Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Arkisto
Hae sivustolta
Kirjoita hakusana ja paina enter.
Uusimmat arvostelut
Arto Jokinen, toim. Markku Soikkeli ja Ville Kivimäki: Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa
17.9.2019Isänmaan miehet on postuumisti julkaistu teos nuorena kuolleen Arto Jokisen erittäin laajan väitöskirjamateriaalin pohjalta. Jokinen oli Suomen ehkä tunnetuin miestutkija. Minulle tämä Markku Soikkelin ja Ville Kivimäen toimittama kirja näyttäytyy vankkana tietoteoksena erityisesti sotakirjallisuuden historiasta. Sankarikuolemaan suostumaton mies menettää kunniansa sekä seksuaalisen vetovoimansa naisten silmissä. Jonkinlainen ähky uhkaa lukiessa muutamaankin otteeseen. Toisaalta opin valtavasti uutta…
Fernando de Rojas: Celestina
11.9.2019Lakimies Fernando de Rojas kirjoitti elämänsä aikana yhden romaanin, mutta opintojen loppuvaiheessa, vuoden 1499 vaiheilla valmistunut Celestina oli aikansa lottopotti. Heti Cervantesin Don Quijoten jälkeen espanjalaisen kirjallisuuden toiseksi merkittävimmäksi romaaniksi rankatusta tragikomediasta on eripituisia versioita ja se on käännetty lukuisille kielille. Apuun rientää vanha portto, joka on meritoitunut ompelemalla immenkalvoja umpeen. Heittäen huipulle sijoittuu Arto…
Erkki Lahti: Pyhillä pyyntipaikoilla
8.9.2019Pyhillä pyyntipaikoilla on Erkki Lahden kymmenes novellikokoelma. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1982. Lahti on kuopiolainen eräkirjailija ja biologian tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli muikku. Lahti on myös toiminut Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalouspäällikkönä, josta virasta jäi eläkkeelle vuonna 2009. Lukeminen on rauhoittavaa: tuntuu, kuin olisi metsässä itsekin. Pyhillä pyyntipaikoilla -kokoelman lukeminen on rauhoittavaa: tuntuu, kuin olisi metsässä itsekin….
Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton
31.8.2019Mitä sanoa sanoinkuvaamattomasta? Onko kyseessä jatkuva puheen pyörre ilman alkua tai loppua? Onko se monologi, joka haastaa totunnaiset logiikan kategoriat? Yrittää särkeä ne, epäonnistuu katastrofaalisesti, eikä välitä siitä vähääkään? Jos se on liikettä, se etenee yhteen suuntaan, palaa takaisin, etenee toiseen suuntaan, palaa, ei liiku minnekään, on äkkiä ihan muualla. Se imaisee mukaansa. Siitä päätellen…
Ritva Ylönen: Saima Harmaja. Sydänten runoilija
27.8.2019Ritva Ylönen on yksi niistä lukuisista ihmisistä, jotka ovat haltioituneet Saima Harmajan (1913–1937) elämästä ja tuotannosta. Innostus syttyi tyypilliseen tapaan jo nuorena, ja sittemmin Harmajan runot ovat auttaneet vaikeissa elämäntilanteissa useampaankin kertaan. Ylösen Harmaja-fanitus on huipentunut kirjailijakohtaloista kiinnostuneita lukijoita hyödyttävään muotoon: komeaan elämäkertateokseen. Saima Harmaja – Sydänten runoilija 1913–1937 on ensimmäinen kirjallisuudentutkimuksen lähtökohdista kirjoitettu elämänkerta…
Kotimainen proosa
Erkki Lahti: Pyhillä pyyntipaikoilla
8.9.2019Pyhillä pyyntipaikoilla on Erkki Lahden kymmenes novellikokoelma. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1982. Lahti on kuopiolainen eräkirjailija ja biologian tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli muikku. Lahti on myös toiminut Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalouspäällikkönä, josta virasta jäi eläkkeelle vuonna 2009. Lukeminen on rauhoittavaa: tuntuu, kuin olisi metsässä itsekin. Pyhillä pyyntipaikoilla -kokoelman lukeminen on rauhoittavaa: tuntuu, kuin olisi metsässä itsekin….
Jarkko Tontti: Perintö
22.8.2019Kun ihminen kuolee, mitä hänen jälkeensä jää? Kaipausta, kauniita tai katkeria muistoja, surua? Tai kuten Jarkko Tontin Perintö-romaanin toinen kertoja Henrik karusti pohtii: ”Muutaman päivän raivaus, ja minusta jäisi jäljelle pahvilaatikollinen papereita jommankumman lapsen kellarikomeroon, taulu, nojatuoli ja kehystetty valokuva hyllyn reunalle, kovalevyllinen valokuvia ja tekstinpätkiä muutamalta vuosikymmeneltä. Vaatteet kärrättäisiin kierrätyslaatikkoon, pankkitili lakkautettaisiin. Facebook-profiili muuttuisi…
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
20.8.2019Kuinka lähiö syntyy? Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo käynnistyy lähiön luomiskertomuksena. ”Alussa on ihan hiljaista. Ei ihmisiä eikä eläimiä. Sokaiseva valo levittäytyy kaiken ylle.” (s. 7.) Toisin kuin Raamatun luomisen myytissä, tässä tarinassa ihmistä ei kuitenkaan luoda kaiken keskiöön. ”Talo oli kuin luonto, aina ihmistä suurempi”(s. 98.) Kerrostalolähiön syntytarina kulkee myös Matti Kortteisen klassikkotutkimuksen Lähiö vanavedessä. Suuri…
Jyrki Vainonen: Yön ja päivän tarinoita
6.8.2019Surrealismin, fantasian ja kauhun rajapinnassa kirjaileva Jyrki Vainonen (s. 1963) on sivistynyt mies. Hän on suomentanut Seamus Heaneyn, William Shakespearen ja Jonathan Swiftin teoksia, opettanut sanataidetta ja voittanut jo esikoisteoksestaan Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita (1999) Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Yön ja päivän tarinoita on Vainosen neljäs novellikokoelma. Lajityyppien moniottelija Kauhugenren ruumiinavausta käsittelevässä kirjassaan, Danse Macabre (1981),…
Juri Nummelin (toim.): Belsazarin pidot ja muita Raamattuun perustuvia novelleja
13.7.2019Raamattu on yksi suurimmista länsimaisista tarinavarannon kerryttäjistä, ja siksi siihen pohjaavat kertomukset ovat erityisen kiinnostavia. Itse olen aina pitänyt kovasti Raamatun mytologian hedelmällisestä maaperästä; pyhään kirjaan viittaaminen avaa maiseman, joka muistuttaa jostakin väritettyjen kartonkikirjasten ja kaunokirjoitettujen säkeiden takaisesta lapsuuteni kokemusmaailmasta. Lisäksi alluusiot kertovat aina enemmän kuin itse tarinan, johon viittaavat. Ne kertovat opitusta tavastamme jäsentää…
Kotimainen lyriikka
Lauri Vanhala: Graavatun tarunot ja lorunot
15.6.2019Tämä ei ole mikään tavallinen kirja. Näin ainakin kirjan ulkoinen olemus viestii. Graavatun tarunot ja lorunot on massiivinen esine, suhteettoman suuri jopa sivumääräänsä nähden ja painoltaan laajan sanakirjan luokkaa. Ikään kuin kirja yrittäisi vakuuttaa lukijan omasta materiaalisuudestaan. Ehkä kyseessä on vastalause digitalisaatiolle, sotahuuto (ennenaikaisesti julistettua) ”kirjan kuolemaa” vastaan. Yhtä outo on kirjan nimi, jossa on…
Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi
7.5.2019Nelli Ruotsalaisen (s. 1989) esikoisteoksessa on nimeä myöten kauttaaltaan uhmakas julistamisen tunnelma: Täällä en pyydä enää anteeksi. Päiväkirjamainen tunnustuksellisuus ja julistaminen eivät onneksi tarkoita sen paremmin huumorintajuttomuutta kuin sisällön unohtamista kaiken paatoksen alla. Mitä sitten julistetaan? Kokonaisuudelle kuvittelee mielellään yhden puhujan, jonka eri puolia ja elämänvaiheita seuraa lukemisen aikana. Omaelämäkerrallisuuden vaikutelmaa vahvistaa valokuvakuvitus osien välissä…
Ville Hytönen: Välimeri
21.2.2019”on olemassa ääretön luku, jonka/ täytyy muistaa, se/ on musta ja surullinen luku// se luku kasvaa joka päivä lokkien/ nokkimina lapsina Välimeren rannoilla// luku kasvaa, kun öljyinen härkä nousee merestä/ ja kulkee moottoritien halki”, Ville Hytönen (s. 1982) lataa kuudennen runokokoelmansa alkupuolella. (s. 12) Mistä luvusta on kyse? Täytyy katsoa YK:n Pakolaisjärjestö UNHCR:n sivuilta. Niiden…
Stina Saari: Änimling
2.2.2019Stina Saaren (s. 1992) esikoisrunokokoelman teemana on seksuaalinen väkivalta: vanhemman miehen ja nuoren tytön hyväksikäyttävä suhde. Änimlingissä yhdistyy raskas teema, lapsenomainen leikillisyys sekä kielen rajojen pohtiminen. Änimling on näköaistille, kuuloaistille ja tuntoaistille tarkoitettu mestariteos. Traumaattisen kokemuksen myötä kieli hajoaa visuaalisesti kirjan sivuille, ja mieli tuottaa ylimääräisiä ääniä. Änimling onkin näköaistille, kuuloaistille ja tuntoaistille tarkoitettu mestariteos….
Lassi Nummi (toim. Salla Korpela ja Ilari Nummi): Sinun lävitsesi maailma. Runoja rakkaudesta 1949-2010
24.1.2019Sana rakkausrunous herättää ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta kyseessä on runouden kova ydin, toisaalta sanalla on hieman nolo kaiku: kukaan vakavasti otettava runoilija ei halua tulla tunnetuksi ”rakkausrunoilijana”. Tommy Tabermann oli pitkään valtakunnan virallinen rakkauslyyrikko. Suomen myydyin runoilija ei koskaan nauttinut kirjallisen eliitin arvostusta. Vaikka erilaisia rakkausrunoantologioita on ilmestynyt pilvin pimein, yllättävän harvalta runoilijalta on julkaistu valitut…
Ulkomainen kirjallisuus
Fernando de Rojas: Celestina
11.9.2019Lakimies Fernando de Rojas kirjoitti elämänsä aikana yhden romaanin, mutta opintojen loppuvaiheessa, vuoden 1499 vaiheilla valmistunut Celestina oli aikansa lottopotti. Heti Cervantesin Don Quijoten jälkeen espanjalaisen kirjallisuuden toiseksi merkittävimmäksi romaaniksi rankatusta tragikomediasta on eripituisia versioita ja se on käännetty lukuisille kielille. Apuun rientää vanha portto, joka on meritoitunut ompelemalla immenkalvoja umpeen. Heittäen huipulle sijoittuu Arto…
Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton
31.8.2019Mitä sanoa sanoinkuvaamattomasta? Onko kyseessä jatkuva puheen pyörre ilman alkua tai loppua? Onko se monologi, joka haastaa totunnaiset logiikan kategoriat? Yrittää särkeä ne, epäonnistuu katastrofaalisesti, eikä välitä siitä vähääkään? Jos se on liikettä, se etenee yhteen suuntaan, palaa takaisin, etenee toiseen suuntaan, palaa, ei liiku minnekään, on äkkiä ihan muualla. Se imaisee mukaansa. Siitä päätellen…
Aris Fioretos: Nelly B:n sydän
17.7.2019Göteborgilainen Aris Fioretos (s. 1960) on julkaissut vuodesta 1991 lähtien useita teoksia: esseitä, pitkää sekä lyhyttää proosaa. Häntä pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimpänä nykykirjailijana. Aiempi, suomeksikin ilmestynyt romaani Mary oli ehdolla August-palkinnon saajaksi vuonna 2015. Fioretosta pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimpänä nykykirjailijana. Nelly B:n sydän kuvaa Maryn tavoin ylitsepursuavan lojaalia rakkautta poikkeustilan kaltaisissa olosuhteissa. Siinä missä Mary…
Mohsin Hamid: Exit West
27.6.2019Nadia ja Saeed ihastuvat toisiinsa kaupungissa, jossa on syttymässä sota. Nuorten opiskelijoiden tavallinen elämä iltamenoineen ja kahvitteluineen mullistuu. He alkavat suunnitella karkaamista. Mohsin Hamid ottaa romaanissaan Exit West osaa ja kantaa pakolaiskeskusteluun. Hän tekee sen runollisella, kauniilla ja maagisesta realismista vaikutteita ottavalla tavalla. ”Siihen aikaan puhuttiin, että kulku ovista muistutti yhtä aikaa kuolemista ja syntymistä,…
Kai Aareleid: Korttitalo
6.6.2019Kai Aareleid (s. 1972 Tartto) on suomessakin opiskellut kirjailija ja kääntäjä, joka sai Viron Vuoden kirjailija -palkinnon toisesta romaanistaan Korttitalo. Teoksen tarina saa alkunsa, kun kirjan päähenkilö Tiina huomaa kesäkotiin saapuessaan, että talo on pengottu ylösalaisin. Kodista on viety isän muotokuva, ja taulun jättämä aukko seinällä saa Tiinan palaamaan lapsuuden kipeisiin muistoihin. Korttitalon lukeminen on…
Tietokirjallisuus
Arto Jokinen, toim. Markku Soikkeli ja Ville Kivimäki: Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa
17.9.2019Isänmaan miehet on postuumisti julkaistu teos nuorena kuolleen Arto Jokisen erittäin laajan väitöskirjamateriaalin pohjalta. Jokinen oli Suomen ehkä tunnetuin miestutkija. Minulle tämä Markku Soikkelin ja Ville Kivimäen toimittama kirja näyttäytyy vankkana tietoteoksena erityisesti sotakirjallisuuden historiasta. Sankarikuolemaan suostumaton mies menettää kunniansa sekä seksuaalisen vetovoimansa naisten silmissä. Jonkinlainen ähky uhkaa lukiessa muutamaankin otteeseen. Toisaalta opin valtavasti uutta…
Ritva Ylönen: Saima Harmaja. Sydänten runoilija
27.8.2019Ritva Ylönen on yksi niistä lukuisista ihmisistä, jotka ovat haltioituneet Saima Harmajan (1913–1937) elämästä ja tuotannosta. Innostus syttyi tyypilliseen tapaan jo nuorena, ja sittemmin Harmajan runot ovat auttaneet vaikeissa elämäntilanteissa useampaankin kertaan. Ylösen Harmaja-fanitus on huipentunut kirjailijakohtaloista kiinnostuneita lukijoita hyödyttävään muotoon: komeaan elämäkertateokseen. Saima Harmaja – Sydänten runoilija 1913–1937 on ensimmäinen kirjallisuudentutkimuksen lähtökohdista kirjoitettu elämänkerta…
Niina Hämäläinen, Hanna Karhu, Silja Vuorikuru (toim.): Satuperinteestä nykyrunoon. Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä.
26.8.2019Ennen maailma oli halki. Oli ylämaailma ja alamaailma, johon ylämaailma hiljalleen valui, samalla toivottomasti rappeutuen. Asian nimi oli gesunkenes Kulturgut. Uusklassisten kaupunkirakennusten kreikkalaiset pylväät toistuivat aikanaan punaisen mummonmökin valkoisina vuorilautoina. Virsirunoilijat runoilivat virsikirjan, jonka esivalta toimitti, ja rahvas sai siitä oman runoutensa ainekset ja mentaalisen maailmansa rakenteet. Joskus saattoi toteutua myös vastakkainen ilmiö, gehobenes Kulturgut,…
Siru Kainulainen: Elämäni kirjat
21.7.2019Siinä missä jotkin taiteet pakottavat sopeutumaan annettuun rytmiin ja seuraamaan tapahtumia, kirjan parissa voin olla omissa oloissani kauan. Todella hyvää teosta luetaan todella pitkään ja makustellen. Jo ensimmäisiltä sivuilta tajuaa, että nyt on hidastettava, koska se on mahdollista. Hieno kirja sallii sen, elämisen. Kirjallisuudentutkijan ja kriitikon Siru Kainulaisen Elämäni kirjat kertoo hänen omasta näkökulmastaan, millaista…
Seneca: Elämän lyhyydestä
28.5.2019Memento mori, muista kuolevasi. Oppia tämän kuolemattoman ajatuksen takana käärii auki roomalaisfilosofi Seneca nuoremman (n. 4eaa – 65 jaa) teos Elämän lyhyydestä, jonka ensimmäinen suomennos julkaistiin vasta nyt. Teoksen on kääntänyt puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki, ja se sisältää kolme Senecan kirjoitusta: Elämän lyhyydestä, Joutilaisuudesta ja Johdatuksesta. Stoalainen filosofi Seneca tunnetaan erityisesti keisari Neron opettajana. Nero…
Muu kirjallisuus
Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä
23.7.2018Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…
Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa
7.11.2017Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….
Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot
24.9.2017Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…
Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi
12.8.2017Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat alttiita muutoksille ja suurilla ikäluokilla purkautumatonta latinkia. Jazzin evoluutiossa 1960-luvun alku on ainutlaatuisen hieno vaihe, jossa free jazzin tapaiset ilmiöt johtivat totunnaisuuksien täydelliseen kumoamiseen. 1960-luvun…
Marika Helovuo: 100 syytä lukea. Lukukipinän sytytyskirja.
30.7.2017Kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuon 100 syytä lukea on mainio pikkukirja vaikkapa kesälukemiseksi. Helovuo kertoo olleensa ahkera lukija jo 40 vuoden ajan. Sen verran antoisa harrastus on ollut, että nykyisenä missiona hänellä on saada kaikki lukemaan enemmän. Harrastuksen ja ammatin rajat toki hämärtyvät, kun lukee kaunokirjallisuutta työkseen. Sillä kaunokirjallisuudestahan Lukukipinän sytytyskirjassa on kyse, vaikka sitä…