Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Ledare

photo

Matkani kriitikkona

Camilla Lindberg, 10.2.2021

  Olen työskennellyt eri tehtävissä kulttuurin ja kritiikin saralla viimeisen viidentoista vuoden ajan. Siitä reilun vuosikymmenen vastasin KSF Media -konserniin kuuluvan Västra Nyland -lehden kulttuuriosastosta. Lehden kritiikit kattoivat useimmat eri kulttuurin alat. Sain työssäni luottaa hyvään perustaan, jonka osaavat edeltäjäni olivat aiemmalla vuosisadalla rakentaneet. Kirjoitin pääkirjoituksia eri aiheista, mutta enimmäkseen kirjoitin kritiikkejä kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja teatterista….

Lue lisää
photo

Kriitikkoa koetellaan – ja se on oikein

Ville Hämäläinen, 21.10.2020

  Vaikka tietäisin maailman loppuvan huomenna, menisin vielä tänään kriitikkokurssille. Tai sitten en. Olen tänä syksynä osallistunut Nuoren Voiman järjestämälle kriitikkokurssille, vaikka uusi työ Kiiltomato-Lysmaskenin päätoimittajana tarkoittaa sitä, että kirjoitan kritiikkejä itse vähemmän. Olen ollut kriitikko jo useamman vuoden, mutta kurssi on ollut hyödyllinen. Eniten olen tehnyt muistiinpanoja perusasioista. Haluan hyödyntää niitä Kiiltomadon avustajakuntaa kohdatessa. Moni myös tulee…

Lue lisää
photo

Leijonamielet

Aleksis Salusjärvi, 23.9.2020

    Kiiltomato perustettiin innostavana aikana. Netti oli jo arkisessa käytössä, mutta sosiaalinen elämä ei vielä liittynyt siihen saumattomasti. Mobiililaitteet tekivät vasta tuloaan, ja siksi nettiin pääsi lähinnä kotoa käsin. Samasta syystä netti oli paljon tekstipainotteisempi kuin se nyt on. Ihmiset kirjoittivat ja lukivat ruudulta enemmän. Blogialustoilla käytiin keskustelua, joka kirjallisuusmaailmassa usein kosketti kirjallisuuden julkista…

Lue lisää
photo

Kiiltomato jatkaa kirjallisuuden merellä kuin Theseuksen laiva

Jari Olavi Hiltunen, 31.3.2020

20-vuotias Kiiltomato on nostanut profiiliaan hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2000 verkkolehdet olivat varsin uusi ilmiö. Nykymuotoinen nettikin oli tuolloin vasta seitsemänvuotias. Tuona vuonna perustettu kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato toimi kulttuurilehdistössä tienraivaajana uuteen ja ihmeelliseen. Aloin kirjoittaa kirja-arvosteluja printtimediaan vuonna 1995. Alkaessani Kiiltomadon avustajaksi vuonna 2005 oli uutta ja outoa nähdä hengentuote printin sijasta ruudulla. Ruututeksti ei…

Lue lisää
photo

Kaunokirjallisuuden lukemisen aakkosia

Aino Mäkikalli, 26.2.2020

Koulujen kirjallisuuden opetus on vaihdellut vuosikymmenien kuluessa. Nuorten lukemisen edistäminen vaatii myös tutkimuksen tukea. Muistelen aikoja, jolloin olin siirtymässä nuortenkirjallisuuden lukemisesta vähitellen kohti aikuisten maailmoja. Aloin törmätä suoranaiseen lukemisen kriisiin, kun käsiteltäväksi tuli lukiovuosina sellaisia teoksia kuten Kuningas Oidipus, Helmi tai Ryysyrannan Jooseppi. Näitä tekstejä en pystynyt lukemaan samalla otteella kuin aiempia. Miten tällaisia teoksia…

Lue lisää
photo

Tähti, keskinkertaisuus vai aikaansa edellä? Sally Salmisen paluu

Ulrika Gustafsson, 23.12.2019

  Sally Salminen (1906–1976) ihaili avaruutta ja sen mahtavia taivaankappaleita. Tähtisumujen henkeäsalpaavia etäisyyksiä ja planeettojen jääkylmää vaellusta. Hän vartoi erityisesti taivaantapahtumia. Hän saattoi nousta keskellä yötä vain nähdäkseen niitä täsmällisellä hetkellä, täsmällisessä ilmansuunnassa. Punainen soturi Mars, erakko Saturnus ja Venus, kaunein kaikista, rakastavien suojelija. Oli sensaatio, miten Salminen päätyi Katrinan kanssa kirjallisuushistoriaan. Perjantaina 16. lokakuuta 1936 hän…

Lue lisää
photo

Toisenlainen suurmies

Karoliina Timonen, 30.11.2019

Kalle Päätalo tunsi naisen arvon, mutta ihmisenä ja romaanihenkilönä hän oli vaillinainen ja erehtyväinen. Tänä syksynä olen saanut puhua paljon yhdestä kirjallisuutemme suurmiehistä ja erityisesti hänen suhteestaan naisiin. Kyse on Kalle Päätalosta, jonka syntymästä tuli 11.11.2019 kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kirjoitin teoksen Kirjeitä Iijoelle – Kalle Päätalon elämän naiset (Gummerus, 2019), ja siksi minulta…

Lue lisää
photo

”Miksi lukeminen ei kiinnosta” on väärä kysymys – kuinka voimme käsitellä tekstejä niin, että tekstien maailmat avautuisivat kaikille?

Veera Kivijärvi, 26.10.2019

  Lukemattomuuden syy ei yleensä ole se, etteivätkö tarinat kiinnosta. Kirjoittamattomuuden syy puolestaan harvoin on se, että ei ole mitään sanottavaa. Kirjoittamisen ja lukemisen ammattilaisten tulee pohtia, millä tavalla lähestymme lukemaan tottumattomia aikuisia tekstimaailmojen kanssa. Teksteillä ja kirjallisuudella on potentiaalia tarjota elämyksiä jokaiselle lukijalle, kunhan oikeat työkalut tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Vangeista 70% lukee heikosti….

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto