Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Esterin Kirja vannoo hitauden nimeen

Janne Löppönen, 2.12.2020
Ester Nuori Leppä: Suo sammalta s., Esterin Kirja 2017
photo

Paavo Kässi: Alkuluku s., Esterin Kirja 2018
photo

Atte Koskinen: Aamuun nousevat s., Esterin Kirja 2020

Kaikki alkoi Facebook-päivityksestä: ”Oma kustantamo nimeltään Esterin Kirja – uhka vai mahdollisuus?” Idea sai runsaan kannatuksen, ja niin Ester Nuori Leppänä tunnettu runoilija Essi Leppänen päätti perustaa oman kustantamon. Vuodesta 2017 toiminut Esterin kirja on noussut olennaiseksi toimijaksi alati laajenevalla ja monipuolistuvalla pienjulkaisujen kentällä.

Tähän mennessä kustantamo on julkaissut neljä runovihkoa sekä runouteen keskittyvää OI-zineä seitsemän numeron verran. OI-zine sai myös tämän vuoden Nuoren Voima -palkinnon. Nuoren Voiman Liitto jakaa palkinnon vuosittain ansioituneelle toiminnalle kirjallisuuden ja kulttuurin saralla. Kuten useimmat pienjulkaisut, Esterin Kirjan vihkot ja zinet tehdään pienin resurssein ja käsityönä. Leppänen hoitaa hoitaa alusta asti itse toimittamisen, painamisen ja markkinoinnin.

Omaehtoisuus tarkoittaa Leppäselle vapautta julkaista paitsi mitä haluaa myös milloin haluaa: ”En pyri mihinkään muuhun kuin hitauteen, olen päättänyt että Esterin Kirjalta tulee vain kaksi kirjaa vuodessa, se riittää, etten joutuisi burnikseen”. Kun pelissä ei ole juurikaan rahaa, voi kustantajakin irrottautua kirjasyksyn ja joulumyynnin hallitsemista markkinasykleistä.

Julkaisuissa ei näy mitään yhtenäistä linjaa poetiikan tai ulkoasun suhteen. Kaikki vihot ovat tekijöidensä näköisiä, eikä niitä heti edes arvaisi saman kustantamon teoksiksi. Seuraavassa katsaus kolmeen Esterin Kirjan runovihkoon.

Kustantaja suhtautuukin projektiinsa optimistisesti: ”Tulevaisuus on valoisa”.

Haurautta ymmärtävä runosatu

Esterin kirjan ensimmäinen runovihko oli Ester Nuori Lepän esikoisteos Suo sammalta (2017). Teos on eräänlainen runosatu, jossa kertovat ja lyyriset jaksot vuorottelevat. Tekstiä säestävät Maallisen Lennartin kuvitukset. Sadun henkilöitä ovat Arvi ja Ellen, jotka muuttavat kauas kavalasta maailmasta ja rakentavat talon ison vaahteran juureen. Teoksen kieli on usein jopa naivistista, varsinkin kuvatessaan Ellenin lapsenomaista suhdetta puihin ja eläimiin: ”Että tiedätkö sinä vaahtera, minne puutarhan linnut menevät kun tulee talvi? / Että missä on ne linnut, jotka eivät palaa takaisin? / Leikkivätkö linnut mullan kanssa niin kuin minä?”

Sadunomaisuuden rinnalla kulkee kuitenkin myös synkempiä sävyjä. Jo heti teoksen alussa vihjataan, että Ellen on mielenterveyskuntoutuja: ”Kerrostalot levisivät ilottomana massana ja harmaus oli syönyt kaiken. Minun ei ollut sopivaa käydä päivätöissä, mutta Arvi oli hyvässä kunnossa ja hän kantoi meille leivän pöytään.” Myös kuolema on läsnä toistuvina viittauksina multaan.

Arvin ja Ellenin suhteessa tapahtuu käänne, kun Arvi on upota suohon. Ellen ei enää olekaan suhteen hauraampi osapuoli, vaan hän joutuu pelastamaan miehensä. Teos kuvaa varsin kauniisti, kuinka ihmissuhteessa osapuolet joutuvat vuorotellen kannattelemaan toisiaan ja kuinka vahvuuden taakse kätkeytyy usein haurautta ja toisinpäin.

Alkuluvun aineksia voisi kehitellä vieläkin pidemmälle. Siitä huolimatta vihko sisältää aiheita ja elementtejä, joita runoudessa harvemmin esiintyy. Se ei ole esikoiselta yhtään hullumpi saavutus.

Pelien innoittamaa visuaalista runoutta

Paavo Kässin Alkuluku (2018) on niin ikään tekijänsä esikoisrunoteos. Vihko on ulkoasultaan kaikista Esterin kirjan julkaisuista karuin, pelkkä mustavalkoinen läpyskä, jonka kansikuva koostuu =-merkistä. Kässi on ammatiltaan pelikäsikirjoittaja, mikä näkyy runoissa sekä visuaalisten keinojen suosimisena että teemojen tasolla. Sivulle ja aukeamalle on aseteltu milloin sanoja tai kirjaimia, milloin lukuja ja vektoreita. Ykköset ja nollat viittaavat ohjelmointikieliin.

Aforistisissa pienoisrunoissa puolestaan videopelien toimintaperiaatteista ammennetaan laajempaa viisautta: ”kaikki näkyvä kytkeytyy aina johonkin / mikä ei ole havaittuna läsnä”. Toinen runo puolestaan löytää peleihin liittyvästä eskapismista kiinnostavan paradoksin: ”pelissä jatkuvasti kuolemalla / unohtaa kuolevansa”.

Kuolema on teoksessa muutenkin läsnä, kuten runossa, jossa alkuluvuista muodostuu pääkallo. Mutta mitä alkuluvut merkitsevät? Tietotekniikassa niitä hyödynnetään ainakin verkkosivujen ja sovellusten salauksessa, mutta onko niillä yhteyttä peleihin ja niiden algoritmeihin?

Alkuluku tuntuu hieman keskeneräiseltä siinä mielessä, että sitä haluaisi lukea vielä lisääkin – sen aineksia voisi kehitellä vieläkin pidemmälle. Siitä huolimatta vihko sisältää aiheita ja elementtejä, joita runoudessa harvemmin esiintyy. Se ei ole esikoiselta yhtään hullumpi saavutus.

Kunhan Koskinen vielä saa otettua hieman etäisyyttä esikuviinsa, häneltä voi odottaa hienoja teoksia.

Romantikkojen jalanjäljissä

Esterin Kirjan tuorein vihko on Atte Koskisen Aamuun nousevat (2020), esikoinen sekin. Teos koostuu yhdestä 18-säkeistöisestä runosta, jossa rakastavaiset heräävät lemmentäyteiseen aamuun. Runo pursuaa ylevää lyyrisyyttä, joka ammentaa selvästi romantiikan perinteestä. Lisäksi teos viittaa niin nimellään kuin tyylilläänkin Erkka Filanderin esikoiseen Heräämisen valkea myrsky (Poesia 2013). Koskinen mainitsikin Filanderin ja englantilaiset romantikot vaikutteikseen Runokuun pienjulkaisukeskustelussa.

Eräänlainen heräämisen myrsky on käynnissä myös Aamuun nousevissa. Rakastavaisten kehot kietoutuvat toisiinsa ja yhtyvät koko maailmaan yhdessä kosmisessa ekstaasissa:

ja taivaankappaleet tunsivat heidän kehojensa painon,
tunsivat heidät, vartalot pehmeinä marjoina huulilla
he makasivat ilman sylissä

Täyteläisen soul-biisin tavoin etenevä runo osoittaa, että Koskinen on lahjakas kirjoittaja, joka hallitsee käyttämänsä keinot täysin. Kunhan hän vielä saa otettua hieman etäisyyttä esikuviinsa, häneltä voi odottaa hienoja teoksia.

Esikoisten määrästä voi päätellä, että Esterin Kirja on tärkeä julkaisukanava uransa alkuvaiheessa oleville runoilijoille. Kysyntää on selvästi myös kokonaisuuksille, jotka putoavat lehtijulkaisun ja perinteisen runokokoelman väliin. Kustantaja suhtautuukin projektiinsa optimistisesti: ”Tulevaisuus on valoisa”.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto