Kiiltomato perustettiin innostavana aikana. Netti oli jo arkisessa käytössä, mutta sosiaalinen elämä ei vielä liittynyt siihen saumattomasti. Mobiililaitteet tekivät vasta tuloaan, ja siksi nettiin pääsi lähinnä kotoa käsin. Samasta syystä netti oli paljon tekstipainotteisempi kuin se nyt on. Ihmiset kirjoittivat ja lukivat ruudulta enemmän. Blogialustoilla käytiin keskustelua, joka kirjallisuusmaailmassa usein kosketti kirjallisuuden julkista…
Sinikka Huuskon (s. 1962) esikoisrunokokoelman teemana on lapsen hyväksikäyttö. Takakansitietojen mukaan teoksen synnyn taustalla on Vladimir Nabokovin Lolita-romaani, joka käsittelee keski-ikäisen miehen hullaantumista kaksitoistavuotiaaseen tyttöön. Varsinkin kokoelman alkuosan runoissa onkin paljon selviä viitteitä Lolitaan erityisesti Nabokovin Humbert Humbertin nimimuunnosten kautta. ”Eestaas yön nytkähtelevässä hississä / matkailen minä, hupsu Herra Humbertskov,/ on vierellä neitini terve tuhina,/…
Muistikirja ja matkalaukku: Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa on kirjallisuustieteellinen artikkelikokoelma tämän vuosituhannen kotimaisen romaanin piirteistä. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Niitä samoja, joita myös kriitikkona on huomioinut alaa seuratessa. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Uutta on se, että nyt näistä teoksista, joista on usein lukenut lähinnä kritiikkiä sekä muuta…
”Kysymys on tämä: kumpien edestä ruumiini uhrataan ja vereni vuodatetaan, ihmisten vai simpanssien?” Lopun ajoilla on ratsastettu läpi historian. Keskiajalla kiirastulen pelossa kansa oli valmis maksamaan kirkolle mitä vain sovittaakseen rikkomuksensa. Jos mennään ajassa vielä 1500 vuotta taaksepäin, Uuden testamentin apokalypsissa eli Johanneksen ilmestyksessä kuvattiin lopullisen tilinteon hetki – maailman tuomitseminen sekä ihmisten jaottelu taivaaseen…
Lavarunous on Suomessa saavuttanut pisteen, jossa runoilija voidaan kutsua vaikkapa Flow-festivaalille, ja siellä myös vimmaisesti esiintyvä lavarunoilija Elsa Tölli nähtiin viime vuonna. Tölli on kiertänyt Suomen lavoja ja erilaisia tapahtumia ahkerasti jo monia vuosia, muttei ole julkaissut aiemmin painettua teosta. Fun Primavera on värikäs omakustanne, jonka Tölli itse on koostanut ja skannannut Oodi-kirjaston kopiokoneella. Kyseessä…
Minkään muun kirjallisuudenlajin maine ei lepää niin tukevasti yhden miehen ja yhden teoksen varassa kuin mitä fantasiagenre elää brittiläisen J.R.R. Tolkienin ja hänen romaanieepoksensa, Taru Sormusten herrasta (1954-55) harteilla. Harva kirja saa myöskään osakseen sellaista kunnioitusta kuin Tolkienin romaanieepos. Kun fantasian harrastajat puhuvat lyhyesti Tarusta, kaikki tietävät mikä kirja on kyseessä. Teoksen taiteellinen ominaislaatu…
Toisin kuin Jeffrey Eugenidesin ensimmäisen novellikokoelman englanninkielisestä nimestä Fresh Complaint voisi päätellä, ei teksteissä ole juuri mitään tuoretta. Oikukkaat puutarhat on pettymys Eugenidesin muun tuotannon tuntijalle, sillä Virgin suicidesin ja Middlesexin kokeilunhalusta ja eläväisyydestä löytyy novelleista vain rippeet. Novelleista useimmat rakentuvat samalle kaavalle: päähenkilöllö on on jokin erikoinen ongelma. Kokoelma koostuu kymmenestä novellista, joista suurin…
Venäläinen keskiajantutkija Aron Gurevich (1924–2006) piti muinaispohjoismaista saagakirjallisuutta ainutlaatuisena kurkistusaukkona keskiajan elämään, jonakin, joka johdatti lukijansa suoraan sekä menneisyyden realiteettien että sen fantasioiden äärelle. Gurevich käytti saagoja todistuskappaleena mentaliteettien historiassa, erityisesti jäljittäessään yksilöllisyyden kehitystä. Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse, hän tuntui toisinaan ajattelevan.[1] Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse. Saagat kirjoitettiin keskiajalla ja toimitettiin…
Hanna Tuomisen esikoisrunokokoelmassa vesi on läsnä kaikissa olomuodoissaan. Teos alkaa lainauksella Göran Sonnevin Valtamerestä: ”Me kaikki synnymme merestä, me kannamme merta sisällämme / kaikkia sen loputtomia syvyyksiä”. Tuomisen runoissa purjehditaan elämän merellä ja uidaan minuuden mikrokosmoksessa. Teos on runomuotoinen kasvutarina elämänpelon voittamisesta ja luottamuksen oppimisesta. Tuomisen runot ovat kuvastoltaan yhtenäisiä, mutta niiden muoto vaihtelee säemuotoisesta…
Koska vallitseva pandemia tulee näkymään kirjallisuudessa, miksei myös kirjallisuusarvostelussa? Esimerkiksi näin: mitä kaikkea Johannes Ekholm olisikaan saanut romaanissaan irti pandemiasta vertauskuvana, jos se olisi kirjoitettu myöhemmin? Nyt Ekholmin toiseen romaanin Planet Fun Funin allegoriana toimii konkurssiin mennyt huvipuisto. Keravalla oli oikeasti Planet FunFun 1990-luvun alussa. Ekholm haluaa vertauskuvallaan kertoa, että todellisuus on kuin huvipuisto, viihdytämme…
Viimeiset vuosikymmenet ovat muuttaneet maailmankuvaamme. Avaruuslennot, tietotekniikka ja viimeisenä ilmastonmuutoksen uhka ovat muokanneet käsityksiämme itsestämme ja ympäristöstämme. Muutosten syvyyttä on vielä vaikea hahmottaa. Miten esimerkiksi jatkuva yhteys tietoverkkoon tulee vielä muuttamaan ihmisiä ja yhteiskuntia? Lähelle on vaikea nähdä. Saattaa olla, että tarvitaan runoilijan herkkävaistoisuutta hahmottamaan pinnan alla kyteviä murtumalinjoja ja vielä muotoaan hakevia yhteyksiä. Maapallo…
Minä lähden, vähän itken vain, on kokoelma azerbaidžanilaisten naisten laulurunoutta keskiajalta tähän päivään. Vanhimmat runoista ovat pääasiassa suullisena perinteenä säilynyttä runoutta, jota on kerätty kirjalliseen muotoon. Edustettuna on laaja kirjo naisrunoilijoita, joista vanhin on varhaiskeskiajalta ja nuorin 1984 syntynyt ja edelleen elossa. Näinkin ohut teos onnistuu siis tarjoamaan varsin laajalta skaalalta eri aikojen naisten laulurunoutta…
“kesäloman viidennellä kaikki on jossain Kanarian saarilla tai Ruotsissa paitsi ne jotka on osastolla tai perhekodissa” (s. 29) Kun koti ja vanhemmat edustavat turvan sijaan vierautta, täytyy lohtua etsiä toisaalta. Voidaan puhua jossitellen -antologian runoissa ollaan ristiretkillä, etsitään epätoivoisesti Amerikan vastinetta ja paetaan perheen lisäksi omaa itseään. Keskiöön nousevat nuoret ja heidän äänensä, jotka muuten voisivat…
20-vuotias Kiiltomato on nostanut profiiliaan hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2000 verkkolehdet olivat varsin uusi ilmiö. Nykymuotoinen nettikin oli tuolloin vasta seitsemänvuotias. Tuona vuonna perustettu kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato toimi kulttuurilehdistössä tienraivaajana uuteen ja ihmeelliseen. Aloin kirjoittaa kirja-arvosteluja printtimediaan vuonna 1995. Alkaessani Kiiltomadon avustajaksi vuonna 2005 oli uutta ja outoa nähdä hengentuote printin sijasta ruudulla. Ruututeksti ei…
Niillas Holmbergin Jalkapohja ilmestyi samoihin aikoihin, kun saamelaiset olivat muutenkin tavallista enemmän esillä. Saamelaisten pakkosuomalaistaminen ja suomalaisten harjoittama kolonisaatio nousivat aiempaa näkyvämmin otsikoihin Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjoittaman Vastatuuleen-teoksen myötä. Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi Pulttiboisin saamelaissketsejä. Nuori voima julkaisi Sápmi-numeron, jonka toimitti kukas muu kuin Holmberg. Lisäksi hallitus teki kauan odotetun päätöksen saamelaisten…
”Tämän kirjan aiheena on yksi tieteenhistorian voimallisimmista ja vaarallisimmista ajatuksista: geeni, perinnöllisyyden perimmäinen yksikkö ja kaiken biologisen tiedon perusyksikkö. Miten ajatus geenistä syntyi ja kehittyi ja mikä on sen tulevaisuus?” (s. 19) Amerikkalainen syöpälääkäri Siddhartha Mukherjee (s. 1970) kertoo uutuussuomennoksessaan geenin tarinan hyvin mieliinpainuvalla tavalla. Kerronta muistuttaa tieteisromaania, trilleriä, jossa koetetaan selvittää luonnollisen maailman lainalaisuuksia…
Ei ole mitenkään helppoa löytää uutta näkökulmaa toisen maailmansodan tapahtumiin historiallisessa romaanissa. Harvasta historiallisesta tapahtumasta on kirjoitettu yhtä paljon. Erityisesti nyt, kun Auschwitzin vapautumisesta on 75-vuotta, aihe on hyvin ajankohtainen. Hieman harvemmin tätä aihetta on kuitenkaan käsitelty saksalaisten näkökulmasta etenkään fiktiossa. Naist syövät päivittäin Hitlerille tarkoitettua ruokaa, joka voi olla tai olla olematta myrkytettyä. Vielä…
Suomessa on 26 vankilaa, joista 11 on avovankiloita ja 15 on suljettuja laitoksia. Määrä on hurja – esimerkiksi Virossa vankiloita on kolme, vaikka vankiluku liikkuu samoilla hujakoilla. Suomen vankilat ovat siis vankipaikoissa mitattuna suhteellisen pieniä ja niitä löytyy ympäri maata. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankeja oli Suomessa vuonna 2018 päivittäin noin 2910. Luku on pieni suhteutettuna Suomen…
Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.
Arkisto