Kritiikit

Tara ei hyväksy sitä, että isollasiskolla oli elämä jo ennen häntä. Pikkusisko ja isosisko, Tara ja Irina, vihaavat ja rakastavat toisiaan niin kuin kunnon sisarusten kuuluu. He kasvavat käsi kädessä... Lue lisää

Saila Susiluodon proosarunot ovat vahvasti visuaalisia, omaleimaisia ja iskeviä. Tuokiokuvien tehokkuutta kuvaa se, että näin painajaisia luettuani ennen nukkumaanmenoa ensimmäisen luvun Huoneiden kirjasta. Erikoista kokoelmassa on myös se, että sitä... Lue lisää

Kun koen, että arvosteltava kokoelma on kliseinen, kun koen, että en saa siitä otetta, koska se liukuu käsistäni runouden tavanomaisuuden ja anonyymiyden mereen, kun koen, että runojen puhuja jää ulkokohtaiseksi,... Lue lisää

Satakaksikymmentäviisi vuotta on kiteyttänyt Eino Leinon suomalaisen kirjallisuuden juhlituksi klassikoksi. Hänen runojaan sävelletään lauluiksi yhä uudelleen, ja ihmiset, jotka eivät runoja lue, osaavat siteerata hänen säkeitään ulkomuistista. Leino on yltänyt... Lue lisää

Kokoelman nimi Alastomana kuvaa hyvin Mika Terhon viidennen runokokoelman tunnelmia ja ilmaisua; riisuttua, puheenomaista raportointia varhaisessa keski-iässä olevan miehen arjesta naisenkaipuineen, haaveineen ja pettymyksineen. Terhon runojen ´minä´on nimeään myöten niin... Lue lisää

”Sanataiteen harjoituksista keskeisin on erottaa toisistaan äly, aistit ja tunteet”, uskoo Risto Ahti teoksessaan RunoAapinen. Ahti tunnetaan kirjailijana ja innostavana opettajana, joka on ohjannut yhä uusia polvia runon äärelle.... Lue lisää

Tittamari Marttinen tunnetaan paitsi runoilijana myös palkittuna lastenkirjailijana. Neljännessä runokokoelmassaan Marttinen tekee uuden aluevaltauksen valitsemalla runojen puhujaksi lapsen mutta suuntaamalla tekstin aikuisille. En muista koskaan aikaisemmin lukeneeni runoteosta, jossa runojen... Lue lisää

Pari vuotta sitten asuin Leppävaarassa, samoilla seuduilla, missä kävin aikoinani syntymässä muuttaakseni melkein heti muualle. Odottelin usein aseman kupeessa vaihtobussia samalla pysäkillä Antti Koivumäen kanssa. Muistan hänen kapean, katokseen nojailevan,... Lue lisää

Esikoisrunoilijalta vaatii melkoista uskallusta kirjata rakkaussuhde runoniteen kansien väliin. Naiselta sen vielä jotenkin ymmärtäisin, mutta kun supisuomalainen mies rohkenee tehdä tilinpäätöksen rakastamisen vaikeudesta, on karvareuhkan nostamisen paikka. Tommy Tabermann on... Lue lisää

Runoilija Hannu Helin on määritellyt tehtäväkseen tutkimusmatkan suomen kieleen. Hänen 14:nnessä kirjassaan kieltä pirstova matka jatkuu. Helin kirjoittaa: kuljemme samaa kieltä / mutta puhumme eri teitä… Irrallisuuden ja kolkon huumorin... Lue lisää

Marjo Isopahkala kyseenalaistaa Kurpitsavaunut-kokoelmassaan normaalia ja epänormaalia. Naiseen kohdistuvat odotukset saavat runoilijan kirjoittamaan mm. säkeistön: ”Isän 50-vuotissynttäreillä/ minua arvioidaan kuin karjaa./ Olen hyvin kasvatettu,/ kun olen hiljaa.” ”Onpa siinä pitkännäköinen... Lue lisää

Luin peräjälkeen kaksi runokirjaa: Arto Lapin Kukko puussa ja Marjo Isopahkalan Kurpitsavaunut. Runomaailmojen erilaisuus ei juurikaan voisi olla suurempi kuin näissä kahdessa kokoelmassa. Voin kyllä suositella tällaista runojen lukemismetodia muillekin,... Lue lisää