Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Arkiv

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja paina enter.

Uusimmat arvostelut

photo

Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja

Jari Olavi Hiltunen, 19.2.2020

Turun Kirjamessujen kansainväliseen vieraslistaan kuului kaksi nimekästä islantilaiskirjailijaa, joilta ilmestyi molemmilta suomennokset vuonna 2019. Gerður Kristnýn Surmavirsi (Enestone) on nykyaikaan sijoittuva runoelma. Teos pohjautuu rikosuutiseen, jossa nainen surmataan raa’asti Reykjavikissa. Jón Kalman Stefánssonin runollinen romaani Kaloilla ei ole jalkoja (Aviador) on puolestaan islantilaisiin kalastajayhteisöihin sijoittuva sukutarina, jonka aika-akseli ulottuu 1920-luvulta nykyaikaan. Gerður Kristný Guðjónsdóttir (s….

Lue lisää
photo

Eeva Kilpi: Sininen muistikirja

Ville Hänninen, 10.2.2020

Maaliskuussa ilmestyy Eeva Kilven (s. 1928) seuraava teos, Elämää kaikki päivät. Silloin Kilveltä on ilmestynyt uusia kirjoja kahdeksalla vuosikymmenellä, sillä esikoinen Noidanlukko ilmestyi pysyväksi jääneeltä kustantajalta WSOY:ltä 1959. En uskalla kirjoittaa, että noin pitkä ura olisi Suomen kirjahistoriassa ainutkertaista, joten todettakoon sen olevan ylen harvinainen ilmestys. 1920-luvulla syntyneistä ja vielä elossa olevista kirjailijoista edes jotenkin…

Lue lisää
photo

Katja Seutu: Jäätyväinen

Atte Koskinen, 2.2.2020

Kirjallisuudentutkija ja runoilija Katja Seudun (s. 1973) kolmas runokokoelma Jäätyväinen kysyy planeettamme tilaa tänään. Teos lähestyy kysymystä peilaamalla luontosuhdettamme luonnon ihmissuhteeseen, siihen, miten luonto suhtautuu meihin. Teoksen mittakaava tulee ilmi heti kokoelman alussa: “Maapallo on koko alue, sen enempää ei ole.” Vaikka maapallon ulkopuolelta löytyykin alueita ja asioita, on kaikki ihmiselle tuttu ja merkityksellinen täällä,…

Lue lisää
photo

Tommi Parkko: Hamilton-manaatin vaikea elämä

Esa Mäkijärvi, 13.1.2020

Runojen julkaiseminen on kokenut viime vuosikymmeninä suuren muutoksen, mikä näkyy kustannustoiminnan hajautumisena. Esimerkiksi kehityskulusta voidaan nostaa Haminasta maailmalle lähtenyt runoilija Tommi Parkko (s. 1969). Parkko julkaisi esikoiskokoelmansa Tammelta, mutta siirtyi sittemmin tekemään yhteistyötä pienempien talojen, kuten Savukeitaan, kanssa. Puuhakas mies on tehnyt paljon, mutta kummallisesti nimetty Hamilton-manaatin vaikea elämä on vasta hänen neljäs oma runokirjansa…

Lue lisää
photo

Veli-Matti Huhta: Rahat ja henki – Kaksitoista kirjoitusta elokuvasta

Jussi Huhtala, 7.1.2020

Veli-Matti Huhdan esseekokoelma Rahat ja henki sisältää kaksitoista kirjoitusta elokuvahistorian merkkiteoksista. Huhta kirjoittaa sekä tunnetuista klassikoista että elokuvista, jotka ovat jääneet pienemmälle huomiolle mutta ansaitsevat silti kunniapaikan elokuvahistoriassa. Huhdan esseet kuuluvat tyylilajiin, jota meillä edustaa Filmihullu-lehti ja sen ranskalainen esikuva Cahiers du cinéma. Osa kirjoituksista onkin julkaistu aiemmin Filmihullussa. Tekstit ovat paitsi asiantuntevaa myös syvällistä…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo

Eeva Kilpi: Sininen muistikirja

Ville Hänninen, 10.2.2020

Maaliskuussa ilmestyy Eeva Kilven (s. 1928) seuraava teos, Elämää kaikki päivät. Silloin Kilveltä on ilmestynyt uusia kirjoja kahdeksalla vuosikymmenellä, sillä esikoinen Noidanlukko ilmestyi pysyväksi jääneeltä kustantajalta WSOY:ltä 1959. En uskalla kirjoittaa, että noin pitkä ura olisi Suomen kirjahistoriassa ainutkertaista, joten todettakoon sen olevan ylen harvinainen ilmestys. 1920-luvulla syntyneistä ja vielä elossa olevista kirjailijoista edes jotenkin…

Lue lisää
photo

Hanna Rentola: Heinäkuu

Johannes Melander, 31.12.2019

Millaisia haasteita Penelope kohtasi kotona, kun Odysseus seikkaili maailman merillä? Naisnäkökulmaa kannattaa etsiä Homeroksen Odysseian sijaan Hanna Rentolan esikoisromaanista: Heinäkuusta. Kyseessä on tuoreen Pesä-kustantamon ensimmäinen julkaistu romaani (kustantamo on julkaissut aikaisemmin kaksi runokokoelmaa). Rentolan runollinen romaani seilailee ironisen ja vakavan välillä ja kohoaa ruuhkavuosiahdistuneisuuden ja identiteettikriisien siivittämänä herkäksi, koskettavaksi kertomukseksi vanhemmuudesta, arjesta, elämän kertomuksellisuudesta, rooleista,…

Lue lisää
photo

Roni Hermo: Katujen ääni

Janne Löppönen, 30.12.2019

Alati elävälle kustannuskentälle on ilmestynyt uusi tekijä. Pitkään lehtenä tunnettu Kulttuurivihkot on vuodesta 2017 lähtien julkaissut myös kirjoja. Jo 1970-luvulla perustettu julkaisu on vasemmistolaissävytteinen aikakauslehti, jossa käsitellään kulttuuria ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Kustantamona Kulttuurivihkot keskittyy marginaalisiin lajeihin, kuten runouteen, aforistiikkaan, lyhytproosaan ja esseisiin. Niiden julkaiseminen on pitkälti pienkustantamoiden vastuulla, ja pienetkin muutokset kustannuskentällä heikentävät helposti niiden…

Lue lisää
photo

JP Koskinen: Tulisiipi

Ville Ropponen, 19.12.2019

JP Koskisen Tulisiipi on Neuvostoliiton lavasteissa kuljeskeleva aikuisten satu, waltariaaninen seikkailuromaani. Lämpöisessä melodraamassa henkilöt ovat tyyppejä, kerrontakeinot tuttuja ja turvallisia. Kaipaavatko ihmiset tässä ilmastonmuutoksen uhkaamassa ajassa tällaisia viihteellisiä taruja modernisaation voittokulusta ja tahdon riemuvoitosta? Koskista voisi joku pitää virtuoosina. Hän on julkaissut 15 vuoden aikana kolmisenkymmentä teosta eri tyylilajeissa scifistä dekkariin, satiirista goottilaiseen kauhuun ja…

Lue lisää
photo

Veera Salmi: Perhoset veljeni ympärillä

Siina Sorvali, 15.12.2019

Veera Salmen Perhoset veljeni ympärillä on nimellisesti aikuisten romaani, mutta siinä on nuortenkirjan piirteitä. Romaanin päähenkilöt ovat nuoria, joilla on nuorten ihmisten ongelmia. Aihe on vakava, mutta sitä käsitellään huumorin kautta. Juoni on yllättävä, absurdikin, mutta kirja on silti selkeä kokonaisuus. Nuoruus venyy vuosikymmenien epävarmuudeksi. Perhoset veljeni ympärillä on milleniaalien ja z-sukupolven aikuistenkirja, jossa eroa…

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo

Katja Seutu: Jäätyväinen

Atte Koskinen, 2.2.2020

Kirjallisuudentutkija ja runoilija Katja Seudun (s. 1973) kolmas runokokoelma Jäätyväinen kysyy planeettamme tilaa tänään. Teos lähestyy kysymystä peilaamalla luontosuhdettamme luonnon ihmissuhteeseen, siihen, miten luonto suhtautuu meihin. Teoksen mittakaava tulee ilmi heti kokoelman alussa: “Maapallo on koko alue, sen enempää ei ole.” Vaikka maapallon ulkopuolelta löytyykin alueita ja asioita, on kaikki ihmiselle tuttu ja merkityksellinen täällä,…

Lue lisää
photo

Tommi Parkko: Hamilton-manaatin vaikea elämä

Esa Mäkijärvi, 13.1.2020

Runojen julkaiseminen on kokenut viime vuosikymmeninä suuren muutoksen, mikä näkyy kustannustoiminnan hajautumisena. Esimerkiksi kehityskulusta voidaan nostaa Haminasta maailmalle lähtenyt runoilija Tommi Parkko (s. 1969). Parkko julkaisi esikoiskokoelmansa Tammelta, mutta siirtyi sittemmin tekemään yhteistyötä pienempien talojen, kuten Savukeitaan, kanssa. Puuhakas mies on tehnyt paljon, mutta kummallisesti nimetty Hamilton-manaatin vaikea elämä on vasta hänen neljäs oma runokirjansa…

Lue lisää
photo

Roni Hermo: Katujen ääni

Janne Löppönen, 30.12.2019

Alati elävälle kustannuskentälle on ilmestynyt uusi tekijä. Pitkään lehtenä tunnettu Kulttuurivihkot on vuodesta 2017 lähtien julkaissut myös kirjoja. Jo 1970-luvulla perustettu julkaisu on vasemmistolaissävytteinen aikakauslehti, jossa käsitellään kulttuuria ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Kustantamona Kulttuurivihkot keskittyy marginaalisiin lajeihin, kuten runouteen, aforistiikkaan, lyhytproosaan ja esseisiin. Niiden julkaiseminen on pitkälti pienkustantamoiden vastuulla, ja pienetkin muutokset kustannuskentällä heikentävät helposti niiden…

Lue lisää
photo

Auli Särkiö: Vedenpeitto

Sonja Karlsson, 9.12.2019

Auli Särkiön (s. 1990) kolmannessa runokokoelmassa Vedenpeitto liikutaan unen ja alitajunnan alueella, ja kaiken keskellä on vesi. Särkiö debytoi runoilijana vuonna 2011, ja hänen edellisen teoksensa Ruohosinfonia (2016) fokus oli erityisesti kaupungissa ja sen luonnossa. Nyt huomio käännetään veteen, sen ilmentymiin ja siihen, miten sitä on kaikessa ja kaikkialla. Vesi ja sen maailma edustavat keinoja…

Lue lisää
photo

Erkka Filander: Adoraatio eli Seremonia Johannes Kastajalle.

Janne Löppönen, 25.11.2019

Erkka Filander on nuori runoilija, mutta hänen runoutensa on tinkimättömän epäajanmukaista. Esikoiskokoelma Heräämisen valkea myrsky (2013) otti vaikutteita englantilaisesta romantiikasta, ja sitä seurannut Torso (2016) käsitteli marttyyriutta fragmentin keinoin. Filanderin äärimmäisen tiivis ja kurinalainen runous huokuu klassista sivistystä; siinä on jotain pikkuvanhaa, joidenkin kriitikkojen mielestä jopa tosikkomaista. Äärimmäisen tiivis ja kurinalainen runous huokuu klassista sivistystä;…

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo

Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja

Jari Olavi Hiltunen, 19.2.2020

Turun Kirjamessujen kansainväliseen vieraslistaan kuului kaksi nimekästä islantilaiskirjailijaa, joilta ilmestyi molemmilta suomennokset vuonna 2019. Gerður Kristnýn Surmavirsi (Enestone) on nykyaikaan sijoittuva runoelma. Teos pohjautuu rikosuutiseen, jossa nainen surmataan raa’asti Reykjavikissa. Jón Kalman Stefánssonin runollinen romaani Kaloilla ei ole jalkoja (Aviador) on puolestaan islantilaisiin kalastajayhteisöihin sijoittuva sukutarina, jonka aika-akseli ulottuu 1920-luvulta nykyaikaan. Gerður Kristný Guðjónsdóttir (s….

Lue lisää
photo

Angelika Klüssendorf: Tyttö

Heidi Lakkala, 17.12.2019

Helsingin yliopiston germaanisen filologian laitoksella työskenteli kerrallaan yksi DDR-lehtori sinä aikana, kun opiskelin siellä 1980-luvun loppupuolella. Yleensä he opettivat erilaisia tekstitaitoja ja kirjoittamista. Me lapselliset keltanokat laskeskelimme aikamme kuluksi, kuinka monta kertaa hymy häivähti derkkulehtoreiden totisilla kasvoilla, ja mietiskelimme, kuinka Deutsches Kulturzentrumin agenttikommando kyttäisi heidän epäilemättä täydellisen tylsää elämäänsä maamme pääkaupungissa. Tyttö aloittaa trilogian, jossa…

Lue lisää
photo

Pia Tafdrup: Tarkovskin hevoset

Paavo Kässi, 16.12.2019

Kirjallisuudessa, kuten taiteissa yleensä, kuolema on suuri latteus. Banaaleimmillaan kuolema verhotaan pastellisävyisten muistokorttien puhkikaluttuihin sitaatteihin, joilla yritetään epätoivoisesti peitellä menehtymisen julmaa loputtomuutta. Vaikuttavimmillaan kuolema on taiteessa tietysti jotain muuta kuin mihin korttihyllyn viiden pennin tekeleet pystyvät. Taide voi tarjota kiertotien kuolemaan ja takaisin, mutta latteuden välttämiseksi se tarvitsee oikean tekniikan. Pia Tafdrupin runoteoksessa Tarkovskin hevoset…

Lue lisää
photo

Sergio Ramírez: Anteeksianto ja unohdus ja muita novelleja

Kirsi Laitila, 11.12.2019

Jos novelleihin tulee tartuttua vain harvoin, Sergio Ramírezin novellikokoelman kohdalla kannattaa tehdä poikkeus. Nicaragualaiskirjailijan tekstejä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi, ja kääntäjä Jyrki Lappi-Seppälä on tehnyt vaikuttavan työn suomentaessaan ja kootessaan yhteen tekstejä Ramírezin espanjankielisistä novellikokoelmista. Ramírezilla on ihailtava kyky kertoa tavallisten ihmisten ja yksittäisten tapahtumien kautta suuria tarinoita. Ramírez on yksi tämän hetken merkittävimmistä…

Lue lisää
photo

Heinz Strunk: Kultainen hansikas

Esa Mäkijärvi, 8.12.2019

Sarjamurhaajakiintiöni alkaa olla täynnä. Sen lisäksi, että Bret Easton Ellisin houreinen Amerikan Psyko (1991) on lempiromaanejani, tutustuin hiljattain Lars von Trierin helvetilliseen elokuvaan The House that Jack Built (2018) ja Ossi Nymanin tämän syksyn provosoivampaan kirjaan Patriarkaatti. Näiden raakaa väkivaltaa sisältävien taideteosten rinnalle voi nyt vielä nostaa Heinz Strunkin (oik. Matias Halfpape, s. 1962) Saksassa…

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo

Veli-Matti Huhta: Rahat ja henki – Kaksitoista kirjoitusta elokuvasta

Jussi Huhtala, 7.1.2020

Veli-Matti Huhdan esseekokoelma Rahat ja henki sisältää kaksitoista kirjoitusta elokuvahistorian merkkiteoksista. Huhta kirjoittaa sekä tunnetuista klassikoista että elokuvista, jotka ovat jääneet pienemmälle huomiolle mutta ansaitsevat silti kunniapaikan elokuvahistoriassa. Huhdan esseet kuuluvat tyylilajiin, jota meillä edustaa Filmihullu-lehti ja sen ranskalainen esikuva Cahiers du cinéma. Osa kirjoituksista onkin julkaistu aiemmin Filmihullussa. Tekstit ovat paitsi asiantuntevaa myös syvällistä…

Lue lisää
photo

Matti Rinne: Kulttuuritoimittaja. Kurkistus elettyyn.

Veli-Matti Huhta, 18.12.2019

Pekka Tarkka (s. 1934) laittoi viimevuotisen muistelmateoksensa nimeksi Onnenpekka. Hänen keskeinen toimintakenttänsä oli Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus. Matti Rinteen (s. 1934) muistelmateos tarkastelee maailmaa Ilta-Sanomien HS:ään verrattuna pienemmän ja (Rinteen todistuksen mukaan) ”kansanomaisemman” kulttuuritoimituksen näkökulmasta. Kumpikin kirja edustaa empiiristä kulttuurihistoriaa, jonka kohde on 1900-luvun jälkipuolen suomalainen yhteiskunta. Rinteen teoksen nimi on Onnenpekkaa julistavampi, komealta kalskahtava Kulttuuritoimittaja….

Lue lisää
photo

Sinikka Vuola ja Tommi Melender: Maailmojen loput

Pasi Salminen, 1.12.2019

Kaikki eivät pidä kunnia-asianaan lukea loppuun aloittamaansa kirjaa. Jos alku on tylsä, kirja on helppo nakata nurkkaan. Tarinankertojat panostavatkin usein aloituksiin, jotta lukija ylipäätään jatkaisi kirjaa eteenpäin. Kirjojen lopetukset tuntuvat sen sijaan jäävän usein vähemmälle huomiolle, vaikka ne vaikuttavat suuresti siihen, minkälainen kokonaiskuva lukijalle teoksesta muodostuu. Mieleenpainuvat aloitukset tuntuvat kuitenkin yleisemmiltä kuin mieltä kaivelemaan jäävät…

Lue lisää
photo

Jyrki Pellinen: Auringon silmä

Jari Olavi Hiltunen, 29.10.2019

”Muistan sen hetken. Kun auringon valo niin kirkas, oikea valo, siitä ei nähnyt kuin horisontissa pilkottavat mustat tornit, jotka vähitellen toin vastaan tuttuina ja taas sivuille avautuvina sisään käytävinä elämän osastoina, joissa ei ollut mitään kenellekään ihmeellistä. Kun olin silloin tullut bussilla saareen, kuljettaja sanoi: naps, nyt kaikki ulos. Ollaan perillä taas sillä kertaa.” (s….

Lue lisää
photo

Kersti Juva: Löytöretki suomeen

Tarja Roinila, 24.10.2019

Nalle Puh, Taru sormusten herrasta, Ruohometsän kansa. William Shakespeare, Laurence Sterne, Jane Austen, Charles Dickens, Oscar Wilde, Julian Barnes… Kersti Juvan lähes viisikymmenvuotinen suomentajanura on monipuolinen ja tasokas. Nimikkeitä on kertynyt lähes sata; seuraava on tiettävästi Jane Austenin Järki ja tunteet. Juvan käännökset ovat lapsuudesta saakka kuuluneet minun ja lukuisten suomalaisten elämään itsestään selvän tuntuisesti:…

Lue lisää

Muu kirjallisuus

photo

Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä

Pasi Salminen, 17.11.2019

Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin monitahoinen persoona, jonka värikkäistä elämänvaiheista saisi lööppejä ja klikkiuutisia vielä tänäkin päivänä. Eläessään Rousseau oli tunnettu henkilö, jonka vastoinkäymisiä puitiin myös julkisesti. Hän antoi myös itse panoksensa julkisuuskuvaansa…

Lue lisää
photo

Johann Gottfried Seume: Kesä 1805

Outi Hytönen, 31.10.2019

”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ette tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi tulla avuksesi tässä. Kuule siis, Sippola on kerrassaan hieno pieni kylä lappalaisten pohjoisessa paratiisissa Venäjän Suomessa, Lappeenrannan ja Haminan välissä.” (s.119) Tuosta kylästä on kotoisin suomentaja Suvi Valli, joka päätyi saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763‒1810) matkakirjan…

Lue lisää
photo

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

Merja Leppälahti, 23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…

Lue lisää
photo

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

Vesa Rantama, 7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….

Lue lisää
photo

Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot

Artemis Kelosaari, 24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…

Lue lisää