Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Kunnes tytöt sanovat a-aa

Réka Lelkes, 2.2.2019
Stina Saari: Änimling 71 s., Teos 2018

Stina Saaren (s. 1992) esikoisrunokokoelman teemana on seksuaalinen väkivalta: vanhemman miehen ja nuoren tytön hyväksikäyttävä suhde. Änimlingissä yhdistyy raskas teema, lapsenomainen leikillisyys sekä kielen rajojen pohtiminen.

Änimling on näköaistille, kuuloaistille ja tuntoaistille tarkoitettu mestariteos.

Traumaattisen kokemuksen myötä kieli hajoaa visuaalisesti kirjan sivuille, ja mieli tuottaa ylimääräisiä ääniä. Änimling onkin näköaistille, kuuloaistille ja tuntoaistille tarkoitettu mestariteos.

Liimaan sinulle viikset otsaan ja työnnän monokkelin nenääsi.
Olet nyt äärimmäisen tekstikäs.”

Runoilijan kuuluu rikkoa kieli

Ensin Saari luo itselleen kontekstin, seksuaalisen väkivallan, sitten hän ryhtyy viipaloimaan kieltä. Änimlingissä puhujien suusta lipsahtaa sanojen sijaan artikuloimattomia ääniä. Tavut ja kirjaimet putoavat paperille yksitellen. Järjen sanat muuttuvat päässä soiviksi sekaviksi ääniksi, jotka pelottelevat lukijan alitajuntaa ja samalla paljastavat väkivaltaisen teon.

”umallu lähemmäs, kelmi!
minun hengitykseni kastelee tämän paperin,
kumarru lähemmäs, minä työnnän nauravat kasvoni tähän märkään
kalvoon, kumarru lähemmäs, välissämme on   tämä pinkeä
kalvo, kumar  lähemmäs, hengityks  kastelee tä  paperin,
minä vuodan hampaat edell
minä telmin t  n paperii
telmii tämä mär ä kalvo,
inä   nauran vain p  eri edellä,
kostuu   ain tämä pinkeä   kelmi.”

Runoilijoiden odotetaan rikkovan kieltä, ja Änimlingillä Saari täyttää, jopa ylittää tämän vaatimuksen. Teoksen visuaalis-avantgardistinen ilmaisumuoto muistuttaa Janne Kortteisen (s. 1989) vuonna 2010 ilmestynyttä runokokoelmaa Paljain jaloin palavassa viinimarjapensaassa. Änimlingin perintö on kuitenkin tätä paljon vanhempi: kirjassa huomaa muun muassa 1920-luvun visuaalisen runouden jäljen. Esimerkiksi sivulla 14 ”LA”, ”DI” ja ”DA” tavuista sekä muutamasta putoavasta kirjaimesta koostuva runo on sukua Aaro Hellaakosken (1893–1952) runolle ”Sade”.

Väkivallan yhteisöllisyydestä

”billcosby (joka sarjaraiskasi)
voitti palkintoja, jotka allekirjoitettiin ja ripustettiin gaalaan,
hänestä kirjoitettiin kaikkea hyvää
kunnes tytöt sanoivat a-aa
do re mia,
re do a me,
oʼ read me.”

Änimling nousee 2010-luvulla kirjoitettujen väkivaltaa käsittelevien runoteosten kärkeen.

Read me. Lue minut. Änimling on paitsi kaunokirjallinen teos, myös rohkea puheenvuoro seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa vastaan. Änimling sijoittuu lokakuusta 2017 alkaen maailmanlaajuisen huomion saaneen #metoo -kampanjan kontekstiin. Se kommentoi muun muassa useista seksuaalirikoksista tuomitun amerikkalaisen koomikon Bill Cosbyn tapausta. Änimling muistuttaa siitä, että seksuaalinen väkivalta ei tapahdu kahden ihmisen kesken, vaan yhteisössä. Seksuaalisesta väkivallasta vastuussa olevia, sen paljastavia ja siitä vaikenevia, on aina useita.

”Yhteisö ei enää halunnut antaa billcosbylle gaaloja,
koska hän oli raiskannut yli 50 tyttöä.
Tytöt nimettiin ja laskettiin yhteen helmitaululla. Klink, klink. Klink, klink,
ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo”

Änimlingissä(k)uulakärki työntyy esiin hupparin sisältä”, ”suoritamme rituaaliuhraukset/ sin fonian” ja ”(p)olvistumme runoilemaan.” Teos ei kyseenalaista väkivallan kauhua, mutta leikillisyytensä avulla tekee siitä helpommin lähestyttävää. Tunnelma vangitsee lukijan samalla voimakkuudella kuin Harry Salmenniemen (s. 1983) käyttämät väkivaltaiset affektit runokokoelmassaan Texas, sakset (2010) tai Pauli Tapion (s. 1986) järkyttävät keskiaikaiset kidutuskohtaukset runokokoelmassa Varpuset ja aika (2017). Änimling nousee näiden rinnalle 2010-luvulla kirjoitettujen väkivaltaa käsittelevien runoteosten kärkeen.

Runot puhuttelevat myös kuultuina

Olen käynyt useammassa kulttuuritapahtumassa, jossa Saari on esittänyt runojaan. Tällöin Änimling saa eniten voimaa. Saaren esiintymiset ovat erittäin vaikuttavia ja hänen äänensä soi sellaisenaan yhtä hyvin kuin parhaalla tekniikalla tuotettu äänitallenne. Lisäksi Saarella on esitettävänään syksyn innostavin runoteos.

Saari sijoittui toiseksi Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon kilpailussa yhdessä Tuukka Pietarisen (s. 1996) kanssa. Esiintymisellään Saari voitti vuoden 2018 Runosoul -esikoisrunoilijakilpailun.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto