Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Arkisto
Hae sivustolta
Kirjoita hakusana ja paina enter.
Uusimmat arvostelut
Juha Siro: Yllämme kaartuva taivas
19.11.2019Yllämme kaartuva taivas on väkivaltainen romaani. Väkivaltaa on jokaisessa luvussa. Ensimmäisessä luvussa ammutaan poika. Toisessa harjoitetaan henkistä väkivaltaa pakottamalla poika opettelemaan pianonsoittoa. Kolmannessa isä lyö poikaa vyöllä. Sitten: raakaa koulukiusaamista, puhumattomaksi alistettu poika, taulu, jossa sodan uhrien apua anovia käsiä, isä on ollut mukana upottamassa Lusitaniaa, kadulla tavattu uhkaava mies saa maanpetostuomion, sodan runnomia ruumiita,…
Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä
17.11.2019Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin monitahoinen persoona, jonka värikkäistä elämänvaiheista saisi lööppejä ja klikkiuutisia vielä tänäkin päivänä. Eläessään Rousseau oli tunnettu henkilö, jonka vastoinkäymisiä puitiin myös julkisesti. Hän antoi myös itse panoksensa julkisuuskuvaansa…
Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja
14.11.2019”Olen varma, että jos voisin uneksia delfiineistä joka yö, elämäni olisi huomattavasti miellyttävämpää ja ahdistukseni viimeinkin päästäisi minut kokonaan otteestaan.” Delfiinit ovat nisäkkäitä, jotka suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja hahmottavat ympäristöään sitä kautta. Niitä pidetään fiksuina olentoina, jotka ovat auttaneet jopa merihätään joutuneita ihmisiä. Monimutkaisten sosiaalisten verkostojen täytyy kuitenkin olla niille stressaavaa, puntaroi kirjailija Harry Salmenniemi…
Anja Erämaja: Imuri
3.11.2019Imuri on kolmen päivän romaani, jossa tunnit vyöryvät ja kalenteri muistuttaa: deadline. Teos on kertomus yksinyrittäjästä, perheestä ja paheista. Arjen uuvuttavuuden ja aikataulun painaessa päälle imurointi jää väliin, mutta huono omatunto ei. Imuri muistuttaa olemassaolostaan ja tekemättömyydestä, vaikka koko ajan kirjan päähenkilö Kristiina tekee ja tekee. Hän herättää lapset, kestää alkoholistimiestään ja kohtaa äidin kuoleman….
Mika Honkalinna: Lintumies
2.11.2019Miksei aikuisten kaunokirjallisuudessa useamminkin käytetä kuvitusta? Mika Honkalinnan teos Lintumies on päällisin puolin luontokuvakirja, mutta osoittautuu tekstin puolesta täysin kaunokirjalliseksi. Kauniit valokuvat rytmittävät lintubongari- ja luontokuvaajaporukan retkistä kertovia lukuja. Kokonaisuus on niin harmoninen ja toimiva, että kuvitusten harvinaisuus aikuisten fiktiossa alkaa äkkiä ihmetyttää. Arkielämän vaatimuksia ja raskaita ajatuksia paetaan metsään, lintuja tarkkailemaan. Kuvien ja fiktiivisen,…
Kotimainen proosa
Juha Siro: Yllämme kaartuva taivas
19.11.2019Yllämme kaartuva taivas on väkivaltainen romaani. Väkivaltaa on jokaisessa luvussa. Ensimmäisessä luvussa ammutaan poika. Toisessa harjoitetaan henkistä väkivaltaa pakottamalla poika opettelemaan pianonsoittoa. Kolmannessa isä lyö poikaa vyöllä. Sitten: raakaa koulukiusaamista, puhumattomaksi alistettu poika, taulu, jossa sodan uhrien apua anovia käsiä, isä on ollut mukana upottamassa Lusitaniaa, kadulla tavattu uhkaava mies saa maanpetostuomion, sodan runnomia ruumiita,…
Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja
14.11.2019”Olen varma, että jos voisin uneksia delfiineistä joka yö, elämäni olisi huomattavasti miellyttävämpää ja ahdistukseni viimeinkin päästäisi minut kokonaan otteestaan.” Delfiinit ovat nisäkkäitä, jotka suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja hahmottavat ympäristöään sitä kautta. Niitä pidetään fiksuina olentoina, jotka ovat auttaneet jopa merihätään joutuneita ihmisiä. Monimutkaisten sosiaalisten verkostojen täytyy kuitenkin olla niille stressaavaa, puntaroi kirjailija Harry Salmenniemi…
Anja Erämaja: Imuri
3.11.2019Imuri on kolmen päivän romaani, jossa tunnit vyöryvät ja kalenteri muistuttaa: deadline. Teos on kertomus yksinyrittäjästä, perheestä ja paheista. Arjen uuvuttavuuden ja aikataulun painaessa päälle imurointi jää väliin, mutta huono omatunto ei. Imuri muistuttaa olemassaolostaan ja tekemättömyydestä, vaikka koko ajan kirjan päähenkilö Kristiina tekee ja tekee. Hän herättää lapset, kestää alkoholistimiestään ja kohtaa äidin kuoleman….
Mika Honkalinna: Lintumies
2.11.2019Miksei aikuisten kaunokirjallisuudessa useamminkin käytetä kuvitusta? Mika Honkalinnan teos Lintumies on päällisin puolin luontokuvakirja, mutta osoittautuu tekstin puolesta täysin kaunokirjalliseksi. Kauniit valokuvat rytmittävät lintubongari- ja luontokuvaajaporukan retkistä kertovia lukuja. Kokonaisuus on niin harmoninen ja toimiva, että kuvitusten harvinaisuus aikuisten fiktiossa alkaa äkkiä ihmetyttää. Arkielämän vaatimuksia ja raskaita ajatuksia paetaan metsään, lintuja tarkkailemaan. Kuvien ja fiktiivisen,…
Jyrki Pellinen: Auringon silmä
29.10.2019”Muistan sen hetken. Kun auringon valo niin kirkas, oikea valo, siitä ei nähnyt kuin horisontissa pilkottavat mustat tornit, jotka vähitellen toin vastaan tuttuina ja taas sivuille avautuvina sisään käytävinä elämän osastoina, joissa ei ollut mitään kenellekään ihmeellistä. Kun olin silloin tullut bussilla saareen, kuljettaja sanoi: naps, nyt kaikki ulos. Ollaan perillä taas sillä kertaa.” (s….
Kotimainen lyriikka
Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa
22.10.2019Kristian Blombergin neljäs runokokoelma Kaikessa hiljaisuudessa kuvaa maailmaa ja sen ilmenemistä ihmiselle. Runot ovat rauhallisia ja paikoitellen miellyttävän raskaita. Kaikessa hiljaisuudessa ei ole kirja, jota toivoo lyhyemmäksi tai pidemmäksi, helpommaksi tai vaikeammaksi, pienemmäksi tai suuremmaksi tai hitaammaksi tai nopeammaksi kuin se on. Teos on erinomainen. Kaikessa hiljaisuudessa on vieras objekti, kaunis ja käsittämätön. Helsingin Sanomien…
Mikko Väänänen: Minä heiluu
3.10.2019Mikko Väänäsen esikoisteoksessa minän asema tuntuu kokoelman nimestä lähtien epävarmalta. Ei siis pidä ihmetellä, jos minää tai mahdollisia muita runojen puhujia ympäröivä todellisuus on hiukan epävarma. Tämä ei tarkoita, että nyt liikuttaisiin missään vieraissa galakseissa. Päinvastoin, pieniä runoja hallitsevat enimmäkseen hyvin arkiset kuvat, vessanpöntöllä istumisesta sauvakävelyyn ja tiskaamiseen. Ehkäpä minää horjuttaa juuri pienimuotoisen elämän banaalius….
Lauri Vanhala: Graavatun tarunot ja lorunot
15.6.2019Tämä ei ole mikään tavallinen kirja. Näin ainakin kirjan ulkoinen olemus viestii. Graavatun tarunot ja lorunot on massiivinen esine, suhteettoman suuri jopa sivumääräänsä nähden ja painoltaan laajan sanakirjan luokkaa. Ikään kuin kirja yrittäisi vakuuttaa lukijan omasta materiaalisuudestaan. Ehkä kyseessä on vastalause digitalisaatiolle, sotahuuto (ennenaikaisesti julistettua) ”kirjan kuolemaa” vastaan. Yhtä outo on kirjan nimi, jossa on…
Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi
7.5.2019Nelli Ruotsalaisen (s. 1989) esikoisteoksessa on nimeä myöten kauttaaltaan uhmakas julistamisen tunnelma: Täällä en pyydä enää anteeksi. Päiväkirjamainen tunnustuksellisuus ja julistaminen eivät onneksi tarkoita sen paremmin huumorintajuttomuutta kuin sisällön unohtamista kaiken paatoksen alla. Mitä sitten julistetaan? Kokonaisuudelle kuvittelee mielellään yhden puhujan, jonka eri puolia ja elämänvaiheita seuraa lukemisen aikana. Omaelämäkerrallisuuden vaikutelmaa vahvistaa valokuvakuvitus osien välissä…
Ville Hytönen: Välimeri
21.2.2019”on olemassa ääretön luku, jonka/ täytyy muistaa, se/ on musta ja surullinen luku// se luku kasvaa joka päivä lokkien/ nokkimina lapsina Välimeren rannoilla// luku kasvaa, kun öljyinen härkä nousee merestä/ ja kulkee moottoritien halki”, Ville Hytönen (s. 1982) lataa kuudennen runokokoelmansa alkupuolella. (s. 12) Mistä luvusta on kyse? Täytyy katsoa YK:n Pakolaisjärjestö UNHCR:n sivuilta. Niiden…
Ulkomainen kirjallisuus
Robert Coover: Huck lännen mailla
27.10.2019On paha mennä sanomaan kuinka amerikkalaisen kirjallisuuden kivijalka Mark Twain olisi suhtautunut Robert Cooverin kirjaan. Olisiko suuri humoristi ymmärtänyt millaisiin rooleihin nuoruuden kepposia tekevät Tom Sawyer ja Huckleberry Finn ovat Cooverin kirjassa kasvaneet? Tomista on sukeutunut egoistinen liikemies ja intiaanientappaja, kun taas Huckleberry on vajonnut epäonniseksi kulkuriksi, jonka sydän on puhdasta kultaa. Vaihtelua saadaan hirttäjäisistä, joilla…
Amos Oz: Juudas
20.10.2019Kuka olikaan Kariotin Juudas? Opetuslapsi, joka kavalsi Jeesuksen suudelmalla ja sai teosta palkakseen 30 hopearahaa. Jälkimaine ei ole häntä todellakaan imarrellut. Dante sijoitti Jumalaisessa näytelmässään Juudaksen helvetin alimpaan osaan, toisten myyttisten mittojen petturihahmojen eli Brutuksen ja Cassiuksen kansa yhdessä kärsimään. Juutalaiset katsottiin Jumalan tappajiksi, ja Juudas heistä pahimmaksi. Kristityt saivat kavalan, rahanahneen juutalaisen arkkityypistä potkua…
Zelda Fitzgerald: Lahjakas tyttö
14.10.2019Kun ensimmäinen painos Zelda Fitzgeraldin (1900–1948) kootuista teksteistä ilmestyi Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa, kirjailija Mary Gordon aloitti esipuheen korostamalla elämäntarinan merkitystä juuri naiskirjailijoiden ymmärtämisen kannalta. Tämän kirjailijan kohdalla siihen perehtyminen on jo velvollisuus, hän totesi, ja jatkoi vertaamalla Zeldaa Marilyn Monroen asemaan sukupolvensa kulttuurisena ikonina. Molempia ihailtiin tietynlaisen naiseudem ja elämäntavan symboleina, samalla kun heidän omaa…
Sjón: CoDex 1962
6.10.2019Islantilaisella kirjailijalla, Sjónilla (oik. Sigurjon Sigurdsson, s. 1962) on taiteilijanimimerkki niin kuin laulaja Björkillä, joka muistetaan mainita aina kirjailijan tuotannon yhteydessä. Muitakin yhtymäkohtia löytyy näiden tyylilajeja fuusioivien taiteilijoiden välillä. Sjónin tarinat koostuvat monenkirjavista aineksista, joissa hyödynnetään mielikuvia taruperintönsä säilyttäneistä islantilaisista. Björkin laulujen tavoin ainesten yhdistely näyttää improvisoidulta ja luovan ilon valtaamalta – paitsi milloin se…
Roberto Arlt: Raivokas leikkikalu
6.10.2019Argentiinalaisen Roberto Arltin elämä oli suhteellisen lyhyt, samana vuonna Urho Kekkosen kanssa syntynyt räiskyvä kirjailija kuoli sairauskohtaukseen jo 42 vuoden iässä. Hän ehti kuitenkin jättää jälkeensä niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin. Jostain syystä Arltia ei ole latinalaisen Amerikan kirjallisuuden vähäisissä aalloissa suomennettu, vaikka hänen kirjallinen tyylinsä voi hyvinkin miellyttää esimerkiksi Roberto Bolañon, César Airan ja…
Tietokirjallisuus
Jyrki Pellinen: Auringon silmä
29.10.2019”Muistan sen hetken. Kun auringon valo niin kirkas, oikea valo, siitä ei nähnyt kuin horisontissa pilkottavat mustat tornit, jotka vähitellen toin vastaan tuttuina ja taas sivuille avautuvina sisään käytävinä elämän osastoina, joissa ei ollut mitään kenellekään ihmeellistä. Kun olin silloin tullut bussilla saareen, kuljettaja sanoi: naps, nyt kaikki ulos. Ollaan perillä taas sillä kertaa.” (s….
Kersti Juva: Löytöretki suomeen
24.10.2019Nalle Puh, Taru sormusten herrasta, Ruohometsän kansa. William Shakespeare, Laurence Sterne, Jane Austen, Charles Dickens, Oscar Wilde, Julian Barnes… Kersti Juvan lähes viisikymmenvuotinen suomentajanura on monipuolinen ja tasokas. Nimikkeitä on kertynyt lähes sata; seuraava on tiettävästi Jane Austenin Järki ja tunteet. Juvan käännökset ovat lapsuudesta saakka kuuluneet minun ja lukuisten suomalaisten elämään itsestään selvän tuntuisesti:…
Pirjo Lyytikäinen: Pilviä maailmanlopun taivaalla
16.10.2019Leena Krohn syntyi helmikuussa 1947 sotakorvausten ja säännöstelytalouden maatalousvaltaiseen Suomeen. Jälleenrakennusajan optimismi oli huipussaan Helsingin olympialaisten humussa 1952. Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi ja sotakorvaukset Neuvostoliitolle oli viimein maksettu. Miten tämä kaikki liittyy kirjallisuutemme tajunnanlaajentajaan, eetikkoon ja fantastikkoon? Krohnin kollegat ja ikätoverit ovat ammentaneet kansallisista kohtalonhetkistä ja suomalaisten tavallisista tarinoista. Sama taaksepäin katsominen, Suomi-nostalgia ja…
Tommi Parkko: Runosta, rakkaudella
15.10.2019Tommi Parkon Runosta, rakkaudella -teoksen kunnianhimoiset tavoitteet popularisoida runoutta laajemmalle lukijakunnalle vesittyvät kömpelöihin sanavalintoihin. Varsinkin alussa tulee olo, että kustannustoimittaminen on jäänyt puolitiehen. Samoja asioita toistetaan moneen kertaan, ja pariin ytimekkääseen virkkeeseen tiivistettävissä olevan asian sanomiseen käytetään monta sivua ponnetonta tekstiä. Hyvät ainekset hukkuvat höpinän alle. Kaiken kaikkiaan kirja kaipaa itseluottamusta; sitä, että runouden suuruus…
Aarne Kinnunen: Korskea monisielu. Suppea ensyklopedia Paavo Haavikon lyriikkaan.
18.9.2019”Lehtiä on koottu kasoihin monisieluni peitoksi. / Ruohon kohdalla minä olen vihreä.” (Paavo Haavikko, Talvirunoja 1990) Estetiikan emeritusprofessori Aarne Kinnunen (s. 1930) on tehnyt kolme teosta Paavon Haavikon (1931–2008) kaunokirjallisuudesta. Sehän käy elämäntyöstä. Kinnusen uutuusteos Korskea monisielu esittelee ja erittelee Haavikon runoutta kuudelta vuosikymmeneltä. Haavikko ei ollut kirjailija, joka kirjoitti kirjoja, vaan enemmän näkijä ja…
Muu kirjallisuus
Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä
17.11.2019Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin monitahoinen persoona, jonka värikkäistä elämänvaiheista saisi lööppejä ja klikkiuutisia vielä tänäkin päivänä. Eläessään Rousseau oli tunnettu henkilö, jonka vastoinkäymisiä puitiin myös julkisesti. Hän antoi myös itse panoksensa julkisuuskuvaansa…
Johann Gottfried Seume: Kesä 1805
31.10.2019”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ette tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi tulla avuksesi tässä. Kuule siis, Sippola on kerrassaan hieno pieni kylä lappalaisten pohjoisessa paratiisissa Venäjän Suomessa, Lappeenrannan ja Haminan välissä.” (s.119) Tuosta kylästä on kotoisin suomentaja Suvi Valli, joka päätyi saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763‒1810) matkakirjan…
Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä
23.7.2018Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…
Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa
7.11.2017Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….
Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot
24.9.2017Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…