Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Tekijä: Ville Hämäläinen

Esterin Kirjan kirjojen kansikuvat

Ester Nuori Leppä: Suo sammalta

Janne Löppönen, 2.12.2020

Kaikki alkoi Facebook-päivityksestä: ”Oma kustantamo nimeltään Esterin Kirja – uhka vai mahdollisuus?” Idea sai runsaan kannatuksen, ja niin Ester Nuori Leppänä tunnettu runoilija Essi Leppänen päätti perustaa oman kustantamon. Vuodesta 2017 toiminut Esterin kirja on noussut olennaiseksi toimijaksi alati laajenevalla ja monipuolistuvalla pienjulkaisujen kentällä. Tähän mennessä kustantamo on julkaissut neljä runovihkoa sekä runouteen keskittyvää OI-zineä seitsemän numeron…

Lue lisää
Radion kuuntelua 1920; kuvituskuva

Palkintoja poikkeusoloissa

Ville Hämäläinen, 26.11.2020

Ensimmäisessä kirjallisuuspalkintoja käsittelevässä blogikirjoituksessa päätoimittaja Ville Hämäläinen käy läpi arvottamisen perusteita, palkintojenjaon tämän vuoden estetiikkaa ja pitkiä ja lyhyitä finalistilistoja. Onnea voittajille!   Neljä tapaa arvottaa Finlandia-ehdokkaita Olin tiistaina Yle Radio Suomen Tampereen aamulähetyksessä puhumassa aiheesta ”Päätyvätkö Finlandia-ehdokkaiksi oikeat teokset?” Aihe on hyvä, sillä se herättää keskustelua joka vuosi siitäkin huolimatta, että palkintoehdokkaina on vuodesta…

Lue lisää
Auringonjumalattaren tyttäret -teoksen kansikuva

Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret. Naiskohtaloita muinaisesta Japanista.

Merja Leppälahti, 26.11.2020

Japanologi Raisa Porrasmaa on julkaissut aikaisemmin Japania käsittelevät kirjat Japani pintaa syvemmältä: muutakin kuin sake, sushi ja samurait (2012) ja Temppelin hämärästä matsurin vilinään: nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan (2014). Porrasmaa on Japanin tutkija, ja hän myös kääntää japanilaista kirjallisuutta suoraan japanista. Hänen uusin kirjansa keskittyy Japanin naisten historiaan keskeisinä teemoina valta, uskonto ja seksuaalisuus. Auringonjumalattaren tyttäret rakentuu seitsemästä luvusta,…

Lue lisää
Yukio Mishima v. 1948 kissansa kanssa

Yukio Mishima, kirjallisuuden samurai

Esa Mäkijärvi, 25.11.2020

Esa Mäkijärvi pyrkii pitkässä esseessään tarjoamaan tarkan ja neutraalin kuvan tuotteliaasta ja äärimmäisyyksien Yukio Mishimasta. Mutta onko se edes mahdollista ristiriitaisen kirjailijan kohdalla? Yukio Mishima saattoi olla, kuten The New York Timesissa väitettiin syyskuussa 1985, äärioikeistolainen fanaatikko, joka tahtoi tulla poliittiseksi marttyyriksi, traumaattisen lapsuuden synnyttämä kaistapää, jolla oli homoeroottinen ja pakkomielteinen suhde kuolemaan, sekä narsistinen taiteilija,…

Lue lisää
Teoksen 206 pientä osaa kansikuva

Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa

Hannele Puhtimäki, 23.11.2020

Otsikon sananparsi kuvaa paitsi Wilhelmiina Palosen esikoisromaanin 206 pientä osaa tarinaa, teemaa ja motiiveja, myös sitä, miten se minuun lukijana vaikutti. Teos ei mene pelkästään ihon alle, vaan paljon syvemmälle, asioihin ja tunteisiin, joita yrittää ehkä itseltäänkin piilottaa. Jollain tavoin Palonen luo ensi sivuista lähtien kirjaan vahvan surullisen tunnelman. Romaanissa tapahtumia seurataan kolmesta näkökulmasta ja kahdella aikatasolla….

Lue lisää
Yhdeksästoista jäsen -teoksen kansikuva

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen: Ruotsin Akatemian romahdus

Sanna Nyqvist, 22.11.2020

Syksyllä 2017 Dagens Nyheterin nuori toimittaja Matilda Gustavsson julkaisi artikkelin, jonka seurauksena Ruotsin Akatemia syöksyi historiansa pahimpaan kriisiin. Kaksi vuotta myöhemmin Gustavssonilta ilmestyi kirja Yhdeksästoista jäsen (Klubben, 2019), joka taustoittaa tarkasti noita dramaattisia tapahtumia, ja nyt kirjasta on tekeillä elokuvakin. En tiedä, voiko skandaalin onnistuneesti kääntää fiktion kielelle, mutta tietokirjaversio tapahtumista on perusteltu. Yhdeksästoista jäsen on…

Lue lisää
Kellariloukon psykologia -teoksen kansikuva

René Girard: Kellariloukon psykologia

Markku Soikkeli, 18.11.2020

Olen uskonut tietäväni olennaisen Fjodor Dostojevskista ja Albert  Camus’ta, kun olen lukenut sekä Rikos ja rangaistus -romaanin että Sivullisen. Näiden klassikoiden varaanhan rakentuu jo olennainen osa filosofisena kaunokirjallisuutena pidettyä proosaa. Mutta René Girardin mielestä kyseisten teosten tunteminen ei anna kuin aavistuksen siitä, mihin kyseiset kirjailijat pyrkivät. René Girardin esseistä koottu Kellariloukon psykologia (2019) on perusteellinen analyysi paitsi Dostojevskin taiteesta…

Lue lisää

Matti Vilkki: Suojattu elämä. Novelleja.

Outi Hytönen, 16.11.2020

Matti Vilkin novellikokoelman alku ei ihmeitä lupaile. Kieli on tavanomaista. Kerronta etenee suoraviivaisesti. Juonikuviotkaan eivät yllätä. Kuitenkin muutaman novellin jälkeen alkaa tuntua, että tässähän on sittenkin sitä jotakin.   Työläiskirjallisuudesta lähiökirjallisuuteen Suojattu elämä koostuu kymmenestä novellista, jotka päätyivät kirjaksi Kustannus Aarnin novellikilpailun myötä. Vilkki on kotoisin Lahdesta, ja siellä elävät myös novellien henkilöt. Tavallisimmin henkilöhahmojen kodit sijaitsevat…

Lue lisää
Vieraat-teoksen kansikuva

Johanna Sinisalo: Vieraat

Eero Suoranta, 13.11.2020

Kauhu on jännä lajityyppi: Vaikka se lasketaan usein scifin ja fantasian ohella spekulatiiviseksi genreksi, monissa kauhukertomuksissa ei itse asiassa ole mitään tosimaailmasta puuttuvaa elementtiä. Kauhutarinat voivat sijoittua mihin tahansa miljööseen, ja ”realistisempaa” kauhua voi olla pelkän juonen perusteella mahdotonta erottaa dekkareista tai trillereistä. Elokuvatutkimuksen professori Linda Williamsin mukaan kauhu kuuluukin ”ruumisgenreihin”, joita ei määrittele niinkään kertomusten…

Lue lisää

Tästä olisi voinut puhua pidempäänkin

Ville Hämäläinen, 10.11.2020

    Ensi kosketukseni Helsingin virtuaalisiin kirjamessuihin on suuri ”Osta pysäköintiä” -painike Messukeskuksen sivuilla. Lähes yhtä suurella yläreunassa lukee: ”Live-lähetyksessä on tällä hetkellä teknisiä ongelmia.” Lipun linkki vie ostamaan uuden lipun, mutta näin en sentään tee. Jotain kautta pääsen seuraamaan ohjelmaa, mihin olen riittävän tyytyväinen. En ole ollut erityinen kirjamessufani. Olen viihtynyt ollessani siellä jonkin…

Lue lisää
Jane / Punaiset osat -teoksen kansikuva

Maggie Nelson: Jane – Eräs murha / Punaiset osat

Juri Nummelin, 9.11.2020

True crime- eli tosirikoskirjallisuus on vanha lajityyppi, joka on elänyt renessanssia viimeiset kymmenen vuotta. Lajin historia alkaa Police Gazette -lehden perustamisesta Yhdysvalloissa vuonna 1845. Lehdessä julkaistiin kuvauksia kuohuttavista rikoksista ja säädyttömyyksistä. Myöhemmät tosirikoslehdet olivat lukemistolehtien pohjimmaista sakkaa, täynnä sensaatiomaisia ja usein keksittyjä kuvauksia raaoista rikoksista ja verisistä väkivallanteoista. Lehdillä oli sellaisia nimiä kuin Official Detective tai Uncensored…

Lue lisää
Vahapiika-teoksen kansikuva

Malin Lindroth: Vanhapiika

Päivi Koivisto, 8.11.2020

Malin Lindrothin Vanhanpiian alku tekee vaikutuksen. Lindroth kertoo kammottavasta ennustuksesta, joka hänelle lausuttiin vaihto-oppilasvuotena missäpä muualla kuin ulkonäkökeskeisessä Yhdysvalloissa: ”But don’t you worry, honey! Nobody will ever want to date you!” (s. 12). Pahan haltiattaren ennustuksen tavoin sanat muuttuivat vuosien mittaan todeksi. Lindroth tunnustaa itseään säästelemättä tässä parillisten yhteiskunnassa kuuluvansa niihin, joita kukaan ei ole valinnut….

Lue lisää
Kun Nina sai tietää -teoksen kansikuva

David Grossman: Kun Nina sai tietää

Jarkko Tontti, 3.11.2020

Kieltämättä olin aavistuksen epäluuloinen aloittaessani David Grossmanin uuden romaanin lukemisen. Dramaattisiin lähihistorian tapahtumiin kytkeytyvä riipaiseva sukutarina tuntui kansainvälisen menestysteoksen kaavan laskelmoidulta toistamiselta. Erehdyin. Kun Nina sai tietää tekee sitä, mitä kiinnostava kirjallisuus aina: kysyy mitä kirjallisuus on ja miten se on olemassa. Tähän nivoutuu ylisukupolvisten traumojen psykoanalyyttinen teema, joka kiinnostaa minua erityisesti ja omakohtaisesti, mutta jota en…

Lue lisää
Jobista Orwelliin – kärsimys kirjallisuudessa -teoksen kansikuva

Sari Kivistö: Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa

Jaakko Vuori, 31.10.2020

Vanhan testamentin Jobin kirja on yksi länsimaisen kulttuurin peruskertomuksista. Jokainen tunnistaa kertomuksen Jobista, rehellisestä ja jumalaapelkäävästä kunnon miehestä, jota Saatana koettelee Jumalalta luvan saatuaan. Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö tarttuu Jobin kirjaan teoksessaan Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa (2020). Kivistö lukee Jobin kirjaa eräänlaisena länsimaisen kirjallisuuden prototekstinä suhteessa kärsimyksen oikeutuksen kysymyksiin kirjallisuudessa. Kivistön mukaan Jobin…

Lue lisää

Witold Szabłowski: Tanssivat karhut – tositarinoita vapaana elämisen vaikeudesta

Ville Hänninen, 30.10.2020

Yksi syyskuussa kuolleen Vexi Salmen parhaista sanoituksista on Antero Ollikaisen pseudonyymillä kirjoitettu ”Kurki”, joka liihottaa iskelmän toiseksi tärkeimmän teeman vapauden ympärillä. ”Ei vapaata vangita voi, me kumpikin tiesimme sen”, laulaa Kai Hyttinen ja kukapa kykenisi kiistämään ”Kujun” miehekkään äänen vetovoimaa. Laulun toinen säkeistö kuuluu: Pari pihlajanoksaa mä taitoin Niistä lastan siipeesi tein Latoon lämpimään paikan…

Lue lisää
Ville Hämäläinen, kirjoittajan kuva

Kriitikkoa koetellaan – ja se on oikein

Ville Hämäläinen, 21.10.2020

  Vaikka tietäisin maailman loppuvan huomenna, menisin vielä tänään kriitikkokurssille. Tai sitten en. Olen tänä syksynä osallistunut Nuoren Voiman järjestämälle kriitikkokurssille, vaikka uusi työ Kiiltomato-Lysmaskenin päätoimittajana tarkoittaa sitä, että kirjoitan kritiikkejä itse vähemmän. Olen ollut kriitikko jo useamman vuoden, mutta kurssi on ollut hyödyllinen. Eniten olen tehnyt muistiinpanoja perusasioista. Haluan hyödyntää niitä Kiiltomadon avustajakuntaa kohdatessa. Moni myös tulee…

Lue lisää
Räjähdemiehen perintö -teoksen kansikuva

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta

Sanna Kivimäki, 8.10.2020

Alfred Nobelin ajatusmaailma jaksaa kiinnostaa sukupolvesta toiseen. Eikä ihme – ovathan testamenttiin perustuvat Nobel-palkinnot onnistuneet brändäämään itsensä loistavasti jo vuodesta 1895.  Palkintoja on kuusi: alkuperäiset kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot ovat myöhemmin (1969) saaneet rinnalleen myös Ruotsin Keskuspankin myöntämän talouden Nobel-palkinnon. Vuosittain jaettavat palkinnot tuovat Ruotsin Akatemian ja Norjan parlamentin maailmankartalle vähintään kerran vuodessa….

Lue lisää
Merenvaahdon palatsi -teoksen kansikuva

Anni Sumari (toim.): Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta

Sofia Blanco Sequeiros, 6.10.2020

Runoilija ja kääntäjä Anni Sumarin toimittama Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta esittelee valikoiman yhdysvaltalaisrunoilijoita ja heidän tuotantoaan. Teos kokoaa mainion kattauksen kiinnostavia runoilijoita mutta tekstit kaipaisivat huolellisempaa kääntämistä, jykevämmän taustoituksen ja jämäkämmät visuaaliset puitteet. Yhdysvaltalaista kirjallisuutta, myös runoutta, seurataan Suomessa verrattain paljon ja pohjoisamerikkalaisen runouden antologian kokoaminen on valtava urakka. Kokoelman tarkoitus on kuitenkin esitellä yksittäisiä…

Lue lisää
Tukholma-syndrooma-teoksen kansikuva

Hanna Arvela: Tukholma-syndrooma

Otto Rikka, 1.10.2020

Hanna Arvelan romaani Tukholma-syndrooma kertoo kuvitteellisen tavaratalokonserni Schattenreichin markkinointiosastosta, jonka ilmapiiri on vanhanaikainen ja kyyninen. Teos lähtee liikkeelle asetelmasta, jossa muodin tiimiin palkataan uudeksi AD:ksi Jenna, kun Henna lopettaa ”menettämänsä 2191 päivän” jälkeen. Romaanin vähäinen juonellisuus rakentuu sen ympärille, miten ei-vielä-kyynistynyt Jenna sopeutuu uuteen jo-kyynistyneeseen työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Tukholma-syndrooma on Arvelan esikoisromaani, mutta hänellä on aiempaa taustaa…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto