Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Juhana Henrikki Harju 7.8.2017
Jotkut kirjat ovat seikkailuja, jotka vievät jännittäviin tilanteisiin tai radikaalisti uusien ajatusten äärelle. Jotkut kirjat antavat toisenlaisia elämyksiä, rauhoittavat pikemminkin kuin stimuloivat. Kiinalaisen runouden suomentajana tunnetuksi tulleen, mutta runoilijana pitkän... Lue lisää
Max Lampinen 31.7.2017
Susanna Taivalsalmen neljäs runokokoelma Räyhähenkikoira ja akaattityttö on niin sisällöltään kuin pituudeltaankin (kymmenen osiota ja epilogi) runsas kokonaisuus, joka lumoaa välittömyydellään. Tulee tunne, että runot voisivat olla melko lailla sellaisenaan... Lue lisää
Irene Vehanen 24.7.2017
Paavo Haavikko on lempirunoilijoitani, jonka tuotantoa kuitenkin aivan liian harvoin luen. Siksi onkin erityisen suuri ilo saada kirjoittaa hänen aforismeistaan. Jaakko Anhavan toimittama On hyv ä el ää ja palella... Lue lisää
Juhana Henrikki Harju 12.6.2017
Välillä kuulee puhuttavan siitä, että Osuuskunta Poesian julkaisema runous edustaisi jotain tiettyä tyyliä. Tästä voi olla montaa mieltä, enkä itse allekirjoita varauksetta väitettä poesialaisesta tyylistä. Toisaalta tietynlainen aforistisiin lauseisiin nojaava... Lue lisää
Esa Mäkijärvi 16.1.2017
Tottuneenkin lukijan on vaikea saada Harri Nordellin (s. 1956) runoista otetta. Tämä ei ole haukku, tai ei ainakaan kokonaan. Nordell on abstraktin ja minimalistisen runon mestari. Hänen vähät sanansa ja... Lue lisää
Miikka Laihinen 12.12.2016
J.K. Ihalainen lukeutuu suomalaisen runouselämän omaäänisimpiin tekijöihin. Viidellä eri vuosikymmenellä toiminut lyyrikko tunnettaneen parhaiten pitkistä, mantramaisen toisteisista ja voimakkaiden kielikuvien kirjomista teksteistään. Ihalaisen laajan tuotannon parhaat runot ovat aineellistuneet ainutlaatuisiksi... Lue lisää
Esa Mäkijärvi 5.12.2016
Tapani Kinnusta (s. 1962) on kutsuttu Turun Charles Bukowskiksi. Määritelmä ei ole kovin tarkka, vaikka Kinnusen runoista löytyykin bukowskilaista rappioromantiikkaa ja tarkkoja huomioita alakulttuurin ilmiöistä. Kinnunen on kuitenkin Bukowskia monipuolisempi.... Lue lisää
Niina Holm 29.11.2016
Runoilija ja valokuvaaja Satu Manninen (s. 1978) on pidättyvästi kapinoiva ulkopuolisuuden runoilija. Hän on tutkinut läpi tuotantonsa kokevan ja tuntevan puhujan paikkaa ja paikantumattomuutta. Mannisen tarkasti lähelle katsovat runot muistuttavat,... Lue lisää
Janne Löppönen 22.11.2016
Hupisaarilla on Mikko Viljasen toinen runokokoelma. Viljanen on monipuolinen kirjailija, joka runouden lisäksi on kirjoittanut myös romaaneja ja draamatekstejä. Esikoisrunoteos Kesken hengityksen kaiken ilmestyi vuonna 2010. Uusimmassa kokoelmassa on paljon... Lue lisää
Juri Nummelin 24.10.2016
Olli-Pekka Tennilä jatkaa uraansa omaperäisellä ja tinkimättömällä linjallaan. Uusin kokoelma, käsin ladottu Ontto harmaa muistuttaa taitoltaan ja jaottelultaan Tennilän aiempia kirjoja ainakin siinä, että joka sivulla on yhdestä kolmeen tekstifragmenttia,... Lue lisää
Maiju Laitanen 19.9.2016
Jyrki Kiiskinen tutkii merkitysten muodostumista ja hajoamista uusimmassa runokokoelmassaan Äänen murros (2016), jossa sanoilla ja rakenteilla leikittely tuottavat erilaisia ääniä. Sisällöllisesti runojen teemat löytyvät ihmiselämän vastakkainasetteluista, kuten rahan ja vapauden... Lue lisää
Merja Leppälahti 18.9.2016
Lauri Viita (1916−1965) oli tamperelainen kirjailija, joka julkaisi neljä runokokoelmaa, Betonimylläri (1947), Kukunor (1949), Käppyräinen (1954) ja Suutarikin, suuri viisas (1961) sekä kaksi romaania, Moreeni (1950) ja Entäs sitten, Leevi... Lue lisää
