Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Tekijä: Ville Hämäläinen

Sanna Nyqvist (kuvaaja: Markko Taina / Tammi)

Tulevaisuuden kirjat, osa 3: Äänikirjan vallankumous

Sanna Nyqvist, 3.3.2021

Teknologian kehitys ei ole tasaista. Uutta tekniikkaa hinkataan kuluttajatuotteiksi vuositolkulla ja sitten ohi pyyhältääkin perustaltaan aivan toisenlainen ratkaisu. Kirjallisuuden sähköisti toden teolla vasta äänikirja, ja muutos on ollut ripeä. Marginaalisena pidetty kirjan muoto on noussut 2010-luvun lopulla huikeaan suosioon ja määrittelee nyt kirja-alan tulevaisuutta. Kirjoitin ensimmäisen osan tätä kirjan digitalisoitumista käsittelevää juttusarjaa kirjallisuudenopiskelijana vuonna 2001….

Lue lisää
Varjoja, usvaa -teoksen kansikuva

Taneli Viljanen: Varjoja, usvaa

Päivi Koivisto, 2.3.2021

Kehitimme viime syksyllä kirjoitusryhmässäni yhteistä henkilöhahmoa, josta kaikki kirjoittaisivat. Pyysin opiskelijoita ilman sen enempiä pohdintoja sanomaan mitä tahansa määreitä henkilöhahmolle. Keksiminen lähti kankeasti vauhtiin. Yritin auttaa, ja mitä tuli ensimmäiseksi mieleen: olisiko päähenkilö mies vai nainen? ”Muunsukupuolinen”, heitti yksi opiskelijoista, ja niin päähenkilöstä tuli muunsukupuolinen. Sepä aiheutti ongelmia. Kiskomalla sain joitakin ominaisuuksia lisää, mutta lopulta…

Lue lisää
Taistelevat metsot -teoksen kansikuva

Jouni Tossavainen: Taistelevat metsot

Meri Parkkinen, 27.2.2021

Jouni Tossavaisen Taistelevissa metsoissa on jännitettä: ikääntynyt Ferdinand von Wright yrittää saada alulle elämänsä työtä, aamusumussa verisesti taistelevia metsoja. Teos häilyy vasta kuvana taiteilijan mielessä. Terveys takkuilee. Yhden päivän romaania rytmittää eteenpäin uusi apukäsi, renki Kipunaksi kutsuttu oppipoika. Tämä yrittää parhaansa mukaan mielistellä herraansa samalla, kun tekee kolttosia yksi toisensa perään. Rikkaan, vanhan ja herkän taidemaalarin ja…

Lue lisää
Kuvakaappaus Annika Saarikon puheesta

Monta sataa miljoonaa tekoa kulttuurin hyväksi

Ville Hämäläinen, 23.2.2021

Varoitus: Kirjoitus sisältää suoria sanoja politiikasta. Tässä kuussa on tapahtunut paljon tärkeitä asioita, joihin kulttuurilehdet kilvan ottavat kantaa (kuten se, mistä sukuelimistä Pekka Pouta tykkää), mutta tämä teksti paneutuu riviuutiseen kulttuurialan koronakuolemasta. Suomalaisen koronakeskustelun lyhyt historia: Ensin kaikki haluttiin kiireesti kiinni. Sitten haluttiin turvata ravintolat ja ostaa viinipullo mukaan. Sitten tapeltiin maskisuosituksesta. Taas haluttiin sulkea…

Lue lisää
Nailpolish.avin kansikuva

Lotta-Liisa Joelsson: Nailpolish.avi

Johannes Melander, 20.2.2021

”Tarinat alkavat peloistamme”, eräs henkilöhahmo toteaa japanilaisessa kummituskauhuelokuvassa Ringu (1998). Tämä pätee erityisen hyvin kauhuun. Kauhutarinat käsittelevät yhteisöllisiä ja kaikkein primitiivisimpiä pelkoja. Tarkoituksena on herättää ahdistusta ja inhoa, mutta myös nautintoa. Kauhu voi toimia väylänä yksilöllisten ja yhteisöllisten ahdistusten purkamiseen. Kôji Suzukin kauhuromaani Ringu (1991) ja sen pohjalta tehdyt elokuvat Ringu sekä hollywoodilainen remake-versio The Ring (2002) käsittelevät mediaan liittyviä pelkoja ”kirotun videon” kautta. Mitä siitä seuraa,…

Lue lisää
Kuvituskuva, jossa Seppälän teoksia

Pyhä Seppälä

Antti Hurskainen, 17.2.2021

Antti Hurskainen etsii esseessään Juha Seppälän pyhää. Jumala on Seppälän perusasetus, mutta kirjailijalla on tyhjät kädet. Työpöytäni takana seinällä on kirittäjien kuvia. Seuralaisten tai käskyttäjien, riippuu verensokereistani. Ikoneja, varmasti. Witold Gombrowicz imee piippuaan. Hänen vierelleen olen teipannut tupakoivan Marguerite Durasin. Kummankin ilme on hapan. ”Et onnistu”, he kuiskaavat, kun avaan käsikirjoitustiedoston. Taskukokoinen otos pehmopupun kanssa poseeraavasta…

Lue lisää
Teoksen kansikuva

Arto Lappi: Pohjoiset tuulenpesät

Venla Kuokkanen, 15.2.2021

Jazzia, klassista musiikkia, David Bowieta ja Pink Floydia. Arto Lapin Pohjoiset tuulenpesät -teoksen (2020) runot on otsikoitu musiikkikappaleiden mukaan, ja musiikin tyylilajeja riittää laidasta laitaan. Pohjoiset tuulenpesät on runotrilogian toinen osa. Ensimmäisessä osassa, Veden äärissä (2018), runojen otsikot on poimittu Mirkka Rekolan, Jyri Schreckin ja Harri Kaasalaisen runojen nimistä. Kolmannessa, tulevassa päätösosassa Ateljee Palanderissa vuorossa ovat maalaustaiteen teokset. Trilogiansa avulla Lappi sukeltaa…

Lue lisää
Teoksen kansikuva

Thomas Bernhard: Halvallasyöjät & Wittgensteinin veljenpoika

Antti Ojala, 14.2.2021

Elämänonnettomuuden ja elämänonnen ero voi toisinaan olla hiuksenhieno. Itävaltalaisen Thomas Bernhardin (1931–1989) pienoisromaanin Halvallasyöjät päähenkilö Koller, työlleen omistautunut erakko, on menettänyt kuusitoista vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden seurauksena jalkansa. Yhä edelleen kävellessään tapahtumapaikalla, hän muistelee vain elämäänsä ennenja jälkeen, jolloin hänen matemaattinen ajattelunsa sai kimmokkeen muuttua filosofisempaan suuntaan. Puistossa lasitehtaanjohtajan koira on päässyt irti ja hyökännyt raivostuneena…

Lue lisää
Camilla Lindbergin kuva (kuv. Magnus Lindberg)

Matkani kriitikkona

Camilla Lindberg, 10.2.2021

  Olen työskennellyt eri tehtävissä kulttuurin ja kritiikin saralla viimeisen viidentoista vuoden ajan. Siitä reilun vuosikymmenen vastasin KSF Media -konserniin kuuluvan Västra Nyland -lehden kulttuuriosastosta. Lehden kritiikit kattoivat useimmat eri kulttuurin alat. Sain työssäni luottaa hyvään perustaan, jonka osaavat edeltäjäni olivat aiemmalla vuosisadalla rakentaneet. Kirjoitin pääkirjoituksia eri aiheista, mutta enimmäkseen kirjoitin kritiikkejä kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja teatterista….

Lue lisää
Pakopisteen kansikuva

Hannu-Pekka Björkman & Nina Honkanen (toim.): Pakopiste

Herman Raivio, 9.2.2021

Kaikille on tullut selväksi, että korona-aikana pitää rauhoittua eikä lähteä kaduille heilumaan. Kun sitten julkaistaan pandemiasta inspiraation saanut Pakopiste-kirjoituskokoelma, ajattelen, että onneksi kirjallisuudessa voidaan paeta pysähtymiskehotusta ja vähän irrotella. Pieleen meni. Pakopiste tarkoittaakin pakoa pysähtymiseen. Kustantajan mukaan ”Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä”. Pysähtyminen olisi siis itse kullekin suotavaa. Logiikka hämmentää. Jos kerran pandemian…

Lue lisää
Teoksen Ympäristön avajaiset kansikuva

Silja Järventausta: Ympäristön avajaiset

Sanni Purhonen, 1.2.2021

Silja Järventaustan runokokoelmassa Ympäristön avajaiset (2020), fokus on nimenmukaisesti usein aivan muualla kuin runon puhujassa, roolihahmossa tai keskeislyyrisessä minässä. Sen sijaan ääneen pääsee luonto tai inhimillistetty eloton, kuten ympäristö, päivä tai vaikkapa aurinko. Tällainen runous ottaa kaiken irti kielestä, sanoista ja niillä leikkimisestä. Sanat elävät ja hengittävät omassa todellisuudessaan, ja runot tutkivat kielen monia mahdollisuuksia. Leikittely…

Lue lisää
Vuosi horroksessa -teoksen kansikuva

Ottessa Moshfegh: Vuosi horroksessa (My Year of Rest and Relaxation, 2018)

Sara Korppila, 27.1.2021

Hämmentynyt. Yllättynyt. Huvittunut. Ehkä hiukan ahdistunutkin? Muun muassa nämä sanat nousevat esiin tunnustellessani, millaisia jälkivärähtelyjä yhdysvaltalaisen Ottessa Moshfeghin tuorein romaani Vuosi horroksessa (2018, suom. Kristiina Drews, 2020) mielessäni aiheutti. Romaani on Moshfeghin kolmas ja ensimmäinen suomeksi käännetty. Alkuasetelma Moshfeghin romaanissa on houkutteleva ja poikkeuksellinen. Miljöönä toimivat vuoden 2000 Manhattan ja Upper East Side, jotka pursuavat elämää,…

Lue lisää
Omantunnon asioita -teoksen kansikuva

Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita

Janne Löppönen, 25.1.2021

Vilja-Tuulia Huotarinen on palannut seitsemän vuoden runosapatiltaan. Edellinen runoteos Seitsemän enoa (WSOY) ilmestyi vuonna 2013, ja välissä Huotarinen on julkaissut nuortenromaaneja. Edeltäjänsä tavoin Omantunnon asioita (2020) käsittelee perhettä, ihmissuhteita ja ihmisen liittymistä itseään suurempaan kokonaisuuteen. Kokoelman osastot on nimetty läheisten ihmisten tai paikkojen mukaan: ”Vauvoille”, ”Saarelle” (joka paljastuu Islanniksi), ”Rakastetulle”, ”Ystäville” ja ”Menneille”. Seitsemän enon sadunomainen maailma ja paikallisväritteinen…

Lue lisää
Talvimatkoja-teoksen kansikuva

Markku Eskelinen, Jaakko Yli-Juonikas: Talvimatkoja

Paavo Kässi, 24.1.2021

Talvi koettelee. Franz Schubertin Winterreise-laulusarjan (1827) ”Der Wegweiser”-osassa seistään tienristeyksessä. Siinä Wilhelm Müllerin kirjoittaman tekstin puhuja pohtii rauhatonta haluaan poiketa tunnetulta tieltä kohti tuntematonta polkua. Laulu päättyy sanoihin: ”Eine Strasse muss ich gehen, die noch keiner ging zurück”– minun on mentävä tietä, jolta yksikään ei ole palannut. Schubertin talviselle matkalle osuvan risteyksen tapaan myös Georges Perecin Talvisessa matkassa (Voyage d’hiver, 1979)…

Lue lisää

Moa Romanova: Paniikkiprinsessa

Siina Sorvali, 21.1.2021

Moa Romanovan Paniikkiprinsessa (2020) kertoo ennen kaikkea Moan mielenterveysongelmista ja niiden kanssa elämisestä, mutta myös nettideittailusta, 53-vuotiaasta tv-julkkiksesta, bilettämisestä ja ylipäätään nuoren elämästä Göteborgissa 2010-luvun loppupuolella. Kirjan alussa Moa alkaa jutella Tinderissä 53-vuotiaan tv-julkkiksen kanssa ja päätyy hänen kanssaan treffeille. Treffien jälkeen parivaljakko jatkaa vilkasta viestittelyä, sillä tv-julkkis kertoo ihastuneensa Moan taiteeseen ja haluavansa alkaa tämän sponsoriksi….

Lue lisää
Portugalin kansikuva

Cyril Pedrosa: Portugali

Ville Hänninen, 19.1.2021

Suomalainen käännössarjakuva on ollut useamman vuoden huonossa jamassa. Laadukasta nykysarjakuvaa käännetään vain muutama teos vuodessa, lähinnä ruotsista. Se on rajannut taiteista laajasti kiinnostuneen ihmisen mahdollisuuksia seurata helposti, mitä sarjakuva-alalla tapahtuu. Sekä tarinavetoisen että kokeellisen nykysarjakuvan helmiä käännetään esimerkiksi norjaksi ja tanskaksi paljonkin, mutta Suomessa alkaa kohta olla vain säännön vahvistavia poikkeuksia. Tässä on yksi sellainen….

Lue lisää

Oletko aina kirjoittanut kritiikin väärin? Lue uudet kriitikon ohjeet (ja lähdekriittisiä huomioita)

Ville Hämäläinen, 17.1.2021

    Kiiltomadolla on uudet kriitikon ohjeet. Edelliset oli julkaistu hieman yli kymmenen vuotta sitten. Päivitystarvetta siis oli – tämän päivän kriitikkoa ei tarvitse kädestä pitäen neuvoa etsimään ”netistä linkkejä”. Nämäkin ohjeet ovat kuitenkin kovasti väliaikaiset: Kiiltomato-Lysmaskenin verkkosivut uudistetaan tänä vuonna. Nyt julkaisemistani kriitikon ohjeista suurin osa on kuranttia kamaa kuitenkin jatkossakin. Ohjeita on nimittäin…

Lue lisää
Emmekö voisi elää sovussa? -teoksen kansikuva

Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa? – Esseitä ajastamme

Esa Mäkijärvi, 12.1.2021

Emme voi ilmeisesti elää sovussa, vaikka kirjailija ja tutkija Merete Mazzarella (s. 1945) sitä tuoreissa esseissään toivookin. Yhteiskunnat ovat kaikkialla maailmassa yhä jakautuneempia. Kilpailevat leirit taistelevat resursseista, kuten rahasta ja vallasta, joskus yhtä naurettavasti kuin Mad Max-elokuvien raakalaisjengit välttämättömyyksistä eli polttoaineesta ja vedestä. Tällaisen kuvan osa mediasta ainakin haluaa meille antaa. Todellisuus lienee mutkikkaampi ja monisyisempi,…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto