Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Ulkomainen kirjallisuus

Yoko Tawada: Muistelmat lumessa

Marissa Mehr, 22.4.2019

Ekologisia teemoja käsittelevä romaani, jossa on päähenkilöinä usean sukupolven jääkarhuja, kuulostaa yltiösentimentaaliselta. Kaikkien meidän verkkokalvoillemme on palanut kuva jäälautalta toiselle uivista jäänallukoista, jotka laihtuvat laihtumistaan ruoan ja jään vähentyessä. Sen sijaan että kompastuisi näihin kliseisiin kuviin, Muistelmat lumessa on hurmaavan hauska romaani luovuudesta sekä ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta. Japanilaissaksalaisen Yoko Tawadan (s. 1960) tuotanto…

Lue lisää

Predrag Matvejevic: Tuntematon Venetsia

Maaria Ylikangas, 2.3.2019

Kroatialaishumanisti Predrag Matvejevicin (1932–2017) intohimo oli Välimeri. Hänen pieni tekstikokoelmansa Tuntematon Venetsia katsoo puhkikirjoitettua kohdettaan idästä päin. Venetsia on klisee, ja sellaisena se on kaikkien asia, jokaisen mielikuva. Venetsia on kuin laboratorio. Se on asukkaiden hylkäämä kaupunki, jossa kirjojaan pitää enää viitisenkymmentätuhatta. Sen kaduilla talsii kaksikymmenmiljoonainen turistilauma vuosittain. Se on veden varassa, kosteuden armoilla, se…

Lue lisää

Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia.

Merja Leppälahti, 6.2.2019

Kirjallisuuden Nobel-palkinnolla vuonna 2015 palkittu Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on syntynyt Ukrainassa ja asunut Valko-Venäjällä. Hän on työskennellyt opettajana ja journalistina useissa lehdissä. Häneltä on aikaisemmin suomennettu teokset Tšernobylista nousee rukous (2015) ja Sodalla ei ole naisen kasvoja (2017). Neuvostoihmisen loppu on reportaasikirja, johon Aleksijevitš on haastatellut satoja ihmisiä. Kirja jakautuu kahteen osaan, ensimmäisen osan…

Lue lisää

Rachel Cusk: Ääriviivat

Joonas Säntti, 31.12.2018

Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien romaanien rinnalla. Kun miettii niinkin erilaisia kirjailijoita kuin Denis Diderot, Fjodor Dostojevski, Nathalie Sarraute tai Iris Murdoch, voi huomata keskusteluromaanien olevan samalla filosofisia romaaneja, joissa erilaiset maailmankatsomukset ajautuvat konfliktiin. Lukija…

Lue lisää

Kaisa Ahvenjärvi (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta.

Ville Ropponen, 26.12.2018

Tuulisolmut esittelee suomeksi saamelaisen nykyrunouden uudistajia. Saamelaisrunoudesta piirtyy tasokas, omalakinen ja monikarvainen kuva. Esillä ovat alkuperäiskansoille globaalisti tärkeät aiheet: oma kieli, identiteetti ja perinteisen elämänmuodon törmääminen valtakulttuuriin. Lastenkirjallisuuden ohella runous on ollut saamelaiskirjallisuuden johtolaji. Saamelaiset ovat näkyneet 2010-luvun Suomessa aiempaa enemmän. Saamelaisaktivistit ja -kirjailijat ovat pitäneet vähemmistön asioita esillä. Valtion 1970-luvulle asti harjoittamaa suomalaistamispolitiikkaa saamelaisia…

Lue lisää

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2

Outi Hytönen, 21.11.2018

Kustantamot suhtautuvat hyvin varauksellisesti novellien, saati sitten käännösnovellien menestysmahdollisuuksiin. Siivoojan käsikirjan (2017) suosio on ollut iloinen vastalause ennakkoluuloille. Syksyllä 2018 ilmestynyt Siivoojan käsikirja 2 jatkaa ensimmäistä kokoelmaa järjestysnumerolla, joten siltä on vaikea olla odottamatta mitään vähempää kuin menestyksekkäältä ykkösosalta. Englanniksi kokoelmat ovat ilmestyneet Yhdysvalloissa vuonna 2015 yhtenä kirjana A Manual for Cleaning Women. Selected Stories….

Lue lisää

Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema

Eero Suoranta, 18.11.2018

”Kiinassa jokainen epätavanomainen ajatus lyödään maahan niin että tömisee. Todellisuuden painovoima on liian voimakas.” Kolmen kappaleen probleeman ensimmäisessä luvussa esiintyvä väite saattoi pitää paikkansa ”suuren proletaarisen kulttuurivallankumouksen” aikaan, mutta ei enää. Sen todistaa jo pelkästään Muistoja planeetta Maasta -trilogian ilmiömäinen menestys sekä sarjan kirjoittaneen Liu Cixinin rakettimainen nousu maan kansainvälisesti tunnetuimmaksi scifi-kirjailijaksi. Pakonopeuden saavuttaminen ei…

Lue lisää

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Veli-Matti Huhta, 17.11.2018

”Meloin keskelle ajopuita, kävin makuulle kanootin pohjalle ja annoin virran viedä. Lepäilin kaikessa rauhassa ja polttelin piippua katsellen ylös pilvettömälle taivaalle. Taivas näyttää valtavan syvältä, kun makaa selällään kuutamossa ja tuijottaa sitä; en ollut koskaan tajunnutkaan kuinka syvältä se näyttää. Ja miten hyvin ääni kantaakaan veden yli…” (s. 47) En tiedä, miksi Huckleberry Finnin seikkailuja…

Lue lisää

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään

Irene Vehanen, 7.10.2018

Suosituimpiin brittiläisiin kirjailijoihin kuuluvan Matt Haigin teos Kuinka aika pysäytetään edustaa spekulatiivista fiktiota. Sen päähenkilö on 41-vuotias lontoolaisen koulun historianopettaja Tom Hazard. Todellisuudessa ”Tom” on syntynyt vuonna 1581 pienessä ranskalaisessa linnassa kreivin ja kreivittären jälkeläiseksi. Hän kärsii harvinaisesta anageriaksi nimetystä vaivasta, jossa ihminen vanhenee vuoden jokaista viittätoista vuotta kohden normaalin vanhenemisen sijaan. Vaiva alkaa murrosiässä….

Lue lisää

Gaël Faye: Pienen pieni maa

Siina Sorvali, 30.9.2018

Gaël Fayen Pienen pieni maa on maahanmuuttajataustaisen, kahden maan kansalaisen kirjoittama omaelämänkerrallinen tarina. Se muistuttaa lähtökohdiltaan beur-kirjallisuutta, vaikkei istukaan suoraan genreen. Beur-kirjallisuudelle on tyypillistä omaelämänkerrallisuus ja kahden kulttuurin välissä elämisen vaikeuksista kertominen. Samoista teemoista kertoo myös Pienen pieni maa. Maailma alkaa muuttua, kun tutsien ja hutujen välille puhkeaa yhä suurempia kahakoita. Beur-sanalla viitataan ranskalaisiin, joiden…

Lue lisää

César Aira: Todiste/Illallinen

Arto Rintala, 29.9.2018

Tuottelias argentiinalainen nykykirjailija César Aira (s. 1949) on viime vuosina saapunut Suomen markkinoille useammalla Siltalan julkaisemalla pienoisromaanilla. Tänä keväänä ilmestynyt Sari Selanderin suomentama Todiste/Illallinen on kustantamon neljäs Aira-julkaisu. Edellisten tavoin se sisältää kaksi kertomusta. Poimittavaa pitkän uran tehneen kirjailijan tuotannossa riittää: vuodesta 1975 kokopäivätoimisena kirjailijana, esseistinä ja kääntäjänä toiminut Aira on julkaissut tähän mennessä satakunta…

Lue lisää

Mai Jia: Pimeä voima

Eero Suoranta, 4.9.2018

Kiinalainen Mai Jia (s. 1964) on kotimaassaan tunnettu kirjailija, joka kirjoittaa salaperäisestä aiheesta: kiinalaisten tiedustelupalveluiden toiminnasta. Hänen toinen suomennettu teoksensa, Mao Dun -kirjallisuuspalkinnon voittanut Pimeä voima on itsenäinen jatko-osa viime vuonna suomeksi ilmestyneelle Koodinmurtajalle. Teoksia yhdistää kehyskertomus, jossa fiktiivinen Mai Jia selvittää erikoisyksikkö 701:een liittyvien henkilöiden tarinoita. Mai Jian (syntymänimeltään Jiang Benhu) kirjoja on kutsuttu…

Lue lisää

Ramón Gómez de la Serna: Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja

Janne Löppönen, 3.9.2018

Jos käännösrunous on marginaalista, niin käännösaforistiikka se vasta marginaalista onkin. Vielä harvinaisempaa on sellainen käännösaforistiikka, joka astuu ulos ns. viisauskirjallisuuden alueelta ja pakenee yksiselitteisiä lajimäärittelyjä. Espanjalaisen Ramón Gómez de la Sernan (1888–1963) valikoima Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja tuo uutta verta suomalaiseen aforistiikkaan ja täydentää kuvaamme espanjankielisestä modernismista. Ramón tunnetaan parhaiten mietelmistä, joista suomennosvalikoima koostuu….

Lue lisää

Ryūnosuke Akutagawa: Hammasrattaat

Miika Pölkki, 2.9.2018

Reilussa vuosikymmenessä yli 150 novellia kirjoittanut Ryūnosuke Akutagawa teki itsemurhan unilääkkeillä heinäkuussa 1927. Epämääräistä levottomuutta omaa tulevaisuuttaan kohtaan tunteneen tyyliniekan kuolema merkitsi erotiikkaa, groteskia ja nonsensea suosineen Taishō-kauden (1912–1926) älykkökulttuurin päätöstä. Marxilaiset kirjoittajat ilkkuivat itseensä käpertyneiden ja eurooppalaisia ihanteita elätelleiden esteettien voimattomuudelle, mutta pian pilkkalaulu häviäjien kirjallisuudesta muuttui kirjallisuuden häviöksi, kun militaristis-nationalistiset voimat saivat yliotteen…

Lue lisää

Cristovāo Tezza: Professori

Pasi Salminen, 23.8.2018

Muistelu on kuin Rubikin kuution kääntelyä, tuumaa päähenkilö brasilialaisen Cristovāo Tezzan romaanissa Professori. Jotakin samaa on myös teoksessa itsessään. Eri ajoilta peräisin olevat muistot kääntyvät esiin päähenkilön ajatuksissa yhä uudestaan ja sekoittuvat toisiinsa — hieman siis kuin palat kuutiossa. Kertomuksen aikajärjestystä sekoitetaan harvoin niin tehokkaasti kuin tässä teoksessa. Kehyskertomuksena on professorin valmistautuminen tilaisuuteen, jossa hänet…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto