Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Arkisto
Hae sivustolta
Kirjoita hakusana ja paina enter.
Uusimmat arvostelut
Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa? – Esseitä ajastamme
12.1.2021Emme voi ilmeisesti elää sovussa, vaikka kirjailija ja tutkija Merete Mazzarella (s. 1945) sitä tuoreissa esseissään toivookin. Yhteiskunnat ovat kaikkialla maailmassa yhä jakautuneempia. Kilpailevat leirit taistelevat resursseista, kuten rahasta ja vallasta, joskus yhtä naurettavasti kuin Mad Max-elokuvien raakalaisjengit välttämättömyyksistä eli polttoaineesta ja vedestä. Tällaisen kuvan osa mediasta ainakin haluaa meille antaa. Todellisuus lienee mutkikkaampi ja monisyisempi,…
Vesa Lahti: Laulaisit minulle mustakärki
11.1.2021Vesa Lahden neljännen runoteoksen Laulaisit minulle mustakärki mottoruno esittää häivähdyksen kokoelman teemoista: yksinäisyys eräänlaisena eristyneisyytenä sanattomuuteen ja siitä kehittyvä laulu, joka ikään kuin rakentuu sillaksi sinän luo. ”Kaikki alkaa alusta ja / kivijärkäleet vyöryvät, putoavat / yksi toisensa… / ja muotoutuvat seinämiksi. // Sitten syvänhiljaista // makaan yksinäisyydessä. // Ensin / saapuu siipien havina, laulu // viimein…
Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa: Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille
10.1.2021Helpoin koulu kirjoittamiseen on lukeminen. Mahdollisimman erilaisen kirjallisuuden: romaanien, runojen, esseiden, kokeellisten tekstien, tietokirjojen… Elokuvastakin on apua. Missä muussa lajissa vetävän juonen formaatti on viety yhtä pitkälle kuin Hollywood-elokuvassa? Ei ihme, että Jani Saxellista on tullut kirjailija, sillä hän toden totta on lukenut paljon. Hänen kirjoitusoppaansa Tanssii kirjainten kanssa (2020) sisältää kymmeniä esimerkkejä romaanien kerronnallisista ratkaisuista. Välillä…
Katja Kaukonen: Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan
6.1.2021Katja Kaukonen on niitä kotimaisen proosan hiljaisia puurtajia, jotka tekevät hyvin omanlaistaan sanataidetta välittämättä mediahuomiosta ja genretrendeistä. Kaukosen novellikokoelma ja neljä romaania ovat tyyliltään hyvin samanlaisia, historiaa luonnonvoimien myllerrykseen rinnastavia tajunnanvirtakuvauksia. Lähin vertailukohta kotimaisessa perinteessä voisi olla Marja-Liisa Vartion tai Markku Pääskysen proosa, tosin Kaukosen kiinnostusta leikitellä historian solmukohdilla voisi verrata myös islantilaisen Sjónin fantisoivaan kansankuvaukseen. Kaukosen uusin romaani…
Nura Farah: Aurinkotyttö
31.12.2020Hämmästyin huomatessani, että Nura Farahin Aavikon tyttäret -esikoisromaanin (2014) ilmestymisestä on kulunut jo niinkin monta vuotta; niin kirkkaana se silloin jäi mieleeni. Aurinkotyttö jatkaa kuvaamalla samaa sukua Somalian paimentolaisalueella. Aavikon tyttäret -kirjassa päähenkilönä on rohkea ja itsepäinen, paremmasta elämästä haaveileva Khadija. Tässä kirjassa hän on yhdentoista lapsen äiti. Maailmaa katsellaan nyt hänen tyttärensä Shamsun silmin 1970-luvulla. Shamsu on tiedonhaluinen…
Kotimainen proosa
Katja Kaukonen: Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan
6.1.2021Katja Kaukonen on niitä kotimaisen proosan hiljaisia puurtajia, jotka tekevät hyvin omanlaistaan sanataidetta välittämättä mediahuomiosta ja genretrendeistä. Kaukosen novellikokoelma ja neljä romaania ovat tyyliltään hyvin samanlaisia, historiaa luonnonvoimien myllerrykseen rinnastavia tajunnanvirtakuvauksia. Lähin vertailukohta kotimaisessa perinteessä voisi olla Marja-Liisa Vartion tai Markku Pääskysen proosa, tosin Kaukosen kiinnostusta leikitellä historian solmukohdilla voisi verrata myös islantilaisen Sjónin fantisoivaan kansankuvaukseen. Kaukosen uusin romaani…
Nura Farah: Aurinkotyttö
31.12.2020Hämmästyin huomatessani, että Nura Farahin Aavikon tyttäret -esikoisromaanin (2014) ilmestymisestä on kulunut jo niinkin monta vuotta; niin kirkkaana se silloin jäi mieleeni. Aurinkotyttö jatkaa kuvaamalla samaa sukua Somalian paimentolaisalueella. Aavikon tyttäret -kirjassa päähenkilönä on rohkea ja itsepäinen, paremmasta elämästä haaveileva Khadija. Tässä kirjassa hän on yhdentoista lapsen äiti. Maailmaa katsellaan nyt hänen tyttärensä Shamsun silmin 1970-luvulla. Shamsu on tiedonhaluinen…
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
29.12.2020Pyramidenin kylässä Huippuvuorilla on komea Leninin patsas, mutta kylän asukkaat ovat poissa. Kylä on aikanaan ollut kukoistava hiilikaivoskylä ja yksi neuvostoajan mallikylistä. Nykyään siellä käy kesäaikaan turisteja, mutta talvella paikalla on vain muutama ihminen pitämässä paikkoja kunnossa. Vanhoja talviasukkaita ovat Mihail, Jelena, Vera ja Sergei. Yhdeksi talveksi on palkattu mukaan myös suomalainen Kiril. Huippuvuorilla ei…
Petteri Sihvonen: Kolkko
28.12.2020Petteri Sihvosen esikoisromaani Kolkko on runsaudensarvi, jossa kirjailijan mukaan on paljon omaelämäkerrallisuutta ja itsereflektiota. Päähenkilö Petrus Sihto lukee Siperian junassa käsikirjoitustaan näkymättömälle kuulijalle, ikään kuin junan muille matkustajille, ja näistä erityisesti yhdelle. Hän puhuu miehistä ja naisista, seksistä ja rakkaudesta, taloudesta ja uusliberalismista. Teoksessa voi sanoa olevan paljon punnittua puhetta. Kertoja kommentoi ja reflektoi omaa kirjoittamistaan –…
Tuuve Aro: Kalasatama
21.12.2020Suomessa on puolen vuoden sisällä ilmestynyt kaksi autofiktiota, joissa löydetään lesboidentiteetti ilman suuria ongelmia tai häpeää, Tiina Tuppuraisen Kuvittelen sinut vierelleni (Karisto) ja Tuuve Aron Kalasatama (WSOY). Häpeän puuttuminen kertoo todennäköisesti ajan hengestä, jossa suositaan häpeän tunteen häpeämistä. Toisaalta kyse voi olla siitä, että sukupuolivähemmistöihin suhtaudutaan nykyään myönteisemmin kuin koskaan aiemmin. Molemmat teokset kuvaavat yksilön initioitumista suljettuun yhteisöön. Teokset…
Kotimainen lyriikka
Vesa Lahti: Laulaisit minulle mustakärki
11.1.2021Vesa Lahden neljännen runoteoksen Laulaisit minulle mustakärki mottoruno esittää häivähdyksen kokoelman teemoista: yksinäisyys eräänlaisena eristyneisyytenä sanattomuuteen ja siitä kehittyvä laulu, joka ikään kuin rakentuu sillaksi sinän luo. ”Kaikki alkaa alusta ja / kivijärkäleet vyöryvät, putoavat / yksi toisensa… / ja muotoutuvat seinämiksi. // Sitten syvänhiljaista // makaan yksinäisyydessä. // Ensin / saapuu siipien havina, laulu // viimein…
Ester Nuori Leppä: Suo sammalta
2.12.2020Kaikki alkoi Facebook-päivityksestä: ”Oma kustantamo nimeltään Esterin Kirja – uhka vai mahdollisuus?” Idea sai runsaan kannatuksen, ja niin Ester Nuori Leppänä tunnettu runoilija Essi Leppänen päätti perustaa oman kustantamon. Vuodesta 2017 toiminut Esterin kirja on noussut olennaiseksi toimijaksi alati laajenevalla ja monipuolistuvalla pienjulkaisujen kentällä. Tähän mennessä kustantamo on julkaissut neljä runovihkoa sekä runouteen keskittyvää OI-zineä seitsemän numeron…
Miia Toivio: Sukupuutot
27.9.2020Miia Toivion neljännessä runokokoelmassa ollaan katoavien asioiden äärellä. Kokonaisuudesta hahmottuu puhuja tai useampia, jotka elävät materiaalisesti etuoikeutettua elämää. He saattavat kuvitella valitsevansa vapaasti yltäkylläisistä vaihtoehdoista, istua kaikessa rauhassa syömässä leivoksia Luxembourgin puistossa tai käyskennellä asuntomessualueella. Kaikkea kuitenkin leimaa ahdistus syvällisemmän tarkoituksen tai todellisen yhteyden puuttumisesta. Suorimmillaan sukupuutto viittaa tietysti ympäristöongelmiin. Ekokriittinen kuvasto, esimerkiksi lumen sulaminen vedeksi, toistuu….
Natalia Kallio: She Needs Bigger Boots
7.9.2020Natalia Kallion esikoisteos She Needs Bigger Boots on jotain runokirjan, ihmeidentekovälineen ja markkinointituotteen väliltä. Se on englanninkielinen manifesti-aforismi-runokokoelma, jonka tavoitteena on muuttaa maailmaa konkreettisesti, tehdä siitä parempi paikka kaikille. Runojen puhuja vaatii itselleen ja muille täysiä ihmisoikeuksia, isompia saappaita, parempia mahdollisuuksia elää hyvää elämää. Hän haluaa syrjään jätettyjen äänet kuuluviin. Kallio on esittänyt teoksen tekstejä…
Jonimatti Joutsijärvi: Esiinkaivatut
31.8.2020Jonimatti Joutsijärven laaja runoteos Esiinkaivatut avautuu moneen suuntaan. Runoissa ollaan ainakin esiinkaivamassa sukujuuria. Niiden kautta avautuvat niin yksilön subjektiivinen historia kuin laajemmin jopa koko ihmiskunnan historia. Samalla kaivataan yhteyttä toisiin ihmisiin. Heti alkuun puhutellaan “rakkaita esivanhempia” ja nimetään tietylle suvulle keskeisiä paikkoja, tässä tapauksessa Salla. Välillä perinteisiin maisemiin matkustetaan. Runojen puhuja suree usein sitä, miten…
Ulkomainen kirjallisuus
Nadeem Aslam: Kultainen legenda
29.12.2020Nadeem Aslam on pakistanilassyntyinen brittikirjailija. Hänen perheensä muutti Pakistanista Britanniaan Aslamin ollessa 14-vuotias. Aslam opiskeli biokemiaa Manchesterin yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken kirjoittamisen vuoksi. Hänen vuonna 1993 julkaistu esikoisteoksensa Season of the Rainbirds (ei suomennettu) sai useita palkintoja. Tähän mennessä Aslam on julkaissut viisi romaania, joista kaksi on suomennettu ennen Kultaista legendaa. Uskontojen jakolinjat Elokuussa 1947 brittien…
Willy Kyrklund: Odysseuksen soutaja
17.12.2020Toki tuntee 3500-sivuinen Lexikon der Alten Welt (1965) Elpenorin: ”Odysseuksen toveri, joka Kirken saarelta lähdettäessä kuoli pudottuaan palatsin katolta. Odysseus kohtasi Elpenorin manalassa ja täytti hänen toiveensa kunnollisesta hautaamisesta. Hauta sijaitsi Latiumissa”. Elpenor oli sankareista huomaamattomimpia. Ääneen hän pääsi kerran, Odysseian 11. laulussa. Aika-ajoin Länsimainen Kulttuuri on kuitenkin kiinnittänyt huomiota tähän Odysseuksen soutumieheen: hän löysi…
Agustina Bazterrica: Rotukarja
12.12.2020Argentiinalaisen Agustina María Bazterrican (s. 1974) teos Rotukarja on herättänyt huomiota karmivalla aiheellaan. Maapallon eläimistöön on iskenyt outo virus. Koska eläimet ovat taudin saastuttamia tai taudin pelossa hävitetty, tavallista tuotantoeläinten lihaa ei ole tarjolla. Lihakauppiaat myyvät kuitenkin erikoislihaa. Tarjolla on erikoisfileetä, erikoiskylkeä ja erikoismunuaisia, mutta valikoimissa on myös korvia, peniksiä ja sormia. Osa ihmisistä on nimittäin muuttunut…
Maggie Nelson: Jane – Eräs murha / Punaiset osat
9.11.2020True crime- eli tosirikoskirjallisuus on vanha lajityyppi, joka on elänyt renessanssia viimeiset kymmenen vuotta. Lajin historia alkaa Police Gazette -lehden perustamisesta Yhdysvalloissa vuonna 1845. Lehdessä julkaistiin kuvauksia kuohuttavista rikoksista ja säädyttömyyksistä. Myöhemmät tosirikoslehdet olivat lukemistolehtien pohjimmaista sakkaa, täynnä sensaatiomaisia ja usein keksittyjä kuvauksia raaoista rikoksista ja verisistä väkivallanteoista. Lehdillä oli sellaisia nimiä kuin Official Detective tai Uncensored…
Malin Lindroth: Vanhapiika
8.11.2020Malin Lindrothin Vanhanpiian alku tekee vaikutuksen. Lindroth kertoo kammottavasta ennustuksesta, joka hänelle lausuttiin vaihto-oppilasvuotena missäpä muualla kuin ulkonäkökeskeisessä Yhdysvalloissa: ”But don’t you worry, honey! Nobody will ever want to date you!” (s. 12). Pahan haltiattaren ennustuksen tavoin sanat muuttuivat vuosien mittaan todeksi. Lindroth tunnustaa itseään säästelemättä tässä parillisten yhteiskunnassa kuuluvansa niihin, joita kukaan ei ole valinnut….
Tietokirjallisuus
Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa: Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille
10.1.2021Helpoin koulu kirjoittamiseen on lukeminen. Mahdollisimman erilaisen kirjallisuuden: romaanien, runojen, esseiden, kokeellisten tekstien, tietokirjojen… Elokuvastakin on apua. Missä muussa lajissa vetävän juonen formaatti on viety yhtä pitkälle kuin Hollywood-elokuvassa? Ei ihme, että Jani Saxellista on tullut kirjailija, sillä hän toden totta on lukenut paljon. Hänen kirjoitusoppaansa Tanssii kirjainten kanssa (2020) sisältää kymmeniä esimerkkejä romaanien kerronnallisista ratkaisuista. Välillä…
Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola & Tytti Rantanen (toim.): Kertomuksen vaarat: kriittisiä ääniä tarinataloudessa
20.12.2020Olemme kaikki nykyään tarinankertojia. Jokaisen meistä pitäisi löytää tai muokata oma elämäntarinansa, joka on sekä sama että eri asia kuin identiteetti. Menestyäkseen niin yksilöillä, puolueilla kuin urheilujoukkueillakin pitää olla jokin tarina, mikä on sekä sama että eri asia kuin strategia. Suuret yritykset ovat tarinallisen innon edelläkävijöitä: Facebook antaa ryhmiensä aktiivisimmille sisällöntuottajille automaattisesti ”visuaalisen tarinankertojan” manttelin,…
Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret. Naiskohtaloita muinaisesta Japanista.
26.11.2020Japanologi Raisa Porrasmaa on julkaissut aikaisemmin Japania käsittelevät kirjat Japani pintaa syvemmältä: muutakin kuin sake, sushi ja samurait (2012) ja Temppelin hämärästä matsurin vilinään: nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan (2014). Porrasmaa on Japanin tutkija, ja hän myös kääntää japanilaista kirjallisuutta suoraan japanista. Hänen uusin kirjansa keskittyy Japanin naisten historiaan keskeisinä teemoina valta, uskonto ja seksuaalisuus. Auringonjumalattaren tyttäret rakentuu seitsemästä luvusta,…
Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen: Ruotsin Akatemian romahdus
22.11.2020Syksyllä 2017 Dagens Nyheterin nuori toimittaja Matilda Gustavsson julkaisi artikkelin, jonka seurauksena Ruotsin Akatemia syöksyi historiansa pahimpaan kriisiin. Kaksi vuotta myöhemmin Gustavssonilta ilmestyi kirja Yhdeksästoista jäsen (Klubben, 2019), joka taustoittaa tarkasti noita dramaattisia tapahtumia, ja nyt kirjasta on tekeillä elokuvakin. En tiedä, voiko skandaalin onnistuneesti kääntää fiktion kielelle, mutta tietokirjaversio tapahtumista on perusteltu. Yhdeksästoista jäsen on…
Sari Kivistö: Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa
31.10.2020Vanhan testamentin Jobin kirja on yksi länsimaisen kulttuurin peruskertomuksista. Jokainen tunnistaa kertomuksen Jobista, rehellisestä ja jumalaapelkäävästä kunnon miehestä, jota Saatana koettelee Jumalalta luvan saatuaan. Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö tarttuu Jobin kirjaan teoksessaan Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa (2020). Kivistö lukee Jobin kirjaa eräänlaisena länsimaisen kirjallisuuden prototekstinä suhteessa kärsimyksen oikeutuksen kysymyksiin kirjallisuudessa. Kivistön mukaan Jobin…
Muu kirjallisuus
Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa? – Esseitä ajastamme
12.1.2021Emme voi ilmeisesti elää sovussa, vaikka kirjailija ja tutkija Merete Mazzarella (s. 1945) sitä tuoreissa esseissään toivookin. Yhteiskunnat ovat kaikkialla maailmassa yhä jakautuneempia. Kilpailevat leirit taistelevat resursseista, kuten rahasta ja vallasta, joskus yhtä naurettavasti kuin Mad Max-elokuvien raakalaisjengit välttämättömyyksistä eli polttoaineesta ja vedestä. Tällaisen kuvan osa mediasta ainakin haluaa meille antaa. Todellisuus lienee mutkikkaampi ja monisyisempi,…
Hannu Mäkelä: Suunnitelma loppuelämän varalle
27.12.2020Pitkän uran kirjailijana tehneen Hannu Mäkelän 75-vuotiaana kirjoittama esseeteos Suunnitelma loppuelämän varalle ja erityisesti siinä muodostuva ”Huoneentaulu” tarjoavat paneutuvalle lukijalle runsaasti ajateltavaa. Tekstin kanssa on helppo keskustella. Kirja on myös muistelma, ja siksi siinä korostuvat lapsuus ja nuoruus. Kirjailija tarkastelee elämäänsä rauhallisella mielellä ja pohtii matkan varrella oppimaansa. Nimestä huolimatta varsinaisesta suunnitelmasta ei niinkään ole…
René Girard: Kellariloukon psykologia
18.11.2020Olen uskonut tietäväni olennaisen Fjodor Dostojevskista ja Albert Camus’ta, kun olen lukenut sekä Rikos ja rangaistus -romaanin että Sivullisen. Näiden klassikoiden varaanhan rakentuu jo olennainen osa filosofisena kaunokirjallisuutena pidettyä proosaa. Mutta René Girardin mielestä kyseisten teosten tunteminen ei anna kuin aavistuksen siitä, mihin kyseiset kirjailijat pyrkivät. René Girardin esseistä koottu Kellariloukon psykologia (2019) on perusteellinen analyysi paitsi Dostojevskin taiteesta…
Helmi Kajaste: Rakenna, kärsi ja unhoita
30.9.2020Kaksi kirjaa. Molemmissa katsotaan, toisessa elokuvia, toisessa tv-sarjoja. Elokuvaa katsotaan arkkitehtuurin läpi (tai arkkitehtuuria elokuvan läpi), tv-sarjoja tunteiden. Kummatkin teokset ovat Kosmoksen julkaisemia. Elokuva tilassa Helmi Kajaste yhdistää esikoisteoksessaan Rakenna, kärsi ja unhoita arkkitehtuurin ja elokuvan. Yhdistelmä on kiehtova ja harvinainen varsinkin samassa teoksessa. Mieleen tulee vain ranskalaisfilosofi Paul Virilio, joka on kirjoittanut arkkitehtuurista…
Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita
19.8.2020Tätä kirjoittaessani Suomessa on pitkälti selätetty koronan ensi aalto. Matkailukin elpyy varovasti, kotimaan kohteet ja Baltia edellä. Mikä voisikaan olla käsidesin hajussa ja hamstrattujen vessapaperirullien keskellä vietetyn kevään jälkeen vapauttavampaa kuin patikoida rinkka selässä kansallispuistoissa, vaikkapa kavuta Kolin huipun kansallismaisemaan Pohjois-Karjalassa? Paitsi, että Riikka Kaihovaaran (s. 1980) syväekologisessa esikoisesseekokoelmassa kansallispuistot edustavat luonnosta vieraantuneen ihmisen, Homo…