Liuhto: Ja punaiset valkoiset

Paavo Kässi, 15.3.2021

Jokaisella kirjalla ja kirjallisuudenlajilla on omat hyveensä, jotka perustuvat niille tyypillisiin esteettisiin päämääriin. Kokeellisessa runoudessa hyveet ovat erilaisia kuin harlekiiniromaaneissa, eikä viihderomaania pidä lukea kuin aseemista lyriikkaa. Viihteellisen tekstin arvioiminen voi olla hyvinkin konstailematonta: jos uuden sivun kääntäminen ei houkuttele, kirja on todennäköisesti epäonnistunut. Kokeellisen tekstin kohdalla epäonnistumista on hankalampi osoittaa, sillä lukukonventioiden koetteleminen hämärtää…

Lue lisää
photo

Jorge-Luis Borges: Seitsemän iltaa

Ville Ropponen, 13.3.2021

Argentiinan kautta aikojen ehkä tunnetuinta kirjailijaa Jorge-Luis Borgesia (1899-1986) on usein sanottu postmodernistiksi ennen postmodernismia. Borgesin tuotanto tulvii mitä erilaisimpia aineksia, parodiaa, ironiaa ja intertekstuaalisia viitteitä. Ennen muuta kirjailija on proosan uudistaja, joka yhdistelee lyhyissä tarinoissaan esseetä ja novellia, faktaa ja fiktiota. Suomeksi Borgesin kertomuksia on ilmestynyt valikoimissa Haarautuvien polkujen puutarha (1969) ja Hiekkakirja (2003). Esseitä…

Lue lisää
photo

Kristina Carlson: Eunukki

Sanni Purhonen, 11.3.2021

Kristina Carlson on viime vuosina kirjoittanut useamman taidokkaan päiväkirjamaisen pienoisromaanin. Teoksissa ovat päässeet ääneen sellaiset henkilöhahmot kuin Charles Darwinin puutarhuri Thomas Davies romaanissa Herra Darwinin puutarhuri (2009) sekä William N: n päiväkirjassa (2011) kasvitieteilijä William Nylander 1800-luvulta. Tiiviin muodon lisäksi teoksia yhdistävät kiinnostus tieteeseen ja kulttuuriin sekä tapa, jolla yhteisössään ulkopuolinen ja vanheneva hahmo katselee…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo

Tero Liukkonen: Ilman sitoumuksia

Jarmo Suonamo, 18.3.2021

Kauas on jäänyt aika, jolloin Suomessa elettiin kohtaamisten ja koskettamisten maailmassa. Kumppania haettiin tanssilavoilta, ravintoloista tai lehtien seuranhakupalstoilta. Parisuhteet olivat pysyviä. Avioliitot päättyivät yleensä vasta viimeisellä matkalla. Seuraa ei löytynyt puhelimen sovelluksesta ja rakastetulle kirjoiteltiin kirjeitä. Maailma kuitenkin muuttuu ja sen Tero Liukkonen osoittaa uusimmassa teoksessaan Ilman sitoumuksia (2020). Tero Liukkonen (s. 1960) on porvoolainen…

Lue lisää
photo

Kristina Carlson: Eunukki

Sanni Purhonen, 11.3.2021

Kristina Carlson on viime vuosina kirjoittanut useamman taidokkaan päiväkirjamaisen pienoisromaanin. Teoksissa ovat päässeet ääneen sellaiset henkilöhahmot kuin Charles Darwinin puutarhuri Thomas Davies romaanissa Herra Darwinin puutarhuri (2009) sekä William N: n päiväkirjassa (2011) kasvitieteilijä William Nylander 1800-luvulta. Tiiviin muodon lisäksi teoksia yhdistävät kiinnostus tieteeseen ja kulttuuriin sekä tapa, jolla yhteisössään ulkopuolinen ja vanheneva hahmo katselee…

Lue lisää
photo

Jouni Tossavainen: Taistelevat metsot

Meri Parkkinen, 27.2.2021

Jouni Tossavaisen Taistelevissa metsoissa on jännitettä: ikääntynyt Ferdinand von Wright yrittää saada alulle elämänsä työtä, aamusumussa verisesti taistelevia metsoja. Teos häilyy vasta kuvana taiteilijan mielessä. Terveys takkuilee. Yhden päivän romaania rytmittää eteenpäin uusi apukäsi, renki Kipunaksi kutsuttu oppipoika. Tämä yrittää parhaansa mukaan mielistellä herraansa samalla, kun tekee kolttosia yksi toisensa perään. Rikkaan, vanhan ja herkän taidemaalarin ja…

Lue lisää
photo

Lotta-Liisa Joelsson: Nailpolish.avi

Johannes Melander, 20.2.2021

”Tarinat alkavat peloistamme”, eräs henkilöhahmo toteaa japanilaisessa kummituskauhuelokuvassa Ringu (1998). Tämä pätee erityisen hyvin kauhuun. Kauhutarinat käsittelevät yhteisöllisiä ja kaikkein primitiivisimpiä pelkoja. Tarkoituksena on herättää ahdistusta ja inhoa, mutta myös nautintoa. Kauhu voi toimia väylänä yksilöllisten ja yhteisöllisten ahdistusten purkamiseen. Kôji Suzukin kauhuromaani Ringu (1991) ja sen pohjalta tehdyt elokuvat Ringu sekä hollywoodilainen remake-versio The Ring (2002) käsittelevät mediaan liittyviä pelkoja ”kirotun videon” kautta. Mitä siitä seuraa,…

Lue lisää
photo

Markku Eskelinen, Jaakko Yli-Juonikas: Talvimatkoja

Paavo Kässi, 24.1.2021

Talvi koettelee. Franz Schubertin Winterreise-laulusarjan (1827) ”Der Wegweiser”-osassa seistään tienristeyksessä. Siinä Wilhelm Müllerin kirjoittaman tekstin puhuja pohtii rauhatonta haluaan poiketa tunnetulta tieltä kohti tuntematonta polkua. Laulu päättyy sanoihin: ”Eine Strasse muss ich gehen, die noch keiner ging zurück”– minun on mentävä tietä, jolta yksikään ei ole palannut. Schubertin talviselle matkalle osuvan risteyksen tapaan myös Georges Perecin Talvisessa matkassa (Voyage d’hiver, 1979)…

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo

Sami Liuhto: Ja punaiset valkoiset

Paavo Kässi, 15.3.2021

Jokaisella kirjalla ja kirjallisuudenlajilla on omat hyveensä, jotka perustuvat niille tyypillisiin esteettisiin päämääriin. Kokeellisessa runoudessa hyveet ovat erilaisia kuin harlekiiniromaaneissa, eikä viihderomaania pidä lukea kuin aseemista lyriikkaa. Viihteellisen tekstin arvioiminen voi olla hyvinkin konstailematonta: jos uuden sivun kääntäminen ei houkuttele, kirja on todennäköisesti epäonnistunut. Kokeellisen tekstin kohdalla epäonnistumista on hankalampi osoittaa, sillä lukukonventioiden koetteleminen hämärtää…

Lue lisää
photo

Virpi Vairinen: Kaikki tapahtuu niin paljon

Tuomas Taskinen, 8.3.2021

Virpi Vairinen kirjoittaa ideoiden, tilojen ja rakenteiden runoutta. Uusi kokoelma Kaikki tapahtuu niin paljon käsittelee erityisesti internetin kokemuksellisuutta ja rakkauden menetystä. Samalla se kartoittaa runouden mahdollisuuksia antaa tukea näihin kokemuksiin. Kaikki tapahtuu niin paljon (tästä eteenpäin lyhyesti Kaikki) on Vairisen neljäs runokokoelma. Niistä jokainen on muodoltaan kokeileva. Kolera-kollektiivin julkaisemat Kuten avata äkisti (2015) ja Ilmanala…

Lue lisää
photo

Arto Lappi: Pohjoiset tuulenpesät

Venla Kuokkanen, 15.2.2021

Jazzia, klassista musiikkia, David Bowieta ja Pink Floydia. Arto Lapin Pohjoiset tuulenpesät -teoksen (2020) runot on otsikoitu musiikkikappaleiden mukaan, ja musiikin tyylilajeja riittää laidasta laitaan. Pohjoiset tuulenpesät on runotrilogian toinen osa. Ensimmäisessä osassa, Veden äärissä (2018), runojen otsikot on poimittu Mirkka Rekolan, Jyri Schreckin ja Harri Kaasalaisen runojen nimistä. Kolmannessa, tulevassa päätösosassa Ateljee Palanderissa vuorossa ovat maalaustaiteen teokset. Trilogiansa avulla Lappi sukeltaa…

Lue lisää
photo

Silja Järventausta: Ympäristön avajaiset

Sanni Purhonen, 1.2.2021

Silja Järventaustan runokokoelmassa Ympäristön avajaiset (2020), fokus on nimenmukaisesti usein aivan muualla kuin runon puhujassa, roolihahmossa tai keskeislyyrisessä minässä. Sen sijaan ääneen pääsee luonto tai inhimillistetty eloton, kuten ympäristö, päivä tai vaikkapa aurinko. Tällainen runous ottaa kaiken irti kielestä, sanoista ja niillä leikkimisestä. Sanat elävät ja hengittävät omassa todellisuudessaan, ja runot tutkivat kielen monia mahdollisuuksia. Leikittely…

Lue lisää
photo

Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita

Janne Löppönen, 25.1.2021

Vilja-Tuulia Huotarinen on palannut seitsemän vuoden runosapatiltaan. Edellinen runoteos Seitsemän enoa (WSOY) ilmestyi vuonna 2013, ja välissä Huotarinen on julkaissut nuortenromaaneja. Edeltäjänsä tavoin Omantunnon asioita (2020) käsittelee perhettä, ihmissuhteita ja ihmisen liittymistä itseään suurempaan kokonaisuuteen. Kokoelman osastot on nimetty läheisten ihmisten tai paikkojen mukaan: ”Vauvoille”, ”Saarelle” (joka paljastuu Islanniksi), ”Rakastetulle”, ”Ystäville” ja ”Menneille”. Seitsemän enon sadunomainen maailma ja paikallisväritteinen…

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo

Thomas Bernhard: Halvallasyöjät & Wittgensteinin veljenpoika

Antti Ojala, 14.2.2021

Elämänonnettomuuden ja elämänonnen ero voi toisinaan olla hiuksenhieno. Itävaltalaisen Thomas Bernhardin (1931–1989) pienoisromaanin Halvallasyöjät päähenkilö Koller, työlleen omistautunut erakko, on menettänyt kuusitoista vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden seurauksena jalkansa. Yhä edelleen kävellessään tapahtumapaikalla, hän muistelee vain elämäänsä ennenja jälkeen, jolloin hänen matemaattinen ajattelunsa sai kimmokkeen muuttua filosofisempaan suuntaan. Puistossa lasitehtaanjohtajan koira on päässyt irti ja hyökännyt raivostuneena…

Lue lisää
photo

Ottessa Moshfegh: Vuosi horroksessa (My Year of Rest and Relaxation, 2018)

Sara Korppila, 27.1.2021

Hämmentynyt. Yllättynyt. Huvittunut. Ehkä hiukan ahdistunutkin? Muun muassa nämä sanat nousevat esiin tunnustellessani, millaisia jälkivärähtelyjä yhdysvaltalaisen Ottessa Moshfeghin tuorein romaani Vuosi horroksessa (2018, suom. Kristiina Drews, 2020) mielessäni aiheutti. Romaani on Moshfeghin kolmas ja ensimmäinen suomeksi käännetty. Alkuasetelma Moshfeghin romaanissa on houkutteleva ja poikkeuksellinen. Miljöönä toimivat vuoden 2000 Manhattan ja Upper East Side, jotka pursuavat elämää,…

Lue lisää
photo

Nadeem Aslam: Kultainen legenda

Merja Leppälahti, 29.12.2020

Nadeem Aslam on pakistanilassyntyinen brittikirjailija. Hänen perheensä muutti Pakistanista Britanniaan Aslamin ollessa 14-vuotias. Aslam opiskeli biokemiaa Manchesterin yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken kirjoittamisen vuoksi. Hänen vuonna 1993 julkaistu esikoisteoksensa Season of the Rainbirds (ei suomennettu) sai useita palkintoja. Tähän mennessä Aslam on julkaissut viisi romaania, joista kaksi on suomennettu ennen Kultaista legendaa.   Uskontojen jakolinjat Elokuussa 1947 brittien…

Lue lisää
photo

Willy Kyrklund: Odysseuksen soutaja

Veli-Matti Huhta, 17.12.2020

Toki tuntee 3500-sivuinen Lexikon der Alten Welt (1965) Elpenorin: ”Odysseuksen toveri, joka Kirken saarelta lähdettäessä kuoli pudottuaan palatsin katolta. Odysseus kohtasi Elpenorin manalassa ja täytti hänen toiveensa kunnollisesta hautaamisesta. Hauta sijaitsi Latiumissa”. Elpenor oli sankareista huomaamattomimpia. Ääneen hän pääsi kerran, Odysseian 11. laulussa. Aika-ajoin Länsimainen Kulttuuri on kuitenkin kiinnittänyt huomiota tähän Odysseuksen soutumieheen: hän löysi…

Lue lisää
photo

Agustina Bazterrica: Rotukarja

Merja Leppälahti, 12.12.2020

Argentiinalaisen Agustina María Bazterrican (s. 1974) teos Rotukarja on herättänyt huomiota karmivalla aiheellaan. Maapallon eläimistöön on iskenyt outo virus. Koska eläimet ovat taudin saastuttamia tai taudin pelossa hävitetty, tavallista tuotantoeläinten lihaa ei ole tarjolla. Lihakauppiaat myyvät kuitenkin erikoislihaa. Tarjolla on erikoisfileetä, erikoiskylkeä ja erikoismunuaisia, mutta valikoimissa on myös korvia, peniksiä ja sormia. Osa ihmisistä on nimittäin muuttunut…

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo

Anna Helle: Todellisuus pahoinpiteli runon. Yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa

Sofia Blanco Sequeiros, 22.3.2021

Todellisuus pahoinpiteli runon: yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa (2019) on kirjallisuustieteilijä Anna Helteen tutkimusmonografia. Vaikka ”tutkimusmonografia” voi sanana kuulostaa vakavamielisen pölyiseltä, on  teos ajankohtaista ja helposti lähestyttävää kirjallisuudentutkimusta, jota voi suositella kelle tahansa nykyrunoudesta kiinnostuneelle lukijalle. Teoksen keskeinen väite on, että usein epäyhteiskunnalliseksi tai epäpoliittiseksi mielletty kokeellinen nykyrunous on ja voi olla hyvinkin poliittista. Helle…

Lue lisää
photo

Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa: Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille

Päivi Koivisto, 10.1.2021

Helpoin koulu kirjoittamiseen on lukeminen. Mahdollisimman erilaisen kirjallisuuden: romaanien, runojen, esseiden, kokeellisten tekstien, tietokirjojen… Elokuvastakin on apua. Missä muussa lajissa vetävän juonen formaatti on viety yhtä pitkälle kuin Hollywood-elokuvassa? Ei ihme, että Jani Saxellista on tullut kirjailija, sillä hän toden totta on lukenut paljon. Hänen kirjoitusoppaansa Tanssii kirjainten kanssa (2020) sisältää kymmeniä esimerkkejä romaanien kerronnallisista ratkaisuista. Välillä…

Lue lisää
photo

Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola & Tytti Rantanen (toim.): Kertomuksen vaarat: kriittisiä ääniä tarinataloudessa

Joonas Säntti, 20.12.2020

Olemme kaikki nykyään tarinankertojia. Jokaisen meistä pitäisi löytää tai muokata oma elämäntarinansa, joka on sekä sama että eri asia kuin identiteetti. Menestyäkseen niin yksilöillä, puolueilla kuin urheilujoukkueillakin pitää olla jokin tarina, mikä on sekä sama että eri asia kuin strategia. Suuret yritykset ovat tarinallisen innon edelläkävijöitä: Facebook antaa ryhmiensä aktiivisimmille sisällöntuottajille automaattisesti ”visuaalisen tarinankertojan” manttelin,…

Lue lisää
photo

Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret. Naiskohtaloita muinaisesta Japanista.

Merja Leppälahti, 26.11.2020

Japanologi Raisa Porrasmaa on julkaissut aikaisemmin Japania käsittelevät kirjat Japani pintaa syvemmältä: muutakin kuin sake, sushi ja samurait (2012) ja Temppelin hämärästä matsurin vilinään: nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan (2014). Porrasmaa on Japanin tutkija, ja hän myös kääntää japanilaista kirjallisuutta suoraan japanista. Hänen uusin kirjansa keskittyy Japanin naisten historiaan keskeisinä teemoina valta, uskonto ja seksuaalisuus. Auringonjumalattaren tyttäret rakentuu seitsemästä luvusta,…

Lue lisää
photo

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen: Ruotsin Akatemian romahdus

Sanna Nyqvist, 22.11.2020

Syksyllä 2017 Dagens Nyheterin nuori toimittaja Matilda Gustavsson julkaisi artikkelin, jonka seurauksena Ruotsin Akatemia syöksyi historiansa pahimpaan kriisiin. Kaksi vuotta myöhemmin Gustavssonilta ilmestyi kirja Yhdeksästoista jäsen (Klubben, 2019), joka taustoittaa tarkasti noita dramaattisia tapahtumia, ja nyt kirjasta on tekeillä elokuvakin. En tiedä, voiko skandaalin onnistuneesti kääntää fiktion kielelle, mutta tietokirjaversio tapahtumista on perusteltu. Yhdeksästoista jäsen on…

Lue lisää

Muu kirjallisuus