Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Missä on sanataiteen voima?

Maija Luhtasela, 18.5.2020
Nora Ekström, Emma Puikkonen, Karoliina Suonniemi (toim.): Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria 213 s., Kirjan talo 2019

Kirjan talo on julkaissut kirjan sanataiteesta. Nora Ekströmin, Emma Puikkosen ja Karoliina Suonniemen toimittama Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria esittelee laajasti sanataiteen kenttää Suomessa. Kirjassa käydään läpi sanataiteen peruselementit, sanataiteen historia sekä suunnitellaan monipuolisesti, millä tavalla sanataide voisi lähestyä monipuolisempaa yleisöä. Artikkelikokoelmana toteutettu kirja kertoo sanataiteen mahdollisuuksista vauvasanataiteesta seniorisanataiteeseen.

Kirja paljastaa, että sanataide on kirjallisuuden käsityötä.

Sanataide käyttää kirjallisuutta ja kieltä välineenä vapaaseen sivistystyöhön. Emma Puikkonen toteaa artikkelissaan Sanataiteen lyhyt historia, että sanataide vakiintui yleiseen käyttöön ja osaksi taidekasvatusta vuoden 1992 taiteen perusopetusta koskevan lain myötä. Suomessa sanataideopetusta järjestäviä tahoja ovat kansalaisopistot sekä jotkut rekisteröidyt yhdistykset.

Kirja paljastaa, että sanataide on kirjallisuuden käsityötä. Se on lukemista, kirjoittamisen opettamista ja draaman kaaren ymmärtämistä. Se lähestyy kieltä leikin, lorun ja juonen kautta. Artikkelissa G niin kuin käyttökelpoinen – tutkielmat työn tukena Nora Ekström kertoo vinkkejä myös siihen, kuinka luova kirjoittaminen voidaan ottaa osaksi akateemista kirjoittamista.

Timo Harju kuvaa artikkelissaan Miten sanataidetyökalu syntyy? sanataidetta työkaluna, jota käytetään perustellusti kasvattamisessa, kirjoittamisen opettamisessa ja taiteen tekemisessä ryhmässä. Siihen on sitouduttava. Sanataiteen avulla opimme kertomaan tarinoita. Sen myötä opimme sanoittamaan oman sisäisen tarinamme ja näin ollen kehittämään identiteettiämme.

Sanataiteen avulla opimme kertomaan tarinoita.

Kirjasta löytyy monenlaisia vinkkejä pedagogiikan ammattilaisille sanataiteen käytöstä osana opetusta. Kouluissa on jo huomattu, että 2020-luvulle tullessa on informaatiota saatavilla rajattomasti. Informaation rajattomuus on johtanut siihen, että käytämme informaatiota ohuesti. Tällöin myös vuorovaikutus ohenee. Lukutaidon kriisi on lähellä.

Sanataide luo motivaatiota, jonka myötä kirjoittamisen laatu ja määrä kasvavat. Oppiaineista sillä on erityinen suhde kirjallisuuteen ja draamaan.

Sanataide ei kuitenkaan osaa viestiä itsestään houkuttelevasti. Vaikeinta on viestiä siitä jonain tuoreena ja dynaamisena. Kirja toimii oppaana kasvattajille, muttei kerro tapoja tavoittaa nuorta kohderyhmää. Daniil Kozlovin Kielipeliappelsiini-artikkeli pelillisyyden narratiiveista pääsee tässä lähimmäs. Sanataiteen pitäisi löytää itsensä nettiin, nuorten lähelle.

Sanataiteen pitäisi löytää itsensä nettiin, nuorten lähelle.

Parhaimmillaan sanataide opettaa herkkyyttä kuulla ja nähdä sekä itsemme että muut paremmin. Se antaa meille sanoja eli tilaa ja valtaa kertoa omista ja muiden kokemuksista. Sanataiteen voima on siellä missä suomalaisetkin ovat: kerhoissa, kouluissa, kirjastoissa, työpaikoilla. Keskusteluissa, kirjoituksissa, tunteissa. Keskellä elämää.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto