Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Arkisto
Hae sivustolta
Kirjoita hakusana ja paina enter.
Uusimmat arvostelut
Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta
8.10.2020Alfred Nobelin ajatusmaailma jaksaa kiinnostaa sukupolvesta toiseen. Eikä ihme – ovathan testamenttiin perustuvat Nobel-palkinnot onnistuneet brändäämään itsensä loistavasti jo vuodesta 1895. Palkintoja on kuusi: alkuperäiset kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot ovat myöhemmin (1969) saaneet rinnalleen myös Ruotsin Keskuspankin myöntämän talouden Nobel-palkinnon. Vuosittain jaettavat palkinnot tuovat Ruotsin Akatemian ja Norjan parlamentin maailmankartalle vähintään kerran vuodessa….
Anni Sumari (toim.): Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta
6.10.2020Runoilija ja kääntäjä Anni Sumarin toimittama Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta esittelee valikoiman yhdysvaltalaisrunoilijoita ja heidän tuotantoaan. Teos kokoaa mainion kattauksen kiinnostavia runoilijoita mutta tekstit kaipaisivat huolellisempaa kääntämistä, jykevämmän taustoituksen ja jämäkämmät visuaaliset puitteet. Yhdysvaltalaista kirjallisuutta, myös runoutta, seurataan Suomessa verrattain paljon ja pohjoisamerikkalaisen runouden antologian kokoaminen on valtava urakka. Kokoelman tarkoitus on kuitenkin esitellä yksittäisiä…
Hanna Arvela: Tukholma-syndrooma
1.10.2020Hanna Arvelan romaani Tukholma-syndrooma kertoo kuvitteellisen tavaratalokonserni Schattenreichin markkinointiosastosta, jonka ilmapiiri on vanhanaikainen ja kyyninen. Teos lähtee liikkeelle asetelmasta, jossa muodin tiimiin palkataan uudeksi AD:ksi Jenna, kun Henna lopettaa ”menettämänsä 2191 päivän” jälkeen. Romaanin vähäinen juonellisuus rakentuu sen ympärille, miten ei-vielä-kyynistynyt Jenna sopeutuu uuteen jo-kyynistyneeseen työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Tukholma-syndrooma on Arvelan esikoisromaani, mutta hänellä on aiempaa taustaa…
Helmi Kajaste: Rakenna, kärsi ja unhoita
30.9.2020Kaksi kirjaa. Molemmissa katsotaan, toisessa elokuvia, toisessa tv-sarjoja. Elokuvaa katsotaan arkkitehtuurin läpi (tai arkkitehtuuria elokuvan läpi), tv-sarjoja tunteiden. Kummatkin teokset ovat Kosmoksen julkaisemia. Elokuva tilassa Helmi Kajaste yhdistää esikoisteoksessaan Rakenna, kärsi ja unhoita arkkitehtuurin ja elokuvan. Yhdistelmä on kiehtova ja harvinainen varsinkin samassa teoksessa. Mieleen tulee vain ranskalaisfilosofi Paul Virilio, joka on kirjoittanut arkkitehtuurista…
Miia Toivio: Sukupuutot
27.9.2020Miia Toivion neljännessä runokokoelmassa ollaan katoavien asioiden äärellä. Kokonaisuudesta hahmottuu puhuja tai useampia, jotka elävät materiaalisesti etuoikeutettua elämää. He saattavat kuvitella valitsevansa vapaasti yltäkylläisistä vaihtoehdoista, istua kaikessa rauhassa syömässä leivoksia Luxembourgin puistossa tai käyskennellä asuntomessualueella. Kaikkea kuitenkin leimaa ahdistus syvällisemmän tarkoituksen tai todellisen yhteyden puuttumisesta. Suorimmillaan sukupuutto viittaa tietysti ympäristöongelmiin. Ekokriittinen kuvasto, esimerkiksi lumen sulaminen vedeksi, toistuu….
Kotimainen proosa
Hanna Arvela: Tukholma-syndrooma
1.10.2020Hanna Arvelan romaani Tukholma-syndrooma kertoo kuvitteellisen tavaratalokonserni Schattenreichin markkinointiosastosta, jonka ilmapiiri on vanhanaikainen ja kyyninen. Teos lähtee liikkeelle asetelmasta, jossa muodin tiimiin palkataan uudeksi AD:ksi Jenna, kun Henna lopettaa ”menettämänsä 2191 päivän” jälkeen. Romaanin vähäinen juonellisuus rakentuu sen ympärille, miten ei-vielä-kyynistynyt Jenna sopeutuu uuteen jo-kyynistyneeseen työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Tukholma-syndrooma on Arvelan esikoisromaani, mutta hänellä on aiempaa taustaa…
Katja Raunio: Sinun päiväs koittaa
17.9.2020Katja Raunion (s. 1985) toinen romaani on absurdin humoristisesti viritetty elämäkerta valtasuvun vesasta, jota kasvatetaan lapsesta asti valtion tulevaksi isähahmoksi. Teos esittelee kaksi päähenkilöä, joista ensimmäinen elää ja vaikuttaa, toinen kertoo ja tulkitsee. Romaanin nykyhetkessä arkistovirkailija rakentaa katkonaista ja sivupoluille eksyvää selontekoa kauan sitten kuolleen ”suurmiehen” salatuista jäämistöistä. Aineistojen sisältö vaihtelee voileivänsyöntikisojen kirjelmistä salaisiin puhelutallenteisiin ja…
Markku Paasonen: Suurenmoinen huviretki
24.7.2020Markku Paasosen Suurenmoisessa huviretkessä on huhupuheiden mukaan yksi piste, mutta taisin olla nukuksissa: en kahden lukukerran aikana onnistunut löytämään sitä. Välimerkkien käytön suhteen kekseliäs maailmanlopunajan teos seilaa esseen, proosarunon ja kertomuksen ristiaallokossa. Teoksen ainoan puheenvuoron saa mies, josta tiedämme, että hän on turkulainen 78-vuotias teologi, jonka ”päättävä epätieteellinen loppulause kaikkeen siihen, mitä maailmassa on puhuttu ja…
Markus Leikola: Teidän edestänne annettu
11.7.2020”Kysymys on tämä: kumpien edestä ruumiini uhrataan ja vereni vuodatetaan, ihmisten vai simpanssien?” Lopun ajoilla on ratsastettu läpi historian. Keskiajalla kiirastulen pelossa kansa oli valmis maksamaan kirkolle mitä vain sovittaakseen rikkomuksensa. Jos mennään ajassa vielä 1500 vuotta taaksepäin, Uuden testamentin apokalypsissa eli Johanneksen ilmestyksessä kuvattiin lopullisen tilinteon hetki – maailman tuomitseminen sekä ihmisten jaottelu taivaaseen…
Nina Honkanen: Pohjakosketus
30.6.2020Pohjakosketus on kertomus avioliitosta, joka on alusta saakka huutoa ja mykkäkouluja. Mies ei säästele sanojaan ja nainen ei löydä sanoja hiljentämään miestään. Avioliittoja ja lapsia molemmilla on jo takanapäin, mutta siitä huolimatta he saavat vielä yhden yhteisen lapsen. Pienen lapsen kanssa valvominen yli 40-vuotiaana syö molempien jaksamista ja erityisesti nainen on voimiensa äärirajoilla. ”Naisella ei ollut…
Kotimainen lyriikka
Miia Toivio: Sukupuutot
27.9.2020Miia Toivion neljännessä runokokoelmassa ollaan katoavien asioiden äärellä. Kokonaisuudesta hahmottuu puhuja tai useampia, jotka elävät materiaalisesti etuoikeutettua elämää. He saattavat kuvitella valitsevansa vapaasti yltäkylläisistä vaihtoehdoista, istua kaikessa rauhassa syömässä leivoksia Luxembourgin puistossa tai käyskennellä asuntomessualueella. Kaikkea kuitenkin leimaa ahdistus syvällisemmän tarkoituksen tai todellisen yhteyden puuttumisesta. Suorimmillaan sukupuutto viittaa tietysti ympäristöongelmiin. Ekokriittinen kuvasto, esimerkiksi lumen sulaminen vedeksi, toistuu….
Natalia Kallio: She Needs Bigger Boots
7.9.2020Natalia Kallion esikoisteos She Needs Bigger Boots on jotain runokirjan, ihmeidentekovälineen ja markkinointituotteen väliltä. Se on englanninkielinen manifesti-aforismi-runokokoelma, jonka tavoitteena on muuttaa maailmaa konkreettisesti, tehdä siitä parempi paikka kaikille. Runojen puhuja vaatii itselleen ja muille täysiä ihmisoikeuksia, isompia saappaita, parempia mahdollisuuksia elää hyvää elämää. Hän haluaa syrjään jätettyjen äänet kuuluviin. Kallio on esittänyt teoksen tekstejä…
Jonimatti Joutsijärvi: Esiinkaivatut
31.8.2020Jonimatti Joutsijärven laaja runoteos Esiinkaivatut avautuu moneen suuntaan. Runoissa ollaan ainakin esiinkaivamassa sukujuuria. Niiden kautta avautuvat niin yksilön subjektiivinen historia kuin laajemmin jopa koko ihmiskunnan historia. Samalla kaivataan yhteyttä toisiin ihmisiin. Heti alkuun puhutellaan “rakkaita esivanhempia” ja nimetään tietylle suvulle keskeisiä paikkoja, tässä tapauksessa Salla. Välillä perinteisiin maisemiin matkustetaan. Runojen puhuja suree usein sitä, miten…
Riitta Cankoçak: Ei ole turhaa
26.8.2020Riitta on kirjoittanut erikoislaatuisen runokokoelman – kyllä, hän esiintyy kirjan kannessa pelkällä etunimellään. Ei ole turhaa on kaunis, surrealistinen, ajoittain jopa puistattava. Mitenkään helposti se ei ensimmäisellä lukukerralla avaudu. Jos avautuu, niin jollakin kieltä ja tietoista ymmärrystä edeltävällä tasolla. Tarvitaan keskittymistä, vähän niin kuin silloin, kun yrittää kertoa omaa untaan jollekulle toiselle. Erillisiä runoja ei…
Sinikka Huusko: Suolaruusu
17.8.2020Sinikka Huuskon (s. 1962) esikoisrunokokoelman teemana on lapsen hyväksikäyttö. Takakansitietojen mukaan teoksen synnyn taustalla on Vladimir Nabokovin Lolita-romaani, joka käsittelee keski-ikäisen miehen hullaantumista kaksitoistavuotiaaseen tyttöön. Varsinkin kokoelman alkuosan runoissa onkin paljon selviä viitteitä Lolitaan erityisesti Nabokovin Humbert Humbertin nimimuunnosten kautta. ”Eestaas yön nytkähtelevässä hississä / matkailen minä, hupsu Herra Humbertskov,/ on vierellä neitini terve tuhina,/…
Ulkomainen kirjallisuus
Anni Sumari (toim.): Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta
6.10.2020Runoilija ja kääntäjä Anni Sumarin toimittama Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta esittelee valikoiman yhdysvaltalaisrunoilijoita ja heidän tuotantoaan. Teos kokoaa mainion kattauksen kiinnostavia runoilijoita mutta tekstit kaipaisivat huolellisempaa kääntämistä, jykevämmän taustoituksen ja jämäkämmät visuaaliset puitteet. Yhdysvaltalaista kirjallisuutta, myös runoutta, seurataan Suomessa verrattain paljon ja pohjoisamerikkalaisen runouden antologian kokoaminen on valtava urakka. Kokoelman tarkoitus on kuitenkin esitellä yksittäisiä…
Dino Buzzati: Noiduttu takki ja muita kertomuksia
26.9.2020Dino Buzzati (1906–1972) oli paitsi kirjailija myös kuvataiteilija, sarjakuvantekijä ja milanolaisen Corriere della Sera -lehden monikymmenvuotinen toimittaja. Italiassa hän on yksi viime vuosisadan tärkeistä prosaisteista. Buzzatin Suomen-valloitus on kuitenkin edennyt hitaanmoisesti. 1960-luvulla Marja-Leena Mikkola suomensi hänen kohua herättäneen ja Gianni Vernuccion tuoreeltaan filmaaman romaaninsa Un amorenimellä Muuan rakkaus. 1980-luvulla oli vuorossa Buzzatin pääteos, jo toisen maailmansodan aikaan ilmestynyt romaani Il…
John Keats: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä
21.9.2020Edesmennyt Leevi Lehto (1951–2019) piti elämänmittaisena projektinaan kääntää John Keatsin (1795–1821) koko tuotannon kirjeineen kaikkineen suomeksi. Ihailtava päämäärä, etenkin kun tätä Britannian runouden klassikkoa ei niin laajalti ole aiemmin suomennettu. Englantilaisen ensimmäisen aallon romantikon ja suomalaisen myöhäismodernin avantgardisti-kustantajan elämäntaipaleissa on sikäli riipaisevaa samankaltaisuutta, että molemmilta jäi työ pahasti kesken – riuduttavat sairaudet kun eivät piittaa…
Herman Koch: Suomen päivät
19.9.2020Herman Koch (s. 1953) on hollantilainen televisio- ja radio-ohjelmien tekijä, näyttelijä ja kirjailija. Suomessa hän on tullut tunnetuksi psykologisesti tarkkanäköisillä romaaneillaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Suomen päivät on Kochin neljäs suomennettu romaani. Sanotaan nyt niin, että romaani Suomen päivät on rakennettu autofiktiiviseen kerrontaan, vaikka kirjailijan haastattelun mukaan siinä on myös tieten tahtoen mukaan pantua sepitettä. Tämänkaltaiset…
Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua
24.8.2020Adi-tyttö asuu perheensä kanssa Dar es-Salaamin diplomaattialueella. Aidan takaa alkaa Zaire; pihan toiselta puolelta pääsee kipittämään Tansaniaan. Virtaavan veden sukua on rohkean tytön kasvukertomus. Tukholmalaistuneen, 10-vuotiaana Tansaniasta lähteneen Kayo Mpoyin (s. 1986) esikoisromaani kiertyy feminiinisen voiman ympärille. Romaanin minäkertoja, viisivuotiaasta kymmenvuotiaaksi kasvava Adi, avaa lukijalle oman perheensä ja vanhempiensa sukujen historialliset ja maagis-myyttiset salaisuudet. Naiseuden…
Tietokirjallisuus
Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta
8.10.2020Alfred Nobelin ajatusmaailma jaksaa kiinnostaa sukupolvesta toiseen. Eikä ihme – ovathan testamenttiin perustuvat Nobel-palkinnot onnistuneet brändäämään itsensä loistavasti jo vuodesta 1895. Palkintoja on kuusi: alkuperäiset kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot ovat myöhemmin (1969) saaneet rinnalleen myös Ruotsin Keskuspankin myöntämän talouden Nobel-palkinnon. Vuosittain jaettavat palkinnot tuovat Ruotsin Akatemian ja Norjan parlamentin maailmankartalle vähintään kerran vuodessa….
Mikko T. Virtanen, Pirjo Hiidenmaa & Jyrki Nummi (toim.): Kertomuksen keinoin. Tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa
13.8.2020Kertomuksen keinoin on artikkelikokoelma, joka pohtii journalistisen ja tietokirjallisen tarinankerronnan erityispiirteitä, tarkoitusperiä ja kertomusten käytön etiikkaa. Artikkeleiden kirjoittajat ovat kielen- ja kirjallisuudentutkijoita. Nautimme tarinoista ja kertomuksista. Luemme romaaneja löytääksemme mielekkäitä ajatuksia ja viihtyäksemme. Kertomus tehoaa myös tietokirjallisuudessa ja mediassa: Ennen kuin huomaatkaan, olet närkästynyt virkamiehen toimista, sympatisoit rikollista ja haluat oikeutta kärsineelle pienelle ihmiselle. Syvempi tekstianalyysi…
Elina Arminen, Markku Lehtimäki (toim.): Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa.
12.7.2020Muistikirja ja matkalaukku: Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa on kirjallisuustieteellinen artikkelikokoelma tämän vuosituhannen kotimaisen romaanin piirteistä. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Niitä samoja, joita myös kriitikkona on huomioinut alaa seuratessa. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Uutta on se, että nyt näistä teoksista, joista on usein lukenut lähinnä kritiikkiä sekä muuta…
Sirpa Aalto & Kirsi Kanerva: Johdatus saagakirjallisuuteen.
23.5.2020Venäläinen keskiajantutkija Aron Gurevich (1924–2006) piti muinaispohjoismaista saagakirjallisuutta ainutlaatuisena kurkistusaukkona keskiajan elämään, jonakin, joka johdatti lukijansa suoraan sekä menneisyyden realiteettien että sen fantasioiden äärelle. Gurevich käytti saagoja todistuskappaleena mentaliteettien historiassa, erityisesti jäljittäessään yksilöllisyyden kehitystä. Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse, hän tuntui toisinaan ajattelevan.[1] Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse. Saagat kirjoitettiin keskiajalla ja toimitettiin…
Nora Ekström, Emma Puikkonen, Karoliina Suonniemi (toim.): Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria
18.5.2020Kirjan talo on julkaissut kirjan sanataiteesta. Nora Ekströmin, Emma Puikkosen ja Karoliina Suonniemen toimittama Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria esittelee laajasti sanataiteen kenttää Suomessa. Kirjassa käydään läpi sanataiteen peruselementit, sanataiteen historia sekä suunnitellaan monipuolisesti, millä tavalla sanataide voisi lähestyä monipuolisempaa yleisöä. Artikkelikokoelmana toteutettu kirja kertoo sanataiteen mahdollisuuksista vauvasanataiteesta seniorisanataiteeseen. Kirja paljastaa, että sanataide on…
Muu kirjallisuus
Helmi Kajaste: Rakenna, kärsi ja unhoita
30.9.2020Kaksi kirjaa. Molemmissa katsotaan, toisessa elokuvia, toisessa tv-sarjoja. Elokuvaa katsotaan arkkitehtuurin läpi (tai arkkitehtuuria elokuvan läpi), tv-sarjoja tunteiden. Kummatkin teokset ovat Kosmoksen julkaisemia. Elokuva tilassa Helmi Kajaste yhdistää esikoisteoksessaan Rakenna, kärsi ja unhoita arkkitehtuurin ja elokuvan. Yhdistelmä on kiehtova ja harvinainen varsinkin samassa teoksessa. Mieleen tulee vain ranskalaisfilosofi Paul Virilio, joka on kirjoittanut arkkitehtuurista…
Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita
19.8.2020Tätä kirjoittaessani Suomessa on pitkälti selätetty koronan ensi aalto. Matkailukin elpyy varovasti, kotimaan kohteet ja Baltia edellä. Mikä voisikaan olla käsidesin hajussa ja hamstrattujen vessapaperirullien keskellä vietetyn kevään jälkeen vapauttavampaa kuin patikoida rinkka selässä kansallispuistoissa, vaikkapa kavuta Kolin huipun kansallismaisemaan Pohjois-Karjalassa? Paitsi, että Riikka Kaihovaaran (s. 1980) syväekologisessa esikoisesseekokoelmassa kansallispuistot edustavat luonnosta vieraantuneen ihmisen, Homo…
Jaana Seppänen: Outokuoriaiset
9.7.2020Jaana Seppänen tuuttaa mahtipontista jykevyyttä ja ylevyyttä väkevällä tenholla viime vuonna julkaistussa esseeteoksessaan Outokuoriaiset. Mesoavaksi esseistiksi itseään tituleeraavan esseistin teos nakertaa lukijaansa sisältäpäin kuin tuholainen. Tulen teksti tekstiltä tietoisemmaksi sisäelimistäni, vaikka teoksen nimiessee ohjeistaa, ettei tuhohyönteisten tunnistusoppaasta lainattuun katkelmaan kannata suhtautua allegoriana. ”Tämä hyönteisteksti pitäköön hiipivän rapistelevaa ääntään, tuntukoon siinä sodanjälkeinen tunkka ja johdattakoon se…
Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä
17.11.2019Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin monitahoinen persoona, jonka värikkäistä elämänvaiheista saisi lööppejä ja klikkiuutisia vielä tänäkin päivänä. Eläessään Rousseau oli tunnettu henkilö, jonka vastoinkäymisiä puitiin myös julkisesti. Hän antoi myös itse panoksensa julkisuuskuvaansa…
Johann Gottfried Seume: Kesä 1805
31.10.2019”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ette tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi tulla avuksesi tässä. Kuule siis, Sippola on kerrassaan hieno pieni kylä lappalaisten pohjoisessa paratiisissa Venäjän Suomessa, Lappeenrannan ja Haminan välissä.” (s.119) Tuosta kylästä on kotoisin suomentaja Suvi Valli, joka päätyi saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763‒1810) matkakirjan…