Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Tekijä: admin

Anna-Liisa Rekola: Tihenevässä hämärässä

Virpi Alanen, 13.12.2010

Psykoterapeutti ja isoäiti Anna-Liisa Rekola ei ole esikoisrunoilijana aivan tyypillisimmästä päästä, sillä hänen runokokoelmansa rakentuu poimintoina pitkän elämänkokemuksen varrelta. Runot liikkuvat elämän, kasvun ja kuoleman perusasioiden äärellä. Ikäkausien mukaan jaoteltu kokoelma vaikuttaa luopumis- ja kiputeemoineen ensisilmäyksellä vaatimattomalta elämänkaaren jäsennystekstiltä, mutta kannattaa katsoa tarkemmin. Sävy on tarkoituksellisen arvoituksellinen, vanhenemista sadunomaisena tarinanakin luonnehtiva. 78-vuotiaan esikoisrunoilijan runoissa häivähtelee…

Lue lisää

Anna Ljunggren, Kristina Rotkirch: Sata makkaralaatua ja yksi idea

Jouni Tossavainen, 11.12.2010

Kirjailija Sofi Oksasen Puhdistuksen kääntyessä 36 kielelle ja Euroopan johtavien lehtien Le Monden, Die Zeitin ja The Timesin kiittäessä yksimielisesti romaania, virolaisen kirjailijan Jaan Kaplinskin näkemys teoksen laadusta on uutinen, jota suomalainen ei tahdo käsittää. Vielä vaikeampi lienee samaistua venäläiseen, joka yrittää ymmärtää Puhdistuksen luomaa kuvaa neuvostoliittolaisesta. Kaplinskin mielestä Oksasen kirja kuuluu samaan kategoriaan kuin…

Lue lisää

Susanne Ringell: Vattnen

Ulrika Gustafsson, 10.12.2010

Susanne Ringell hinner på etthundrafyrtio sidor med hela tolv noveller. Inom så snäva ramar gäller det att raskt leverera och det gör hon med samlingens andra mening: ”Jag ligger här i fostervattnet och är smått missbelåten med min mor.” Genom det här överraskande perspektivet, att lägga orden i munnen på ett foster, iscensätter Ringell motstridigheter…

Lue lisää

Grégoire Polet: Väreilevä kaupunki

Virpi Alanen, 7.12.2010

Grégoire Polet (s. 1978) on ranskaksi kirjoittava belgialainen, joka asuu nykyisin Espanjassa. Lotta Toivasen suomennoksena ilmestynyt Väreilevä kaupunki (Leurs vies éclatantes) on Polet’n kolmas romaani, pirstaloitu tarina kuudesta päivästä, joiden aikana kaupunkilaisten elämät risteävät. Polet kuljettelee tarinarönsyjään keveästi, ja yleistunnelma on raikkaan oloinen, mutta arkisen elon pikku yksityiskohdista hehkuttava romaani tuntuu toisinaan ikään kuin hukkuvan…

Lue lisää

Markus Nummi: Karkkipäivä

Tiina Rintala, 4.12.2010

Millainen kertomus hylätyistä lapsista pitäisi kertoa, että he tulisivat nähdyiksi? Markus Nummen Karkkipäivän aihe on synkkä ja herättää tunteita. Lapsipäähenkilön mielikuvitus tuo tarinaan kuitenkin omalaatuista väriä karun todellisuuskuvauksen rinnalle. Karkkipäivä on huolellisesti kirjoitettu romaani, voimakas ja mieleenpainuva lukukokemus. Se lähtee liikkeelle arkisesta, jokaiselle tutusta ympäristöstä. On lähiö, muutamia kerrostaloja vieretysten, metsikkö ja viihtyisyyden lisäämiseksi rakennettu…

Lue lisää

ITE-buumi ja 1800-luvun itseoppineet kirjoittajat

Anna Kuismin, kirjallisuudentutkija, 2.12.2010

Nykyään kirjoitetaan enemmän kuin koskaan: on meilejä ja tekstareita, mesejä ja twittereitä, naamakirjaa ja monenlaista blogia. Suuri osa elektronisesta kirjoituksesta katoaa, mutta toisaalta omakustanteiden määrä nousee vuosi vuodelta. On helppoa tulla ITE-kirjailijaksi: laittaa kansiin tai kotisivulle omat ja toisten runot, tarinat ja muistelmat. Tällä hetkellä on ehkä vaikeaa eläytyä tilanteeseen, jolloin kirjoitusta harrastava ”tavallinen” ihminen…

Lue lisää

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät

Tapio Salomaa, 1.12.2010

Pasi Ilmari Jääskeläisen toinen romaani Harjukaupungin salakäytävät on seikkailu elokuvalliseen elämäntapaan, kaupungin maagisiin mahdollisuuksiin ja alitajunnan salakäytäviin. Mukana on arkirealismia, maagista realismia, surrealismia, absurdia, groteskia, fantasiaa, mytologiaa, rakkaustarinaa, trilleriä, huumoria, klassikkoelokuvia, lapsuuden Viisikko-seikkailuja, seksuaalisuuden teemoja ja terävää psykologista kuvausta etenkin alitajunnan tasoilla. Monipuolinen ja rajoja rikkova romaani sekä koukuttaa että haastaa lukijansa. Kustantaja Olli Suomisenkeskiluokkaista…

Lue lisää

Janne Kortteinen: Paljain jaloin palavassa viinimarjapensaassa

Vesa Rantama, 29.11.2010

Stéphane Mallarmé, joka oli hyvin perillä kirjoitustyöhön liittyvistä paradokseista, totesi että kirjailijalla on aavistus, tuntuma, siitä että maailma saa täydellisimmän muotonsa kirjana, pienoismaailmana kansien välissä. Hän jatkoi, että neroinakin pitämämme kirjoittajat ovat vain yrittäneet kirjoittaa tätä täydellistä Kirjaa, ja kaikki ovat epäonnistuneet tehtävässään. Tätä Mallarmé kutsuu impotenssin, tai mahdottomuuden, muusaksi, joka on kunnianhimoisen kirjailijan väistämätön…

Lue lisää

Selja Ahava: Eksyneen muistikirja

Anna Ovaska, 27.11.2010

Eksyneen muistikirja on Selja Ahavan esikoisromaani. Se kertoo muistin ja minuuden hajoamisesta ja toimii itsekin fragmentin logiikalla. Muistisairaan Annan tarina on sirpaleinen, oudosti toistelias mutta samalla hauraan kaunis. Annan on vaikea saada todellisuudesta kiinni. ”Aika oli hajonnut Annan käsiin. Se levisi kuin tilkkupeitto polvilla, kaikki palaset samankokoisina ja yhtä etäällä toisistaan. Niitä palasia Anna sitten…

Lue lisää

Susan Abulhawa: Jeninin aamut

Siru Valleala, 24.11.2010

Lukukokemus on parhaimmillaan, kun se tuottaa aitoja, voimakkaita tunteita. Susan Abulhawan Jeninin aamut on tällainen tunnekokemus ja samalla vavahduttava matka Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin juurille. Teoksen luettuaan herää raivokas halu ottaa asioista selvää ja tutustua tuon kyynelmeriä imeneen maankamaran historiaan. Susan Abulhawa (s. 1967) on uuden polven palestiinalainen, joka teini-ikäisenä muutti Yhdysvaltoihin ja loi…

Lue lisää

Sirpa Kyyrönen: Naispatsaita

Niina Holm, 22.11.2010

Sirpa Kyyrönen on kolmekymppinen esikoisrunoilija, bloggaaja ja runoyhdistys Nihil Interitin puheenjohtaja. Kyyrönen käy runoteoksessaan Naispatsaita vaarallisille, paljon kuljetuille vesille, mutta luovii reittiään onnistuneesti eloisan ja sävykkään ilmaisunsa turvin. Palkitseva kokoelma tarjoaa naisrunoa, muttei sanan ummehtuneimmassa merkityksessä. Kyyrösen runokuvat ovat feminiinisiä ja vahvan fyysisiä. Hänen runonsa esittävät naisruumiin kivun ja ahdistuksen paikkana, joka toisaalta venyy nautintoon…

Lue lisää

Päivi Alasalmi: Koirapäinen pyöveli

Tiina Raevaara, 20.11.2010

Päivi Alasalmi (s. 1966) on tunnettu lähinnä ihmiskeskeisistä romaaneistaan, vaikka kuuluu hänen tuotantoonsa muutakin. Vuonna 2009 hän julkaisi lastenkirjan Turhamainen aasi, ja Koirapäinen pyöveli on hänen toinen novellikokoelmansa. Ensimmäinen, Suden hetki, ilmestyi jo vuonna 1995. Alasalmi on ennen kaikkea ihmisten kuvaaja. Hänellä on silmää ja korvaa ihmisten välisille virityksille, tajua ihmissuhteiden monimutkaisesta dynamiikasta ja näennäisestä…

Lue lisää

Essi Kummu: Karhun kuolema

Jani Saxell, 17.11.2010

Essi Kummun (s. 1977) toisessa romaanissa käydään luonnon ja kulttuurin, läheisyyden ja vierauden, panteistisen mystiikan ja järjestäytyneen uskonnon, tämän- ja tuonpuoleisen rajoja. Arktinen maaginen realismi lähtee liikkeelle routaisista pelloista, tšehovilaisten koteloitujen ihmisten kyläyhteisöstä. Mutta kuolleet elävät ja ihminen ja karhu saavat toisensa. Lestadiolaiskylän tukat ovat palmikoilla ja pellot viivasuorina palikoina. Fatalismi ja mykkyys rehottavat, samoin…

Lue lisää

fs: Valoa tunnelin päässä

Esa Mäkijärvi, 15.11.2010

Virolainen fs on runoilija, jolla on monet kasvot. Ensimmäiset runonsa hän julkaisi nimimerkillä François Snakesnake, mutta nimi muuttui myöhemmin muotoon François Serpent. Serpentiltä ilmestyi kaksi viroksi kirjoitettua runokokoelmaa, Ka Jumal on inimene (”Jumalakin on ihminen” vuonna 1997) ja Valgete kaantega raamat (”Valkokantinen kirja” vuonna 2000). Nämä kirjat edustavat erilaisia tyylisuuntauksia. Esikoiskokoelma sisältää nykymaailmassa niinkin harvinaista…

Lue lisää

Marko Kitti: Isiä ja poikia

Kari Levola, 13.11.2010

Marko Kitti on oiva esimerkki pienten kustantamojen mahdollisuudesta. Enemmän tietopuolista julkaiseva Arator ei taatusti ole monienkaan tuntema. Isiä ja poikia on kuitenkin jo neljäs nykyään Englannissa asuvan Kittin proosateos. Esikoisteoksen Kottarainen (2001) novelleissa nuori kirjailija ottaa tarinaa haltuunsa, romaanissa Viidakko (2003) Kitti haroo sitä lähiöelämää, joka on ollut hänen ominta ääntään. Runeberg-palkintoehdokkaanakin olleessa romaanissaan Meidän…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto