Kirjallisuuskritiikin verkkolehti

Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Valikko

Kategoria: Tietokirjallisuus

Kaisa Laaksonen: Suuri lukuseikkailu

Arto Vaahtokari, 9.12.2017

Kaisa Laaksosen ensyklopediamainen lastenkirjallisuuden esittelyteos tulee varmasti tarpeeseen, sillä vastaavaa teosta ei Suomessa ole vielä ilmestynyt. Se pyrkii vastaamaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen, mitä lapsen kannattaisi lukea. Laaksonen pyrkii vastaamaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen, mitä lapsen kannattaisi lukea. Teos rakentaa useita erilaisia typologioita, joiden mukaan lastenkirjojen sisältöä voi luokitella. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten arki, urheilu…

Anssi Sinnemäki: Trifonovin syndrooma ja muita kirjallisuusesseitä

Markku Soikkeli, 22.11.2017

”Nuoruutemme pessimismi on hyödyllisenä painolastina miehuutemme purressa”. Tämä V. A. Koskenniemen aforismi on yksi avaintodisteista Anssi Sinnemäen analysoidessa kansalliskirjailijan jättämää perintöä. Kirjalliseen kuvaukseen Koskenniemi ei suvainnut asioiden näkemistä ”todellista pimeämpinä”, mutta kirjallisessa elämäntavassa ”mondeeni poseeraus” oli suvaittavaa. Trifonovin syndrooma on kirjallisuuden harrastajalle kuin kultaa ja rihkamaa sekoittava aarrearkku. Koskenniemi-sitaatti sopisi hyvin Anssi Sinnemäen omaksi…

Maarit Leskelä-Kärki: Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista.

Päivi Kosonen, 16.11.2017

Kulttuurihistorian yliopistolehtori Maarit Leskelä-Kärki on koonnut yleistajuiseksi tietokirjaksi elämäkerta-aiheisia esitelmiään ja kirjoituksiaan. Kirjoituksia yhdistää tekijän halu ottaa haltuun elämäkertatutkimuksen käsitteitä ja käsityksiä kulttuurihistorian ja naistutkimuksen näkökulmasta. Naiset, naisten kirjoittamisen traditiot ja verkostot, muodostavat kirjan fokuksen. Tekijä esiintyy kirjassa enemmänkin kyselijänä ja keskustelijana, ei niinkään lopullisten totuuksien ja varmuuksien esittäjänä. Naisten kirjoittamisen traditiot ja verkostot muodostavat…

Jyrki Korpua: Lajivirren laulamaa. Kalevala ja kirjallisuus.

Veli-Matti Huhta, 12.11.2017

Filosofian tohtori Jyrki Korpuan Lajivirren laulamaa käy luettelomaisesti läpi Kalevalan reseptiohistoriaa, Kalevalan ja ”kalevalaisuuden” tulkintoja kulttuurin eri osa-alueilla. Aihe on rannaton – ja niinpä lukija ehtii ilahtua, kiinnostua ja pettyä. Korpuan kirjoittamaan teokseen on suhtauduttava ristiriitaisin tuntein. Ilahduin esimerkiksi siitä, että Mike Royerin Annikki, Saaren neito (Jymy 5/1974) on mukana. Sitä en tiennyt, että Amorphiksen…

Päivi Koivisto (toim.): Kanervakankaalla. Näkökulmia Aleksis Kiven runouteen.

Merja Leppälahti, 11.10.2017

Aleksis Kivi julkaisi eläessään melko vähän runoja eikä häntä ehkä tavallisesti pidetäkään ensisijaisesti runoilijana, vaikka jotkut hänet runoistaan ovat hyvin tunnettuja ja rakastettuja. Muutamia Kiven runoja oli ilmestynyt antologiassa Mansikoita ja mustikoita II sekä Kirjallisessa Kuukauslehdessä, kun hän julkaisi ainoan runokokoelmansa Kanervala vuonna 1866. Aikalaisarvioissa Aleksis Kiven runoudesta ei kovasti innostuttu. Erityisesti riimittömyys ja loppuheitot…

Edmund Husserl: Filosofia ankarana tieteenä

Pasi Salminen, 3.10.2017

Viimeiset pari sataa vuotta ovat olleet kiistatta luonnontieteiden voittokulun aikaa. Luonnontieteiden teoreettisesta kehityksestä on tehnyt kouriintuntuvaa lukemattomat käytännön sovellukset. Jokaiselta löytyy taskusta GPS-navigointiin kykenevä laite, joka hyödyntää suhteellisuusteoriaa. Modernin lääketieteen saavutukset koskettavat kaikkia. Seuraavaksi odotetaan kvanttimekaniikan sovellusten muuttavan arkea. Luonnontieteiden menestyksen rinnalla ihmistieteiden ja muiden tutkimusten alojen merkitys ja arvo joutuvat usein arvioinnin alle. Saksalaisfilosofi…

Paula Arvas ja Voitto Ruohonen: Alussa oli murha. Johtolankoja rikoskirjallisuuteen

Siina Sorvali, 23.9.2017

Alussa oli murha on tietokirja rikoskirjallisuuden historiasta ja eri alalajeista. Paula Arvas ja Voitto Ruohonen paneutuvat aikajärjestyksessä eri rikoskirjallisuuden ilmiöihin. Ensimmäisessä luvussa käsitellään salapoliisiromaanin syntyä ja perinteisiä salapoliisiromaaneja, joista seuraavissa luvuissa siirrytään poliisiromaaneihin, trillereihin, historialliseen rikoskirjallisuuteen ja lopulta rikoskirjallisuuteen muissa viestimissä. Jokaisessa luvussa kerrotaan ensin luvun käsittelemän alalajin historiasta ja synnystä, lajin tunnetuimmista kirjailijoista ja…

Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen (toim.): Dostojevski – kiistaton ja kiistelty

Jari Olavi Hiltunen, 9.9.2017

Fjodor Dostojevski (1821–1881) kuuluu venäläisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden klassikoiden eturiviin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan vaikuttaa samanaikaisesti selvältä ja salaperäiseltä. Jotkut tutkijat pitävät häntä keskustelun yläpuolella olevana mestarina, mutta oliko hän sitä oikeasti? Mikä on kiistellyn klassikon merkitys nykylukijan kannalta Venäjällä ja muualla? Edellä kuvattuihin kysymyksiin etsivät vastauksia Dostojevski – kiistaton ja…

Silja Vuorikuru: Aino Kallas. Maailman sydämessä

Veli-Matti Huhta, 6.8.2017

Aino Kallas (1878–1956) on muodissa, eikä siinä ole ihmettelemistä. Sikäli kuin kullakin nykyisyydellä on oma menneisyytensä – eli menneisyys on nykyisyyden funktio – Kallas on kirjailija juuri tämän hetken menneisyydestä: kansainvälinen, eurooppalainen, verkottunut. Naisena ja naisten kohtaloista kirjoittaneena hän lienee suomalaisen ja virolaisen l´écriture fémininen pioneereja. Hän on (virolais)kansallinen olematta nationalistinen. Kukku Melkaksen väitöskirja Historia,…

Katja Seutu: Tyhjä pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä

Janne Löppönen, 15.7.2017

Mirkka Rekolaa (1931–2014) pidetään nykyään yhtenä keskeisistä sodanjälkeisen modernismin runoilijoista. Moniin aikalaisiinsa verrattuna (esim. Manner, Haavikko, Saarikoski) Rekola sai kuitenkin verrattain myöhään tunnustusta. Hänen tiheä, monihahmotteinen ja metafyysisiä kysymyksiä käsittelevä runoutensa jäi marginaaliin 1960- ja 70-luvuilla, jolloin kirjallisuudelta vaadittiin yhteiskunnallista osallistumista. Lisäksi hän kuului seksuaalivähemmistöön aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos ja sairaus. Tässä mielessä…

Milla Peltonen: Paperilla seisova perkele. Hannu Salaman elämä ja kirjat.

Jari Olavi Hiltunen, 13.7.2017

Into Kustannus julkaisi Hannu Salaman 80-vuotispäivän kunniaksi Milla Peltosen (s. 1973) kirjoittaman elämäkerran. Kangasalla asuva Peltonen on perehtynyt Salaman elämään ja tuotantoon toistakymmentä vuotta. Salaman tuotantoa käsittelevä väitöskirja ilmestyi Turussa 2008. Väitöskirjaa yleistajuisemmin kirjoitettu Paperilla seisova perkele paljastaa Salaman maailmankuvaa ja sen kehitystä lapsuudesta lähtien. Samalla esitellään ja arvotetaan Salaman 48 kaunokirjaa ja puututaan kirjailijan pitkän elämän…

Siru Kainulainen: Runon tuntu

Irene Vehanen, 6.7.2017

Siru Kainulaisen kirjoittama Runon tuntu on helposti lähestyttävä. Panu Hämeenahon maalaama sinipohjainen kansi tuo kirjaan pehmeyttä, eikä teos pelästytä koollaankaan. Näennäinen pienuus osoittautuu tosin sittemmin harhaksi, niin täynnä asiaa kirja on. Tätä ei yhdellä lukukerralla loppuun ammenna. Kokoelman teemaan sopivasti lukijan tunnelmat liikkuvat laidasta laitaan. Kainulainen on valinnut teokseensa runoja, jotka ovat temmanneet mukaansa, toisin…

Erkki Lyytikäinen: Sanotaan tyyliin näin – kirjoituksia kielen ilmiöistä

Sofia Blanco Sequeiros, 1.6.2017

Kaikilla on kielestä jotain sanottavaa. Kaikki käyttävät sitä ja tuntuvat tietävän sen ongelmat ja ongelmille parhaat ratkaisut. Kielestä ja sen rakenteista, normeista ja käytöstä on vahvoja mielipiteitä ja perusteluita. Vaikka osa oman elämänsä kielitieteilijöistä on suhteellisen harmiton joukko, on tietämättömyydellä myös vaikeita seurauksia. Huolimattomasti tehdyt kielipoliittiset päätökset heikentävät vähemmistöjen oikeuksien toteutumista; syrjivä kielenkäyttö voimistaa yhteiskunnan…

Heidi Grönstrand, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä ja Mikko Pollari: Kansallisen katveesta. Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta

Markku Soikkeli, 6.5.2017

Kiinnostus ylirajaiseen kirjallisuuteen on samanlainen teoriakartelleja herättelevä uudistusliike kuin feministinen tutkimus. Ylirajainen kirjallisuus koostuu marginaalissa pidetyistä ja vähemmistön äänenä arvostetuista teoksista, joiden esteettinen laatu on peittynyt palkintopuheiden taakse. Kyse ei ole kuitenkaan unohdettujen kirjailijoiden etsinnöistä, kuten naiskirjallisuuden uudelleenkirjoituksessa. ”Ylirajaisen” käsite on itsessään tolkuton. Se kuulostaa enemmän rajatiedolta kuin monikulttuuriselta kirjallisuudelta, johon se suorimmin liittyy. ”Ylirajaiseen”…

Jyrki Korpua: Alussa oli Sana. Raamattu ja kirjallisuus.

Merja Leppälahti, 25.2.2017

Alussa oli Sana -teoksen johdannossa Jyrki Korpua toteaa Raamatun olevan maailman tunnetuin, tulkituin ja kommentoiduin teos. Se on vaikuttanut valtavasti länsimaiseen kulttuuriin, sivistykseen ja kirjallisuuteen. Kirjoittaja käsittelee sekä Raamattua itsessään että Raamatun näkymistä myöhemmissä teksteissä. Aleksis Kiven Nummisuutarit on Tobitin kirjan parodinen uudelleenkirjoitus. Seitsemän veljestä pohjautuu toiseen apokryfikirjaan, joka sekin kertoo seitsemästä veljeksestä. Kirja sisältää runsaasti…

Jussi Hyvärinen: ”Sana, palaa musiikkiin”. Musiikki Osip Mandelštamin runojen maailmankuvassa 1908–1925.

Aarne Toivonen, 12.2.2017

Jussi Hyvärinen on paneutunut Osip Mandelštamin (1891–1938) musiikkiaiheiseen runouteen jo varhaisista opinnoistaan lähtien. Niinpä väitöskirja ”’Sana, palaa musiikkiin’. Musiikki Mandelštamin runojen maailmankuvassa 1908–1925” on pitkän ja perusteellisen aineistoon paneutumisen tulos. Tuloksena onkin nautittava, tyylikkäästi kirjoitettu teos, joka sisältää kokonaisen tuntemattoman maailman meille, jotka emme ole perehtyneet Mandelštam-tutkimukseen tai hänen teksteihinsä muilla kielillä suomennosten lisäksi. Se…

Jari Koponen: Pirun tusina. 13 kirjoitusta kirjallisuuden katvealueilta

Ville Hänninen, 4.2.2017

Jari Koposen tietokirjatuotanto osoittaa selvän päämäärän. Koponen pyrkii nostamaan esiin kirjallisuutta, jota ei ole tähän asti tutkittu tarpeeksi ja jota on jopa jollain tavoin väheksytty. Lajityyppien helmoihin on kätkeytynyt monenlaista, tasokkaasta kirjallisuudesta jännittäviin kuriositeetteihin ja poliittisiin päivänperhoihin. Koposen ja Vesa Sisätön toimittama antologia Aivopeili (Avain, 2011) laajensi kuvaa autonomian ajan kirjallisuudesta. Aikakone-lehden päätoimittajana 1980-luvulla toimineen…

« Edellinen sivu Seuraava sivu »

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto