Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Ledare

photo

Kiiltomato jatkaa kirjallisuuden merellä kuin Theseuksen laiva

Jari Olavi Hiltunen, 31.3.2020

20-vuotias Kiiltomato on nostanut profiiliaan hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2000 verkkolehdet olivat varsin uusi ilmiö. Nykymuotoinen nettikin oli tuolloin vasta seitsemänvuotias. Tuona vuonna perustettu kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato toimi kulttuurilehdistössä tienraivaajana uuteen ja ihmeelliseen. Aloin kirjoittaa kirja-arvosteluja printtimediaan vuonna 1995. Alkaessani Kiiltomadon avustajaksi vuonna 2005 oli uutta ja outoa nähdä hengentuote printin sijasta ruudulla. Ruututeksti ei…

Lue lisää
photo

Kaunokirjallisuuden lukemisen aakkosia

Aino Mäkikalli, 26.2.2020

Koulujen kirjallisuuden opetus on vaihdellut vuosikymmenien kuluessa. Nuorten lukemisen edistäminen vaatii myös tutkimuksen tukea. Muistelen aikoja, jolloin olin siirtymässä nuortenkirjallisuuden lukemisesta vähitellen kohti aikuisten maailmoja. Aloin törmätä suoranaiseen lukemisen kriisiin, kun käsiteltäväksi tuli lukiovuosina sellaisia teoksia kuten Kuningas Oidipus, Helmi tai Ryysyrannan Jooseppi. Näitä tekstejä en pystynyt lukemaan samalla otteella kuin aiempia. Miten tällaisia teoksia…

Lue lisää
photo

Tähti, keskinkertaisuus vai aikaansa edellä? Sally Salmisen paluu

Ulrika Gustafsson, 23.12.2019

  Sally Salminen (1906–1976) ihaili avaruutta ja sen mahtavia taivaankappaleita. Tähtisumujen henkeäsalpaavia etäisyyksiä ja planeettojen jääkylmää vaellusta. Hän vartoi erityisesti taivaantapahtumia. Hän saattoi nousta keskellä yötä vain nähdäkseen niitä täsmällisellä hetkellä, täsmällisessä ilmansuunnassa. Punainen soturi Mars, erakko Saturnus ja Venus, kaunein kaikista, rakastavien suojelija. Oli sensaatio, miten Salminen päätyi Katrinan kanssa kirjallisuushistoriaan. Perjantaina 16. lokakuuta 1936 hän…

Lue lisää
photo

Toisenlainen suurmies

Karoliina Timonen, 30.11.2019

Kalle Päätalo tunsi naisen arvon, mutta ihmisenä ja romaanihenkilönä hän oli vaillinainen ja erehtyväinen. Tänä syksynä olen saanut puhua paljon yhdestä kirjallisuutemme suurmiehistä ja erityisesti hänen suhteestaan naisiin. Kyse on Kalle Päätalosta, jonka syntymästä tuli 11.11.2019 kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kirjoitin teoksen Kirjeitä Iijoelle – Kalle Päätalon elämän naiset (Gummerus, 2019), ja siksi minulta…

Lue lisää
photo

”Miksi lukeminen ei kiinnosta” on väärä kysymys – kuinka voimme käsitellä tekstejä niin, että tekstien maailmat avautuisivat kaikille?

Veera Kivijärvi, 26.10.2019

  Lukemattomuuden syy ei yleensä ole se, etteivätkö tarinat kiinnosta. Kirjoittamattomuuden syy puolestaan harvoin on se, että ei ole mitään sanottavaa. Kirjoittamisen ja lukemisen ammattilaisten tulee pohtia, millä tavalla lähestymme lukemaan tottumattomia aikuisia tekstimaailmojen kanssa. Teksteillä ja kirjallisuudella on potentiaalia tarjota elämyksiä jokaiselle lukijalle, kunhan oikeat työkalut tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Vangeista 70% lukee heikosti….

Lue lisää
photo

Osaavan väen kädet sidotaan

Siri Kolu, 29.8.2019

Sanataide on lukutaidon taikasauva, mutta sen rahoitus on täysin epäselvää. Kolmen rehtorivuoteni aikana Vantaan sanataidekoululla sain töikseni etsiä uusia tapoja, joilla lapset ja nuoret innostetaan lukemiseen. Moniammatillisia menetelmiä ja lukemisen uusia areenoita löydettiinkin. Vastaamatta jäi isompi kysymys:  miten innostaa lukemisen rahoittajia? Lukemisen innostaminen on rakennustyömaa, jossa pysyviä rakenteita on vähän. Improlla ja ilomielellä päästään aina…

Lue lisää
photo

En haluaisi olla se tyyppi, joka vertaa naisia aina naisiin

Joonas Säntti, 14.7.2019

Joonas Säntti on Kiiltomadon luetuin kriitikko. Hän on kirjoittanut erityisesti naisten kirjoittamasta ja queer-aiheisesta kirjallisuudesta. Kritiikkiä kirjoittaessaan on yhä vaikeampi unohtaa, millaisia poliittisia valintoja yksittäisiin sanavalintoihin voi lukea. Juuri nyt luen Zeldaa, siis Fitzgeraldia, yritän keksiä sanoja kuvaamaan selkokielisesti hänelle ominaista rytmiä ja novellien vaivihkaista omalaatuisuutta. Mihin aiemmin lukemaani suhteuttaisin tätä tyyliä? En haluaisi olla…

Lue lisää
photo

Kolmiulotteinen kirjallisuus

toim. Aleksis Salusjärvi, 4.6.2019

Kirjailija ja dramaturgi Aina Bergroth näkee proosan ja draaman eri todellisuuksina: ”Teatterissa lopputulos ratkaisee” ”Proosaa kirjoittavan ihmisen voi olla vaikeaa hahmottaa tapoja, joilla näytelmäteksti toimii. Proosan tavoite täyttyy tekstissä. Sillä ei ole juurikaan tekemistä näytelmien kanssa. On yleensä harhaanjohtavaa ajatella teatteria tekstin kautta”, sanoo Aina Bergroth. Hän kirjoittaa sekä proosaa että draamaa, mutta näkee niissä…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto