Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Arkisto
Hae sivustolta
Kirjoita hakusana ja paina enter.
Uusimmat arvostelut
Rachel Cusk: Ääriviivat
31.12.2018Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien romaanien rinnalla. Kun miettii niinkin erilaisia kirjailijoita kuin Denis Diderot, Fjodor Dostojevski, Nathalie Sarraute tai Iris Murdoch, voi huomata keskusteluromaanien olevan samalla filosofisia romaaneja, joissa erilaiset maailmankatsomukset ajautuvat konfliktiin. Lukija…
Kaisa Ahvenjärvi (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta.
26.12.2018Tuulisolmut esittelee suomeksi saamelaisen nykyrunouden uudistajia. Saamelaisrunoudesta piirtyy tasokas, omalakinen ja monikarvainen kuva. Esillä ovat alkuperäiskansoille globaalisti tärkeät aiheet: oma kieli, identiteetti ja perinteisen elämänmuodon törmääminen valtakulttuuriin. Lastenkirjallisuuden ohella runous on ollut saamelaiskirjallisuuden johtolaji. Saamelaiset ovat näkyneet 2010-luvun Suomessa aiempaa enemmän. Saamelaisaktivistit ja -kirjailijat ovat pitäneet vähemmistön asioita esillä. Valtion 1970-luvulle asti harjoittamaa suomalaistamispolitiikkaa saamelaisia…
Susinukke Kosola: Varisto Tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana
25.12.2018Susinukke Kosolan Varisto (2018) ”kirja, jota ei voi ostaa” saa tässä vaiheessa jo samanlaisia kaikuja kuin ”poika, joka elää”. Paitsi, että kyseessä on ansioituneen runoilijan kokoelma, vastaanoton mielenkiinto on kääntynyt syystäkin siihen, että Kosolan ja Variston välissä ei ole kustantamoa, ja omakseen sen voi hankkia tunnustusta vastaa. Varisto on, paitsi runokokoelma, myös hanke ja konsepti….
Heli Slunga: Kehtolauluja kuoleville
18.12.2018Runot ovat kuin lasinsirpaleita: teräviä ja hauraita, kuulaita ja saastaisia, selkeitä ja abstrakteja, ja niiden sanat on aseteltu sivulle hajalleen kuin pirstoutuneen lasipullon tai peilin jäänteet. Heli Slungan runokokoelmassa Kehtolauluja kuoleville sykkivät kipu ja raivo. Kuvasto on sen mukaista: jo ensimmäisillä aukeamilla tulee vastaan raakoja tekoja kasvustojen juurimisesta ja asioiden katkomisesta raiskauksiin, kalttaamisiin ja autolla…
Carl-Johan Holmlund: Semioottinen silmä
16.12.2018Carl-Johan Holmlundin esseekokoelma Semioottinen silmä tasapainoilee kaunokirjallisten ja tietoa välittävien tavoitteiden välillä. Sen aiheet vaihtelevat filosofian ja semiotiikan käsittelystä kaunokirjallisuuteen. Filosofisten aiheiden kohdalla esseet lähestyvät tyyliltään asiatekstejä tai opinnäytteitä. Esseistä aistii humanistisen tiedekunnan ilmapiirin. Semioottinen silmä voisi suurelta osin olla oikeastaan tietokirjallisuutta. Tekstien nimeäminen esseiksi mahdollistaa kuitenkin tarvittaessa rakenteellisen säännöttömyyden ja subjektiiviset huomiot. Kun Holmlund…
Kotimainen proosa
Carl-Johan Holmlund: Semioottinen silmä
16.12.2018Carl-Johan Holmlundin esseekokoelma Semioottinen silmä tasapainoilee kaunokirjallisten ja tietoa välittävien tavoitteiden välillä. Sen aiheet vaihtelevat filosofian ja semiotiikan käsittelystä kaunokirjallisuuteen. Filosofisten aiheiden kohdalla esseet lähestyvät tyyliltään asiatekstejä tai opinnäytteitä. Esseistä aistii humanistisen tiedekunnan ilmapiirin. Semioottinen silmä voisi suurelta osin olla oikeastaan tietokirjallisuutta. Tekstien nimeäminen esseiksi mahdollistaa kuitenkin tarvittaessa rakenteellisen säännöttömyyden ja subjektiiviset huomiot. Kun Holmlund…
Mika Rättö: Se jokin Kuule härkäpapusi rapisevan
9.12.2018Omalakisten mikrokosmosten luominen on Mika Rätön erikoistaito. Kuusumun profeetan ja Samurai Rauni Reposaarelaisen (Moderni kanuuna, 2016) tavoin Se jokin Kuule härkäpapusi rapisevan (Teos, 2018) luo maailman, johon upotaan ilman taustoitusta. Kertomus leikkaa vuorisaarelle, joka ”työntyi valtameren viherjäisistä aalloista kuin Galeidoksen punagraniittifallos” (s.13), paikkaan, joka on Eedenin ja Olympoksen hybris sekä puutarha ja ekokatastrofi samassa lauseessa….
Anita Sihvola: Päivät Marienbadissa
2.12.2018Anita Sihvolan romaani Päivät Marienbadissa perustuu tositapahtumiin ja tarjoaa oivan katsauksen Franz Kafkan elämään. Kirja kuvaa kymmentä heinäkuista päivää Marienbadin kylpylässä vuonna 1916. Kafkan entinen kihlattu Felice Bauer on saapunut paikalle Berliinistä, ja tarkoituksena on lämmittää suhdetta uudelleen. Paitsi kylpylälomasta teos kertoo myös Felicen myöhemmästä elämästä Sveitsissä ja Los Angelesissa aina hänen kuolemaansa, vuoteen 1960…
Heikki Kännö: Sömnö
1.12.2018Yle uutisoi lokakuussa lukijoiden vähentyneestä keskittymiskyvystä, minkä takia kirjoista ja kirjojen luvuista tehdään aiempaa lyhyempiä. Heikki Kännön toinen romaanin Sömnö on omaksunut tästä suuntauksesta vain puolet: teoksen luvut on jaettu lyhyehköihin ja helposti sulateltaviin osiin, mutta 550-sivuinen teos herätti minussakin pientä ahdistusta. Missä välissä tällaisen järkäleen oikein ehtisi lukea? Teoksen läpi kulkevina aiheina ovat taide, tiede…
Anna Malinen: Hämärikkö
11.11.2018Anna Malisen fantasiaromaani viehättää, se soljuu paikoin kuin kalevalahenkinen proosaruno. Tarina sisältää paljon kalevalaisia viittauksia ja vihjauksia erityisesti nimien tasolla. Lisäksi se pursuaa loitsuja ja loitsujen katkelmia. Loitsulla pyydetään helpotusta elämään, lähetetään pois erilaisia vaivoja ja sairauksia ja pyydetään metsästysonnea. Lemmennostatustakin tehdään jopa pariin kertaan. Pohjoinen on myyttinen tarujen ilmansuunta, etelässä kasvaa kaupunki. Jumala ajattelee ja…
Kotimainen lyriikka
Susinukke Kosola: Varisto Tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana
25.12.2018Susinukke Kosolan Varisto (2018) ”kirja, jota ei voi ostaa” saa tässä vaiheessa jo samanlaisia kaikuja kuin ”poika, joka elää”. Paitsi, että kyseessä on ansioituneen runoilijan kokoelma, vastaanoton mielenkiinto on kääntynyt syystäkin siihen, että Kosolan ja Variston välissä ei ole kustantamoa, ja omakseen sen voi hankkia tunnustusta vastaa. Varisto on, paitsi runokokoelma, myös hanke ja konsepti….
Heli Slunga: Kehtolauluja kuoleville
18.12.2018Runot ovat kuin lasinsirpaleita: teräviä ja hauraita, kuulaita ja saastaisia, selkeitä ja abstrakteja, ja niiden sanat on aseteltu sivulle hajalleen kuin pirstoutuneen lasipullon tai peilin jäänteet. Heli Slungan runokokoelmassa Kehtolauluja kuoleville sykkivät kipu ja raivo. Kuvasto on sen mukaista: jo ensimmäisillä aukeamilla tulee vastaan raakoja tekoja kasvustojen juurimisesta ja asioiden katkomisesta raiskauksiin, kalttaamisiin ja autolla…
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin
3.12.2018Tuukka Pietarisen (s.1996) esikoisrunoteos yhdistelee lyhytproosamaista tekstiä aforistisen tiiviiseen runoilmaisuun. Hänen takanaan ovat suuri kustantamo, WSOY, sekä sijoittuminen J. H. Erkon kilpailussa. Pietarinen on kirjoittajana minimalisti, tiiviys on määrittävä piirre pidemmissäkin teksteissä. Tarkat havainnot, paradoksaalisuus ja surrealismi yhdistyvät teoksen maailmassa. ”Hän näki maisemassa ihmisen, muttei ymmärtänyt että se oli hän itse Ihminen katosi ja maisema…
Kari Saviniemi & Esa Riippa: Ropografiaa
26.11.2018Musta, kangaspäällysteinen, lankasidottu ja kovakantinen kirja, jonka mitat ovat 20,8 cm x 18,0 cm. Kokosuhde pystytasosta vaakaan 7:6. Keskellä kirjan nimi kuparinvärisenä kohopainotekstinä, sen alla kaksi valkoisella kirjoitettua nimeä; aivan alareunassa kustantamon nimi, joskin suoraviivaisemmalla fontilla. Yläpuolella akvatintatyön toisinto, joka vaikuttaa kanteen painetulta paperilta, mutta onkin tarra. Kuva esittää vartaloaan notkistavaa käärmettä. Se on nostanut…
Tuija Välipakka: Uutisia!
5.11.2018Tuija Välipakan (s. 1967) Uutisia! pistää häikäilemättömästi ja usein häpeämättömän hauskalla tavalla uusiksi käsityksiä siitä, mitä runokokoelma voi olla. Tunnen itseni kokoelman äärellä Tenavien Ressu-koiraksi päivittelemässä kritiikin kirjoittamisen mahdottomuutta. Se johtuu jo epäsuhdasta keinovalikoimassa. Esimerkiksi interaktiivinen ”Seitsemän tornia” -sikermä koostuu kirjailijan grillitikkujen, hammastikkujen ja siiman avulla kasaamista, painovoiman lakeja uhmaavista hedelmätorneista. Hälyäänten vyöryä ei pääse…
Ulkomainen kirjallisuus
Rachel Cusk: Ääriviivat
31.12.2018Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien romaanien rinnalla. Kun miettii niinkin erilaisia kirjailijoita kuin Denis Diderot, Fjodor Dostojevski, Nathalie Sarraute tai Iris Murdoch, voi huomata keskusteluromaanien olevan samalla filosofisia romaaneja, joissa erilaiset maailmankatsomukset ajautuvat konfliktiin. Lukija…
Kaisa Ahvenjärvi (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta.
26.12.2018Tuulisolmut esittelee suomeksi saamelaisen nykyrunouden uudistajia. Saamelaisrunoudesta piirtyy tasokas, omalakinen ja monikarvainen kuva. Esillä ovat alkuperäiskansoille globaalisti tärkeät aiheet: oma kieli, identiteetti ja perinteisen elämänmuodon törmääminen valtakulttuuriin. Lastenkirjallisuuden ohella runous on ollut saamelaiskirjallisuuden johtolaji. Saamelaiset ovat näkyneet 2010-luvun Suomessa aiempaa enemmän. Saamelaisaktivistit ja -kirjailijat ovat pitäneet vähemmistön asioita esillä. Valtion 1970-luvulle asti harjoittamaa suomalaistamispolitiikkaa saamelaisia…
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2
21.11.2018Kustantamot suhtautuvat hyvin varauksellisesti novellien, saati sitten käännösnovellien menestysmahdollisuuksiin. Siivoojan käsikirjan (2017) suosio on ollut iloinen vastalause ennakkoluuloille. Syksyllä 2018 ilmestynyt Siivoojan käsikirja 2 jatkaa ensimmäistä kokoelmaa järjestysnumerolla, joten siltä on vaikea olla odottamatta mitään vähempää kuin menestyksekkäältä ykkösosalta. Englanniksi kokoelmat ovat ilmestyneet Yhdysvalloissa vuonna 2015 yhtenä kirjana A Manual for Cleaning Women. Selected Stories….
Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema
18.11.2018”Kiinassa jokainen epätavanomainen ajatus lyödään maahan niin että tömisee. Todellisuuden painovoima on liian voimakas.” Kolmen kappaleen probleeman ensimmäisessä luvussa esiintyvä väite saattoi pitää paikkansa ”suuren proletaarisen kulttuurivallankumouksen” aikaan, mutta ei enää. Sen todistaa jo pelkästään Muistoja planeetta Maasta -trilogian ilmiömäinen menestys sekä sarjan kirjoittaneen Liu Cixinin rakettimainen nousu maan kansainvälisesti tunnetuimmaksi scifi-kirjailijaksi. Pakonopeuden saavuttaminen ei…
Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut
17.11.2018”Meloin keskelle ajopuita, kävin makuulle kanootin pohjalle ja annoin virran viedä. Lepäilin kaikessa rauhassa ja polttelin piippua katsellen ylös pilvettömälle taivaalle. Taivas näyttää valtavan syvältä, kun makaa selällään kuutamossa ja tuijottaa sitä; en ollut koskaan tajunnutkaan kuinka syvältä se näyttää. Ja miten hyvin ääni kantaakaan veden yli…” (s. 47) En tiedä, miksi Huckleberry Finnin seikkailuja…
Tietokirjallisuus
Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia
27.11.2018Vuonna 1972 Heikki Kaukoranta ja Jukka Kemppinen julkaisivat teoksen Sarjakuvat. Sen toinen, laajennettu painos ilmestyi 1982 ja sisälsi muun muassa Kemppisen pitkän kulttuurihistoriallisen esseen ”Kymmenen vuotta on kulunut”. Toisen painoksen digiversio on ladattavissa ja luettavissa Kansalliskirjaston Doria-portaalissa. ”Yhdeksäs taide” on 1800-luvun lapsi. Sarjakuvat oli kirjoittamisaikaansa ja -paikkaansa nähden monumentaalinen länsimaisen sarjakuvan historia, jota kirjoitustyyli ja…
Satu Jaatinen: Tuntemattomat
21.10.2018Kustantajan kuvauksen mukaan Satu Jaatisen Tuntemattomat – Suomen suosituimman tarinan monet maailmat on tietopaketti niin romaanin jo lukeneille ja elokuvat nähneille kuin tarinaan ensi kertaa tutustuvillekin. Sanoisin, että mitä enemmän tuotantoa tuntee ennestään, sitä enemmän kirjasta saa irti. Teos on herkullinen kattaus paitsi Tuntemattoman sotilaan myös historian ja tietokirjallisuuden ystävälle. Mitä enemmän tuotantoa tuntee ennestään,…
Sanna Nyqvist , Outi Oja: Kirjalliset väärennökset: Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia
7.8.2018Lievimmässä muodossa sanataiteellinen varkaus on pelkkä sitaatti, röyhkeimmillään kokonaisen teoksen väärentäminen omiin nimiin. Sanna Nyqvistin ja Outi Ojan muhkea tietoteos Kirjalliset väärennökset käsittelee näiden ääripäiden väliin jäävää luovaa lainaamista. Mediajulkisuuden perusteella taideväärennökset voivat tuntua marginaalisilta ja hupsuilta, mutta Nyqvist ja Oja osoittavat niiden olevan taidetta koskevien oletusten keskipisteessä. Miksi juuri taideteos antaa joillekin skandaalimaisille aiheille…
Roger Picard, Ingrid Svensson: Salonkien aika, Ett magiskt rum
14.7.2018On vaikeaa välttyä nostalgian ailahdukselta, kun uppoutuu lukemaan kirjallisten salonkien värikästä historiaa. Tyylikkäiden ja taitavien naisten luotsaamat kirjalliset keskustelukerhot olivat aikakautensa keskipisteitä. Niiden loisteliaassa mutta samalla kotoisassa ympäristössä avattiin kirjallisuudelle uusia suuntia, kehitettiin kielellisen ilmaisun nyansseja ja tehtiin vallankumouksellista politiikkaa. Salongeissa ei mitenkään leimallisesti ajettu naisen yhteiskunnallisen aseman parantamista. Ranska ja aivan erityisesti sen pääkaupunki…
Kukku Melkas & Olli Löytty toim.: Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan
11.4.2018Toistemme viholliset? -artikkelikokoelman luulisi käsittelevän historiallista ajanjaksoa, joka ”on nimetty kansalaissodaksi, vapaussodaksi, punakapinaksi, veljessodaksi, sisällissodaksi tai, kuten Veijo Meri romaaninsa nimessä muotoilee, vuoden 1918 tapahtumiksi” (s. 10). Pian kuitenkin huomaa, että kahdentoista esseen ja lyhyen johdannon sisältävä artikkelikokoelma avaa odotettua laajemman otoksen sisällissodan moniin mahdollisiin merkityksiin kirjallisuudessa. Teoksen kannessa oleva Heikki Marilan Ryijy 2 kuvastaa…
Muu kirjallisuus
Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä
23.7.2018Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…
Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa
7.11.2017Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….
Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot
24.9.2017Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…
Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi
12.8.2017Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat alttiita muutoksille ja suurilla ikäluokilla purkautumatonta latinkia. Jazzin evoluutiossa 1960-luvun alku on ainutlaatuisen hieno vaihe, jossa free jazzin tapaiset ilmiöt johtivat totunnaisuuksien täydelliseen kumoamiseen. 1960-luvun…
Marika Helovuo: 100 syytä lukea. Lukukipinän sytytyskirja.
30.7.2017Kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuon 100 syytä lukea on mainio pikkukirja vaikkapa kesälukemiseksi. Helovuo kertoo olleensa ahkera lukija jo 40 vuoden ajan. Sen verran antoisa harrastus on ollut, että nykyisenä missiona hänellä on saada kaikki lukemaan enemmän. Harrastuksen ja ammatin rajat toki hämärtyvät, kun lukee kaunokirjallisuutta työkseen. Sillä kaunokirjallisuudestahan Lukukipinän sytytyskirjassa on kyse, vaikka sitä…