Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Pertti Terho 16.10.2001
Kun runoilija tavoittelee rumaa, pitäisi siitä olla jotakin sanottavaa, jotta ruma muuttuu kiinnostavaksi. Kaunista tavoitellessaan riittää, että tavoittaa. Henry Lehtonen tavoittaa molemmat runokokoelmassa Camping, joka on vahva esikoinen. Teoksen nimi... Lue lisää
Anu Rinkinen 5.10.2001
Nyt puhutaan rakkaudesta. Kaksi runoilijaa kirjoittaa samojen kansien välissä keskinäisestä rakkaudestaan, jo päättyneestä. Aihe on ikuinen ja asetelma mielenkiintoinen; lukija on tirkistelemässä ja päätäkin puistelemassa näiden avoimien ja kipeiden parisuhdetilitysten... Lue lisää
Jani Saxell 2.10.2001
Kun yksi Turun runoliikkeen keulahahmoista ja katu-uskottavan runouden puolestapuhuja opettelee isän hommia, jälki on karheanhellää: ”Vaihtaisin päivän/ kuumeisen tyttären kanssa/ -kun itsellä on keuhkokuume- /kenen tahansa/ kaivosmiehen kanssa.” Pahimman rymyämisen... Lue lisää
Niina Hakalahti 4.7.2001
Mitä voi kirjoittaa klassikosta? Useat Uuno Kailaan ( 1901 – 1933) runoista ovat muuttuneet itsestään selväksi kansallisomaisuudeksi ja Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman toivotuiksi säkeiksi. Nuorena kuolleen Kailaan (vuoteen... Lue lisää
Väinö Kirstinä 11.6.2001
Jorma Etto on julkaissut raikkaan kokoelman Talvirunot. Sen on kuvittanut Italiassa asuva taiteilija Andrew Stevenson. Hänen tussipiirroksensa paitsi elävöittänyt kokonaisuutta myös antavat lukijalle pohdittavaa. Eton yksittäiset runot ovat hiljaisia Niiden... Lue lisää
Mika Nykänen 30.5.2001
Suomussalmelainen pastori ja kirjailija Risto Kormilainen uskoo ihmiseen ja Jumalan hyvyyteen. Ihminen ei koskaan tarkoita pahaa, ei silloinkaan, kun erehtyy sitä tekemään. Elämää kannattelevat toivo ja rakkaus. Jumala kääntää hymyilevät... Lue lisää
Aki Alanko 27.3.2001
”Käärmesormus” on Tittamari Marttisen kolmas aikuisten runokokoelma. Siinä myöhäiskeskiajalla Ala-Burgundissa elänyt Beata Lyonilainen kertoo lyyrisesti elämäntarinansa, joka on samalla naisen kehitystarina kapinallisesta morsiamesta puolisoksi, lapsikatraan äidiksi ja lopulta lääkinnän saloihin... Lue lisää
Jouni Tossavainen 15.12.2000
”Maapuupäiv” on runo ja proosakokoelma, johon lounaissuomalainen Heli Laaksonen käänsi etelävirolaisen Jan Rahmanin tekstit lähinnä Turun-Uudenkaupungin seudun murretta vastaavalla kielellä, ja Rahman taas vironsi Laaksosen runot võruksi. Molempien kirjoittajien esikoisteokset... Lue lisää
Kari Levola 20.11.2000
Ei kai kesällä 50 vuotta täyttänyt runoilija Kari Aronpuro vain pomota lukijaansa? Keskeisen osan uudesta kokoelmasta Pomo:n lumo muodostaa Viiteliite. Sitä löytää itsensä seuraamasta runoilijan viitoittamaa tietä, lukemassa kiltisti Aronpuron... Lue lisää
Niina Hakalahti 2.11.2000
Suurin osa suomalaisista elää urbaanisti. Oiva Arvolan Kultaisen kaivon saagat tuo ääniä vähemmän tunnetusta maailmasta. Lähinnä Yliperän kielellä kirjoitetut saagat loihtivat lukijan eteen henkilö- ja maisemakuvia, jotka tuntuvat piristäviltä suhteellisen... Lue lisää
Mika Nykänen 6.10.2000
J. K. Ihalainen on runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa julkaissut ja kustantanut kolmekymmentä runokokoelmaa, kymmenisen tietokirjaa sekä toimittanut ja kääntänyt parikymmentä runoteosta. Valtavaa tuotantoa leimaa pyrkimys yhteiskunnan ja länsimaisen sivistyksen laidalle. Ihalainen... Lue lisää
Mika Nykänen 7.5.2000
Tammen esikoisrunoilija Mikko Rimminen kirjoittaa puutteesta. Usein Rimmisen runoissa pohditaan sitä, mikä on elämästä poissa, ja samalla kuvitellaan sen läsnäolo. ”Imisi itseensä vauhdin, valveen ja jännityksen, tuntisi sydämen kun se... Lue lisää
