Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Tiivis kertomus notkahtaa pamfletiksi

Kari Kemppainen, 5.12.2004
Rax Rinnekangas: Terrori s., Lurra Editions 2004

Rax Rinnekankaan Terrori on pieni kertomus, jossa terrorismin uhriksi joutunut mies kamppailee vaikeiden valintojen edessä. Kertomuksen päähenkilö menettää perheensä terroristi-iskussa ja päätyy pakomatkalle, joka vie häntä Euroopassa maasta toiseen. Kirjailija käyttää valtioista ja kaupungeista vain paikannimen alkukirjainta, mutta varsin pian lukijalle selviää, mitä maata esimerkiksi kirjain E tarkoittaa tai ketä diktaattoria kirjain F tarkoittaa.

Kirja on tiukasti kiinni lähivuosien tapahtumissa. Kirjan terroristit ajavat omalla julmalla tavallaan oman kansansa asiaa ja vaativat kansalleen vapautta ja todellista itsenäisyyttä. Toisen näkökulman terrorismiin antaa terroristien uhriksi joutuva kirjan päähenkilö Sander, joka päätyy pohtimaan koston oikeutusta ja kostosta syntyvää väkivallan kierrettä.

Kuka on siis oikeassa? Kuka väärässä? Kenellä on omistuksessaan lopullinen moraali? Kenellä tieto, joka ansaitsee määritelmän Koko Totuus? Sander pohtii.

Rinnekankaan Terrori tuo aiheensa puolesta mieleen kaksi syksyn 2004 näytelmää. Irlantilaisen näytelmäkirjailijan Martin McDonaghin näytelmä Inishmoren luutnantti Kansallisteatterissa kertoo IRA:n äärisiiven terroristista, ja Pyhäin miesten päivä Ryhmäteatterissa Helsingissä kuvaa Suomessa toimivia fiktiivisiä terroristeja. Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama Pyhäin miesten päivä pohtii samoin kuin Rinnekankaan Terrorikin sitä, miksi ja miten ihminen ryhtyy tai ajautuu terroristiksi.

Mielenkiintoista on se, että Rinnekangas ja Heiskanen kompastuvat samaan ongelmaan. Molemmat pyrkivät ajankohtaisuuteen ja tärkeiden kysymysten esille nostamiseen, mutta vakava aihe on jäänyt vaille kypsyttelyä ja harkintaa. Molemmissa teoksissa huomio kiinnittyy korostetusti itse aiheeseen, mutta aiheen valinnan lisäksi olisi pitänyt pystyä hallitsemaan myös teoksen muotokysymykset ja kerrontatapa. Nyt ajankohtaisuudessaan merkityksellinen kertomus typistyy loppupuolella julistuksenomaiseksi pamfletiksi

Rinnekankaan ohuen kirjan lukee nopeasti, ja ensimmäisen lukukerta antaa kirjasta sekavan vaikutelman. Vasta toinen lukukerta paljastaa kirjan tiiviin rakenteen ja sen, että asian ydin paljastetaan lukijalle vähitellen, minkä vuoksi erityisesti kirjan alku tuntuu ensin käsittämättömän sekavalta.

Taitavasti rakennetussa kirjassa on kuitenkin yksi paha kömmähdys. Kirjan alussa keskitytään perheensä menettäneen miehen ahdistukseen ja hänen kamppailuunsa erilaisten valintojen välillä, mutta kirjan toiseksi viimeinen, jälkikirjoitukseksi laadittu luku sekoittaa muuten selkeään tarinaan kaksoistornien tuhoutumisen salaliittoteorian.

Miksi Terrori on kaikista puutteistaan huolimatta kuitenkin lukemisen arvoinen kirja? Terrori voisi olla syksyn tärkeimpiä kirjoja, jos kirjasta poistaisi tuon aiheesta täysin irrallisen ja pamfletin omaisen jälkikirjoituksen. Samalla kertaa voisi korjata kirjaan jääneet ladonta- ja kielivirheet.

Rinnekankaan kirjan on kustantanut pieni kustantamo Lurra Editions. Pienten kustantamojen mukanaan tuoma tarjonnan monipuolistuminen on tietysti hyvä asia, mutta tällä kertaa pienessä kustantamossa ei ole riittänyt voimia tekstin viimeistelyyn. Varsinaisten virheiden lisäksi harmittaa se, että tekstiin valittu erikoinen kirjaintyyppi olisi vaatinut suuremman rivivälin ollakseen luettavaa.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto