Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Arkisto

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja paina enter.

Uusimmat arvostelut

photo

Sini Silveri: Titaanidisko

Janne Löppönen, 13.7.2020

Titaanidisko on Sini Silverin toinen runoteos ja ensimmäinen pitkä kokoelma. Yhä useamman nykyrunoilijan tavoin hän debytoi runoviholla. Muotoilen muovipussista kaunista kahvaa (Zäp Books, 2017) oli tahallisen rosoinen, ajoittain jopa luonnosmainen kokonaisuus, josta kuitenkin huokui jo omaperäinen, tunnistettava poetiikka. Silverin runot havainnoivat elämän ”epärunollisina” pidettyjä puolia. Arjen banaalius, ABC-Suomi ja peittelemättömän nolo ruumiillisuus törmäävät niissä yhteiskunnallisten…

Lue lisää
photo

Elina Arminen, Markku Lehtimäki (toim.): Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa.

Marissa Mehr, 12.7.2020

Muistikirja ja matkalaukku: Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa on kirjallisuustieteellinen artikkelikokoelma tämän vuosituhannen kotimaisen romaanin piirteistä. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Niitä samoja, joita myös kriitikkona on huomioinut alaa seuratessa. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Uutta on se, että nyt näistä teoksista, joista on usein lukenut lähinnä kritiikkiä sekä muuta…

Lue lisää
photo

Markus Leikola: Teidän edestänne annettu

Antti Ojala, 11.7.2020

”Kysymys on tämä: kumpien edestä ruumiini uhrataan ja vereni vuodatetaan, ihmisten vai simpanssien?” Lopun ajoilla on ratsastettu läpi historian. Keskiajalla kiirastulen pelossa kansa oli valmis maksamaan kirkolle mitä vain sovittaakseen rikkomuksensa. Jos mennään ajassa vielä 1500 vuotta taaksepäin, Uuden testamentin apokalypsissa eli Johanneksen ilmestyksessä kuvattiin lopullisen tilinteon hetki – maailman tuomitseminen sekä ihmisten jaottelu taivaaseen…

Lue lisää
photo

Jaana Seppänen: Outokuoriaiset

Laura Kärkäs, 9.7.2020

Jaana Seppänen tuuttaa mahtipontista jykevyyttä ja ylevyyttä väkevällä tenholla viime vuonna julkaistussa esseeteoksessaan Outokuoriaiset. Mesoavaksi esseistiksi itseään tituleeraavan esseistin teos nakertaa lukijaansa sisältäpäin kuin tuholainen. Tulen teksti tekstiltä tietoisemmaksi sisäelimistäni, vaikka teoksen nimiessee ohjeistaa, ettei tuhohyönteisten tunnistusoppaasta lainattuun katkelmaan kannata suhtautua allegoriana.  ”Tämä hyönteisteksti pitäköön hiipivän rapistelevaa ääntään, tuntukoon siinä sodanjälkeinen tunkka ja johdattakoon se…

Lue lisää
photo

George Eliot: Daniel Deronda

Heidi Lakkala, 7.7.2020

George Eliotin seitsemäs ja viimeinen romaani käsittelee psykologisen oivaltavasti yksilön matkaa sisimpäänsä, hengellisyyteensä ja kansansa olemukseen. Tyhjätaskuinen kaunotar Gwendolen Harleth tuntee niskassaan arvioivan katseen pelatessaan rulettia parin vuosisadan takaisilla seurapiirikokkareilla. Arvioivan katseen omistaa nuorukainen Daniel Deronda, joka on kasvanut englantilaisen aristokraatin rikkauksien keskellä, mutta ei tunne omia juuriaan. Hän etsii elämäänsä syvää tarkoitusta ja löytää tutkimusmatkansa…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo

Markus Leikola: Teidän edestänne annettu

Antti Ojala, 11.7.2020

”Kysymys on tämä: kumpien edestä ruumiini uhrataan ja vereni vuodatetaan, ihmisten vai simpanssien?” Lopun ajoilla on ratsastettu läpi historian. Keskiajalla kiirastulen pelossa kansa oli valmis maksamaan kirkolle mitä vain sovittaakseen rikkomuksensa. Jos mennään ajassa vielä 1500 vuotta taaksepäin, Uuden testamentin apokalypsissa eli Johanneksen ilmestyksessä kuvattiin lopullisen tilinteon hetki – maailman tuomitseminen sekä ihmisten jaottelu taivaaseen…

Lue lisää
photo

Nina Honkanen: Pohjakosketus

Noora Yrttiaho, 30.6.2020

Pohjakosketus on kertomus avioliitosta, joka on alusta saakka huutoa ja mykkäkouluja. Mies ei säästele sanojaan ja nainen ei löydä sanoja hiljentämään miestään. Avioliittoja ja lapsia molemmilla on jo takanapäin, mutta siitä huolimatta he saavat vielä yhden yhteisen lapsen. Pienen lapsen kanssa valvominen yli 40-vuotiaana syö molempien jaksamista ja erityisesti nainen on voimiensa äärirajoilla. ”Naisella ei ollut…

Lue lisää
photo

Taija Tuominen: Kuningaskobra

Hannele Puhtimäki, 25.6.2020

Kun Taija Tuomisen esikoisromaani Tiikerihai parikymmentä vuotta sitten ilmestyi, en lukenut sitä tuoreeltaan. Pienten lasten äitinä elin melko herkillä ja halusin säästää itseäni ahdistukselta. Toki lukukokemus oli rankka vielä muutamia vuosia myöhemmin – kuten edelleen – ja myös vaikuttava, niin aiheen kuin upean ilmaisun takia. Kuten hyvin monet muut, jäin toivomaan ja odottamaan Tuomiselta lisää…

Lue lisää
photo

Antti Hurskainen: 22 - Kertomus syömisestä

Maija Luhtasela, 11.6.2020

Antti Hurskaisen esikoisromaani 22 – Kertomus syömisestä on kirja ruoasta, elämästä ja syömisestä. Monologiksi kirjoitettu teos kuljettaa lukijan läpi suomalaisen ruokakulttuurin ja yhden ihmisen syömishäiriön.  Hurskainen on tullut aiemmin tunnetuksi esseistinä ja esseistinen tyyli läpäisee myös esikoisromaanin. Esseissä otetaan usein esille yksi aihe, jota käsitellään läpi tekstin. Romaanissa ruoka on alusta, jonka kautta valaistaan yhteiskunnan…

Lue lisää
photo

Tuomas Kokko: Tosi kivat juhlat

Sara Korppila, 8.6.2020

Tosi kivat juhlat on surumielinen ja terävänäköinen ajankuvaus 2010-luvun Helsingistä ja sen eräästä huono-osaisesta asukkaasta. Nimettömäksi jäävän päähenkilön harteilla painavat työttömyys, varattomuus, yksinäisyys sekä masennus. Minäkertojan mukana lukija pääsee ilottomiin miljöisiin kuten terapiaan, vähävaraisten avustusjonoon, työvoimatoimiston tahmaiselle tietokoneelle sekä puhelinmyyjän työpäivään. Mieltä kohentavan tai piristävän todellisuuspaon sijaan teos on tuskallisen realistinen kurkistus melankoliseen ja turtuneeseen…

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo

Sini Silveri: Titaanidisko

Janne Löppönen, 13.7.2020

Titaanidisko on Sini Silverin toinen runoteos ja ensimmäinen pitkä kokoelma. Yhä useamman nykyrunoilijan tavoin hän debytoi runoviholla. Muotoilen muovipussista kaunista kahvaa (Zäp Books, 2017) oli tahallisen rosoinen, ajoittain jopa luonnosmainen kokonaisuus, josta kuitenkin huokui jo omaperäinen, tunnistettava poetiikka. Silverin runot havainnoivat elämän ”epärunollisina” pidettyjä puolia. Arjen banaalius, ABC-Suomi ja peittelemättömän nolo ruumiillisuus törmäävät niissä yhteiskunnallisten…

Lue lisää
photo

Tuija Takala: Vanhat runot, uudet lukijat

Silja Vuorikuru, 29.6.2020

Tuija Takalan antologia Vanhat runot, uudet lukijat sisältää kolmisenkymmentä suomalaista runoa sekä niiden selkomukautukset. Suuri osa valikoiman runoista edustaa kotimaisen kirjallisuuden tunnettuja, rakastettuja tekstejä, Immi Hellénin ”Oravan pesästä” Aaro Hellaakosken ”Hauen lauluun”. Myös runojen ajallinen kaari piirtyy pitkäksi: antologiaan valittujen runojen joukkoon sisältyvät niin Jaakko Juteinin ”Laulu Suomessa” (1810) kuin Eila Kivikk’ahon ”Nocturno” (1942). Voiko…

Lue lisää
photo

Elsa Tölli: Fun Primavera

Anniina Meronen, 22.6.2020

Lavarunous on Suomessa saavuttanut pisteen, jossa runoilija voidaan kutsua vaikkapa Flow-festivaalille, ja siellä myös vimmaisesti esiintyvä lavarunoilija Elsa Tölli nähtiin viime vuonna. Tölli on kiertänyt Suomen lavoja ja erilaisia tapahtumia ahkerasti jo monia vuosia, muttei ole julkaissut aiemmin painettua teosta. Fun Primavera on värikäs omakustanne, jonka Tölli itse on koostanut ja skannannut Oodi-kirjaston kopiokoneella. Kyseessä…

Lue lisää
photo

Hanna Tuominen: Kaikki vesi kädellä

Janne Löppönen, 7.5.2020

Hanna Tuomisen esikoisrunokokoelmassa vesi on läsnä kaikissa olomuodoissaan. Teos alkaa lainauksella Göran Sonnevin Valtamerestä: ”Me kaikki synnymme merestä, me kannamme merta sisällämme / kaikkia sen loputtomia syvyyksiä”. Tuomisen runoissa purjehditaan elämän merellä ja uidaan minuuden mikrokosmoksessa. Teos on runomuotoinen kasvutarina elämänpelon voittamisesta ja luottamuksen oppimisesta. Tuomisen runot ovat kuvastoltaan yhtenäisiä, mutta niiden muoto vaihtelee säemuotoisesta…

Lue lisää
photo

Anna Tomi: Huomisen vieras

Tuomas Taskinen, 4.5.2020

“aika on aina jonkinlainen räjähdys”, väittää Anna Tomi esikoisrunokirjassaan Huomisen vieras. Ajan pirstaloivat vaikutukset ilmenevätkin kirjassa monin tavoin. Menneestä ei ole yhtä totuutta mutta jäljet elävät. Vaikka yhteys menneisyyteen riippuu monitulkintaisista, epäluotettavista ja ristiriitaisista jäljistä, tässä hetkessä olemme kytkeytyneet moninaisilla ja näkymättömillä tavoilla kohti tulevaa. Kuka tai mikä on huomisen vieras? “kun kivi viimein usean…

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo

George Eliot: Daniel Deronda

Heidi Lakkala, 7.7.2020

George Eliotin seitsemäs ja viimeinen romaani käsittelee psykologisen oivaltavasti yksilön matkaa sisimpäänsä, hengellisyyteensä ja kansansa olemukseen. Tyhjätaskuinen kaunotar Gwendolen Harleth tuntee niskassaan arvioivan katseen pelatessaan rulettia parin vuosisadan takaisilla seurapiirikokkareilla. Arvioivan katseen omistaa nuorukainen Daniel Deronda, joka on kasvanut englantilaisen aristokraatin rikkauksien keskellä, mutta ei tunne omia juuriaan. Hän etsii elämäänsä syvää tarkoitusta ja löytää tutkimusmatkansa…

Lue lisää
photo

George R. R. Martin: Seitsemän kuningaskunnan ritari

Jari Olavi Hiltunen, 3.7.2020

USA:n nimekkäin grim dark fantasy -kirjailija George R. R. Martin (s. 1948) on ollut kuluneena keväänä koronan vuoksi eristyksissä TV-työstään ja esiintymisistään. Hän on voinut rauhassa keskittyä kuudennen Tulen ja jään laulu -romaanin kirjoittamiseen. Näin ollen Winds of Winter saattaa näin joskus ilmestyäkin, fanien vuosien odotuksen jälkeen. Tulen ja jään laulua suomeksi julkaissut Kirjava kustansi…

Lue lisää
photo

J. R. R. Tolkien ja Christopher Tolkien (toim.): Gondolinin tuho

Markku Soikkeli, 7.6.2020

  Minkään muun kirjallisuudenlajin maine ei lepää niin tukevasti yhden miehen ja yhden teoksen varassa kuin mitä fantasiagenre elää brittiläisen J.R.R. Tolkienin ja hänen romaanieepoksensa, Taru Sormusten herrasta (1954-55) harteilla. Harva kirja saa myöskään osakseen sellaista kunnioitusta kuin Tolkienin romaanieepos. Kun fantasian harrastajat puhuvat lyhyesti Tarusta, kaikki tietävät mikä kirja on kyseessä. Teoksen taiteellinen ominaislaatu…

Lue lisää
photo

Jeffrey Eugenides: Oikukkaat puutarhat

Siina Sorvali, 24.5.2020

Toisin kuin Jeffrey Eugenidesin ensimmäisen novellikokoelman englanninkielisestä nimestä Fresh Complaint voisi päätellä, ei teksteissä ole juuri mitään tuoretta. Oikukkaat puutarhat on pettymys Eugenidesin muun tuotannon tuntijalle, sillä Virgin suicidesin ja Middlesexin kokeilunhalusta ja eläväisyydestä löytyy novelleista vain rippeet. Novelleista useimmat rakentuvat samalle kaavalle: päähenkilöllö on on jokin erikoinen ongelma. Kokoelma koostuu kymmenestä novellista, joista suurin…

Lue lisää
photo

Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä

Marjo Jääskä, 20.5.2020

Paola Piganin toinen suomennettu teos Nokkosia ja ihmisiä on 1970-luvun Lounais-Ranskaan sijoittuva kasvutarina. Romaanissa seurataan italialaistaustaisen Pian vaiheita 10-vuotiaasta tytöstä aikuisuuden kynnykselle ehtineeksi lukiolaiseksi. Kertojana ja näkökulmahenkilönä on läpi tarinan tyttö itse. Pia asuu vanhempiensa ja neljän sisaruksensa kanssa maalaiskylässä, jossa he hoitavat läheisen kartanon väen omistamalla tilalla lehmiä ja muita eläimiä. Lisätienestiä perheen isä…

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo

Elina Arminen, Markku Lehtimäki (toim.): Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa.

Marissa Mehr, 12.7.2020

Muistikirja ja matkalaukku: Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa on kirjallisuustieteellinen artikkelikokoelma tämän vuosituhannen kotimaisen romaanin piirteistä. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Niitä samoja, joita myös kriitikkona on huomioinut alaa seuratessa. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Uutta on se, että nyt näistä teoksista, joista on usein lukenut lähinnä kritiikkiä sekä muuta…

Lue lisää
photo

Sirpa Aalto & Kirsi Kanerva: Johdatus saagakirjallisuuteen.

Veli-Matti Huhta, 23.5.2020

Venäläinen keskiajantutkija Aron Gurevich (1924–2006) piti muinaispohjoismaista saagakirjallisuutta ainutlaatuisena kurkistusaukkona keskiajan elämään, jonakin, joka johdatti lukijansa suoraan sekä menneisyyden realiteettien että sen fantasioiden äärelle. Gurevich käytti saagoja todistuskappaleena mentaliteettien historiassa, erityisesti jäljittäessään yksilöllisyyden kehitystä. Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse, hän tuntui toisinaan ajattelevan.[1] Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse. Saagat kirjoitettiin keskiajalla ja toimitettiin…

Lue lisää
photo

Nora Ekström, Emma Puikkonen, Karoliina Suonniemi (toim.): Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria

Maija Luhtasela, 18.5.2020

Kirjan talo on julkaissut kirjan sanataiteesta. Nora Ekströmin, Emma Puikkosen ja Karoliina Suonniemen toimittama Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria esittelee laajasti sanataiteen kenttää Suomessa. Kirjassa käydään läpi sanataiteen peruselementit, sanataiteen historia sekä suunnitellaan monipuolisesti, millä tavalla sanataide voisi lähestyä monipuolisempaa yleisöä. Artikkelikokoelmana toteutettu kirja kertoo sanataiteen mahdollisuuksista vauvasanataiteesta seniorisanataiteeseen. Kirja paljastaa, että sanataide on…

Lue lisää
photo

Siddhartha Mukherjee: Geeni – Intiimi historia

Jari Olavi Hiltunen, 18.3.2020

”Tämän kirjan aiheena on yksi tieteenhistorian voimallisimmista ja vaarallisimmista ajatuksista: geeni, perinnöllisyyden perimmäinen yksikkö ja kaiken biologisen tiedon perusyksikkö. Miten ajatus geenistä syntyi ja kehittyi ja mikä on sen tulevaisuus?” (s. 19) Amerikkalainen syöpälääkäri Siddhartha Mukherjee (s. 1970) kertoo uutuussuomennoksessaan geenin tarinan hyvin mieliinpainuvalla tavalla. Kerronta muistuttaa tieteisromaania, trilleriä, jossa koetetaan selvittää luonnollisen maailman lainalaisuuksia…

Lue lisää
photo

Ansu Kivekäs: Korson kriminaalit: rikostarinoita 1960–1980-luvuilta

Siina Sorvali, 7.3.2020

Suomessa on 26 vankilaa, joista 11 on avovankiloita ja 15 on suljettuja laitoksia. Määrä on hurja – esimerkiksi Virossa vankiloita on kolme, vaikka vankiluku liikkuu samoilla hujakoilla. Suomen vankilat ovat siis vankipaikoissa mitattuna suhteellisen pieniä ja niitä löytyy ympäri maata. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankeja oli Suomessa vuonna 2018 päivittäin noin 2910. Luku on pieni suhteutettuna Suomen…

Lue lisää

Muu kirjallisuus

photo

Jaana Seppänen: Outokuoriaiset

Laura Kärkäs, 9.7.2020

Jaana Seppänen tuuttaa mahtipontista jykevyyttä ja ylevyyttä väkevällä tenholla viime vuonna julkaistussa esseeteoksessaan Outokuoriaiset. Mesoavaksi esseistiksi itseään tituleeraavan esseistin teos nakertaa lukijaansa sisältäpäin kuin tuholainen. Tulen teksti tekstiltä tietoisemmaksi sisäelimistäni, vaikka teoksen nimiessee ohjeistaa, ettei tuhohyönteisten tunnistusoppaasta lainattuun katkelmaan kannata suhtautua allegoriana.  ”Tämä hyönteisteksti pitäköön hiipivän rapistelevaa ääntään, tuntukoon siinä sodanjälkeinen tunkka ja johdattakoon se…

Lue lisää
photo

Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä

Pasi Salminen, 17.11.2019

Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin monitahoinen persoona, jonka värikkäistä elämänvaiheista saisi lööppejä ja klikkiuutisia vielä tänäkin päivänä. Eläessään Rousseau oli tunnettu henkilö, jonka vastoinkäymisiä puitiin myös julkisesti. Hän antoi myös itse panoksensa julkisuuskuvaansa…

Lue lisää
photo

Johann Gottfried Seume: Kesä 1805

Outi Hytönen, 31.10.2019

”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ette tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi tulla avuksesi tässä. Kuule siis, Sippola on kerrassaan hieno pieni kylä lappalaisten pohjoisessa paratiisissa Venäjän Suomessa, Lappeenrannan ja Haminan välissä.” (s.119) Tuosta kylästä on kotoisin suomentaja Suvi Valli, joka päätyi saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763‒1810) matkakirjan…

Lue lisää
photo

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

Merja Leppälahti, 23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…

Lue lisää
photo

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

Vesa Rantama, 7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….

Lue lisää