Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategori: Ulkomainen kirjallisuus

Roberto Arlt: Raivokas leikkikalu

Ville Hänninen, 6.10.2019

Argentiinalaisen Roberto Arltin elämä oli suhteellisen lyhyt, samana vuonna Urho Kekkosen kanssa syntynyt räiskyvä kirjailija kuoli sairauskohtaukseen jo 42 vuoden iässä. Hän ehti kuitenkin jättää jälkeensä niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin. Jostain syystä Arltia ei ole latinalaisen Amerikan kirjallisuuden vähäisissä aalloissa suomennettu, vaikka hänen kirjallinen tyylinsä voi hyvinkin miellyttää esimerkiksi Roberto Bolañon, César Airan ja…

Lue lisää

Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt

Sanna Kivimäki, 1.10.2019

Itä-Saksaa muistellaan juuri nyt ahkerasti. Ilmeisesti 30 vuotta on riittävän pitkä aika vapauttamaan energiaa etäämmältä katsomiseen, muisteluun, elämäntapojen ja tarinoiden kiihkottomampaan tarkasteluun. DDR-kuvastoa on tuotu tv-sarjoihin, elokuviin ja faktateoksiin, ja lähimenneisyys tuntuu kiinnostavan monia. Kaunokirjallisuus etenee hitaasti ja kiihkottomasti, pohtii, kuvittelee toisin, kutsuu lukijaansa pohtimaan. Kaunokirjallisuudella on kuitenkin aivan oma, olennainen merkityksenä kulttuurisen muistin työstämisessä….

Lue lisää

Kim Thúy: Ru

Sofia Blanco Sequeiros, 30.9.2019

Ru on romaani, joka herättää vastakysymyksen luomiskertomukselle. ”Maasta sinä olet tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman”, Jumala sanelee Aatamille. Kim Thúyn esikoisteos kysyy: Mistä maasta? Mihin maahan? Thúyn perhe pakeni kommunisteja venepakolaisiksi kutsuttujen vietnamilaisten joukossa 1970-luvun loppupuolella, Vietnamin sodan päätyttyä. Perhe pääsi ensin pakolaisleirille Malesiaan, ja vuonna 1979, Thúyn ollessa 10, he muuttivat Granbyyn,…

Lue lisää

Jonathan Franzen: Maailman äärillä

Herman Raivio, 28.9.2019

Jonathan Franzen saattaa olla tämän hetken tunnetuimpia amerikkalaiskirjailijoita. Neljäs romaani Freedom (Vapaus, 2011) vei miehen Time-lehden kanteen, mikä on kirjailijalle harvinaista. The Corrections (Muutoksia, 2002) oli ilmestyessään sen hetken parasta kaunokirjallisuutta. Franzenin ihmiskuvaus on edelleen parhaimmillaan monisäikeistä, mutta romaaneihin on valunut vähitellen myös tarkkuutta kaihtavaa pöhöttyneisyyttä. Freedom meni loppua kohden niin sietämättömän sentimentaaliseksi, että kirjailijalle…

Lue lisää

Fernando de Rojas: Celestina

Heidi Lakkala, 11.9.2019

Lakimies Fernando de Rojas kirjoitti elämänsä aikana yhden romaanin, mutta opintojen loppuvaiheessa, vuoden 1499 vaiheilla valmistunut Celestina oli aikansa lottopotti. Heti Cervantesin Don Quijoten jälkeen espanjalaisen kirjallisuuden toiseksi merkittävimmäksi romaaniksi rankatusta tragikomediasta on eripituisia versioita ja se on käännetty lukuisille kielille. Apuun rientää vanha portto, joka on meritoitunut ompelemalla immenkalvoja umpeen. Heittäen huipulle sijoittuu Arto…

Lue lisää

Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton

Veli-Matti Huhta, 31.8.2019

Mitä sanoa sanoinkuvaamattomasta? Onko kyseessä jatkuva puheen pyörre ilman alkua tai loppua? Onko se monologi, joka haastaa totunnaiset logiikan kategoriat? Yrittää särkeä ne, epäonnistuu katastrofaalisesti, eikä välitä siitä vähääkään? Jos se on liikettä, se etenee yhteen suuntaan, palaa takaisin, etenee toiseen suuntaan, palaa, ei liiku minnekään, on äkkiä ihan muualla. Se imaisee mukaansa. Siitä päätellen…

Lue lisää

Aris Fioretos: Nelly B:n sydän

Marissa Mehr, 17.7.2019

Göteborgilainen Aris Fioretos (s. 1960) on julkaissut vuodesta 1991 lähtien useita teoksia: esseitä, pitkää sekä lyhyttää proosaa. Häntä pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimpänä nykykirjailijana. Aiempi, suomeksikin ilmestynyt romaani Mary oli ehdolla August-palkinnon saajaksi vuonna 2015. Fioretosta pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimpänä nykykirjailijana. Nelly B:n sydän kuvaa Maryn tavoin ylitsepursuavan lojaalia rakkautta poikkeustilan kaltaisissa olosuhteissa. Siinä missä Mary…

Lue lisää

Mohsin Hamid: Exit West

Siru Valleala, 27.6.2019

Nadia ja Saeed ihastuvat toisiinsa kaupungissa, jossa on syttymässä sota. Nuorten opiskelijoiden tavallinen elämä iltamenoineen ja kahvitteluineen mullistuu. He alkavat suunnitella karkaamista. Mohsin Hamid ottaa romaanissaan Exit West osaa ja kantaa pakolaiskeskusteluun. Hän tekee sen runollisella, kauniilla ja maagisesta realismista vaikutteita ottavalla tavalla. ”Siihen aikaan puhuttiin, että kulku ovista muistutti yhtä aikaa kuolemista ja syntymistä,…

Lue lisää

Kai Aareleid: Korttitalo

Kirsi Laitila, 6.6.2019

Kai Aareleid (s. 1972 Tartto) on suomessakin opiskellut kirjailija ja kääntäjä, joka sai Viron Vuoden kirjailija -palkinnon toisesta romaanistaan Korttitalo. Teoksen tarina saa alkunsa, kun kirjan päähenkilö Tiina huomaa kesäkotiin saapuessaan, että talo on pengottu ylösalaisin. Kodista on viety isän muotokuva, ja taulun jättämä aukko seinällä saa Tiinan palaamaan lapsuuden kipeisiin muistoihin. Korttitalon lukeminen on…

Lue lisää

Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa

Noora Yrttiaho, 5.6.2019

Kamila Shamsien kahdeksas romaani Joka veljeään vihaa (Home Fire 2017) on kertomus orvoksi jääneistä muslimisisaruksista, Ismasta ja kaksosista Aneekasta ja Parvaizta.  Isma on kasvattanut nuoremmat sisarensa äidin kuoltua, terroristi-isästä ei perheessä puhuta. Isma on saanut viisumin Amerikkaan, ja hänellä on mahdollisuus toteuttaa omaa unelmaansa opiskelusta. Hänen lähtönsä synnyttää kuitenkin sysäyksen, joka nostaa menneisyyden painon perheen…

Lue lisää

Yoko Tawada: Muistelmat lumessa

Marissa Mehr, 22.4.2019

Ekologisia teemoja käsittelevä romaani, jossa on päähenkilöinä usean sukupolven jääkarhuja, kuulostaa yltiösentimentaaliselta. Kaikkien meidän verkkokalvoillemme on palanut kuva jäälautalta toiselle uivista jäänallukoista, jotka laihtuvat laihtumistaan ruoan ja jään vähentyessä. Sen sijaan että kompastuisi näihin kliseisiin kuviin, Muistelmat lumessa on hurmaavan hauska romaani luovuudesta sekä ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta. Japanilaissaksalaisen Yoko Tawadan (s. 1960) tuotanto…

Lue lisää

Predrag Matvejevic: Tuntematon Venetsia

Maaria Ylikangas, 2.3.2019

Kroatialaishumanisti Predrag Matvejevicin (1932–2017) intohimo oli Välimeri. Hänen pieni tekstikokoelmansa Tuntematon Venetsia katsoo puhkikirjoitettua kohdettaan idästä päin. Venetsia on klisee, ja sellaisena se on kaikkien asia, jokaisen mielikuva. Venetsia on kuin laboratorio. Se on asukkaiden hylkäämä kaupunki, jossa kirjojaan pitää enää viitisenkymmentätuhatta. Sen kaduilla talsii kaksikymmenmiljoonainen turistilauma vuosittain. Se on veden varassa, kosteuden armoilla, se…

Lue lisää

Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia.

Merja Leppälahti, 6.2.2019

Kirjallisuuden Nobel-palkinnolla vuonna 2015 palkittu Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on syntynyt Ukrainassa ja asunut Valko-Venäjällä. Hän on työskennellyt opettajana ja journalistina useissa lehdissä. Häneltä on aikaisemmin suomennettu teokset Tšernobylista nousee rukous (2015) ja Sodalla ei ole naisen kasvoja (2017). Neuvostoihmisen loppu on reportaasikirja, johon Aleksijevitš on haastatellut satoja ihmisiä. Kirja jakautuu kahteen osaan, ensimmäisen osan…

Lue lisää

Rachel Cusk: Ääriviivat

Joonas Säntti, 31.12.2018

Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien romaanien rinnalla. Kun miettii niinkin erilaisia kirjailijoita kuin Denis Diderot, Fjodor Dostojevski, Nathalie Sarraute tai Iris Murdoch, voi huomata keskusteluromaanien olevan samalla filosofisia romaaneja, joissa erilaiset maailmankatsomukset ajautuvat konfliktiin. Lukija…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto