Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategori: Muu kirjallisuus

Pakopisteen kansikuva

Hannu-Pekka Björkman & Nina Honkanen (toim.): Pakopiste

Herman Raivio, 9.2.2021

Kaikille on tullut selväksi, että korona-aikana pitää rauhoittua eikä lähteä kaduille heilumaan. Kun sitten julkaistaan pandemiasta inspiraation saanut Pakopiste-kirjoituskokoelma, ajattelen, että onneksi kirjallisuudessa voidaan paeta pysähtymiskehotusta ja vähän irrotella. Pieleen meni. Pakopiste tarkoittaakin pakoa pysähtymiseen. Kustantajan mukaan ”Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä”. Pysähtyminen olisi siis itse kullekin suotavaa. Logiikka hämmentää. Jos kerran pandemian…

Lue lisää

Moa Romanova: Paniikkiprinsessa

Siina Sorvali, 21.1.2021

Moa Romanovan Paniikkiprinsessa (2020) kertoo ennen kaikkea Moan mielenterveysongelmista ja niiden kanssa elämisestä, mutta myös nettideittailusta, 53-vuotiaasta tv-julkkiksesta, bilettämisestä ja ylipäätään nuoren elämästä Göteborgissa 2010-luvun loppupuolella. Kirjan alussa Moa alkaa jutella Tinderissä 53-vuotiaan tv-julkkiksen kanssa ja päätyy hänen kanssaan treffeille. Treffien jälkeen parivaljakko jatkaa vilkasta viestittelyä, sillä tv-julkkis kertoo ihastuneensa Moan taiteeseen ja haluavansa alkaa tämän sponsoriksi….

Lue lisää
Portugalin kansikuva

Cyril Pedrosa: Portugali

Ville Hänninen, 19.1.2021

Suomalainen käännössarjakuva on ollut useamman vuoden huonossa jamassa. Laadukasta nykysarjakuvaa käännetään vain muutama teos vuodessa, lähinnä ruotsista. Se on rajannut taiteista laajasti kiinnostuneen ihmisen mahdollisuuksia seurata helposti, mitä sarjakuva-alalla tapahtuu. Sekä tarinavetoisen että kokeellisen nykysarjakuvan helmiä käännetään esimerkiksi norjaksi ja tanskaksi paljonkin, mutta Suomessa alkaa kohta olla vain säännön vahvistavia poikkeuksia. Tässä on yksi sellainen….

Lue lisää
Emmekö voisi elää sovussa? -teoksen kansikuva

Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa? – Esseitä ajastamme

Esa Mäkijärvi, 12.1.2021

Emme voi ilmeisesti elää sovussa, vaikka kirjailija ja tutkija Merete Mazzarella (s. 1945) sitä tuoreissa esseissään toivookin. Yhteiskunnat ovat kaikkialla maailmassa yhä jakautuneempia. Kilpailevat leirit taistelevat resursseista, kuten rahasta ja vallasta, joskus yhtä naurettavasti kuin Mad Max-elokuvien raakalaisjengit välttämättömyyksistä eli polttoaineesta ja vedestä. Tällaisen kuvan osa mediasta ainakin haluaa meille antaa. Todellisuus lienee mutkikkaampi ja monisyisempi,…

Lue lisää
Suunnitelma loppuelämän varalle -kirjan kansikuva

Hannu Mäkelä: Suunnitelma loppuelämän varalle

Irene Vehanen, 27.12.2020

Pitkän uran kirjailijana tehneen Hannu Mäkelän 75-vuotiaana kirjoittama esseeteos Suunnitelma loppuelämän varalle ja erityisesti siinä muodostuva ”Huoneentaulu” tarjoavat paneutuvalle lukijalle runsaasti ajateltavaa. Tekstin kanssa on helppo keskustella. Kirja on myös muistelma, ja siksi siinä korostuvat lapsuus ja nuoruus. Kirjailija tarkastelee elämäänsä rauhallisella mielellä ja pohtii matkan varrella oppimaansa. Nimestä huolimatta varsinaisesta suunnitelmasta ei niinkään ole…

Lue lisää
Kellariloukon psykologia -teoksen kansikuva

René Girard: Kellariloukon psykologia

Markku Soikkeli, 18.11.2020

Olen uskonut tietäväni olennaisen Fjodor Dostojevskista ja Albert  Camus’ta, kun olen lukenut sekä Rikos ja rangaistus -romaanin että Sivullisen. Näiden klassikoiden varaanhan rakentuu jo olennainen osa filosofisena kaunokirjallisuutena pidettyä proosaa. Mutta René Girardin mielestä kyseisten teosten tunteminen ei anna kuin aavistuksen siitä, mihin kyseiset kirjailijat pyrkivät. René Girardin esseistä koottu Kellariloukon psykologia (2019) on perusteellinen analyysi paitsi Dostojevskin taiteesta…

Lue lisää

Helmi Kajaste: Rakenna, kärsi ja unhoita

Herman Raivio, 30.9.2020

Kaksi kirjaa. Molemmissa katsotaan, toisessa elokuvia, toisessa tv-sarjoja. Elokuvaa katsotaan arkkitehtuurin läpi (tai arkkitehtuuria elokuvan läpi), tv-sarjoja tunteiden. Kummatkin teokset ovat Kosmoksen julkaisemia.   Elokuva tilassa Helmi Kajaste yhdistää esikoisteoksessaan Rakenna, kärsi ja unhoita arkkitehtuurin ja elokuvan. Yhdistelmä on kiehtova ja harvinainen varsinkin samassa teoksessa. Mieleen tulee vain ranskalaisfilosofi Paul Virilio, joka on kirjoittanut arkkitehtuurista…

Lue lisää

Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita

Jani Saxell, 19.8.2020

Tätä kirjoittaessani Suomessa on pitkälti selätetty koronan ensi aalto. Matkailukin elpyy varovasti, kotimaan kohteet ja Baltia edellä. Mikä voisikaan olla käsidesin hajussa ja hamstrattujen vessapaperirullien keskellä vietetyn kevään jälkeen vapauttavampaa kuin patikoida rinkka selässä kansallispuistoissa, vaikkapa kavuta Kolin huipun kansallismaisemaan Pohjois-Karjalassa? Paitsi, että Riikka Kaihovaaran (s. 1980) syväekologisessa esikoisesseekokoelmassa kansallispuistot edustavat luonnosta vieraantuneen ihmisen, Homo…

Lue lisää

Jaana Seppänen: Outokuoriaiset

Laura Kärkäs, 9.7.2020

Jaana Seppänen tuuttaa mahtipontista jykevyyttä ja ylevyyttä väkevällä tenholla viime vuonna julkaistussa esseeteoksessaan Outokuoriaiset. Mesoavaksi esseistiksi itseään tituleeraavan esseistin teos nakertaa lukijaansa sisältäpäin kuin tuholainen. Tulen teksti tekstiltä tietoisemmaksi sisäelimistäni, vaikka teoksen nimiessee ohjeistaa, ettei tuhohyönteisten tunnistusoppaasta lainattuun katkelmaan kannata suhtautua allegoriana.  ”Tämä hyönteisteksti pitäköön hiipivän rapistelevaa ääntään, tuntukoon siinä sodanjälkeinen tunkka ja johdattakoon se…

Lue lisää

Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä

Pasi Salminen, 17.11.2019

Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin monitahoinen persoona, jonka värikkäistä elämänvaiheista saisi lööppejä ja klikkiuutisia vielä tänäkin päivänä. Eläessään Rousseau oli tunnettu henkilö, jonka vastoinkäymisiä puitiin myös julkisesti. Hän antoi myös itse panoksensa julkisuuskuvaansa…

Lue lisää

Johann Gottfried Seume: Kesä 1805

Outi Hytönen, 31.10.2019

”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ette tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi tulla avuksesi tässä. Kuule siis, Sippola on kerrassaan hieno pieni kylä lappalaisten pohjoisessa paratiisissa Venäjän Suomessa, Lappeenrannan ja Haminan välissä.” (s.119) Tuosta kylästä on kotoisin suomentaja Suvi Valli, joka päätyi saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763‒1810) matkakirjan…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto