Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Pääkirjoitus

photo

Kiiltomato jatkaa kirjallisuuden merellä kuin Theseuksen laiva

Jari Olavi Hiltunen 31.3.2020

20-vuotias Kiiltomato on nostanut profiiliaan hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2000 verkkolehdet olivat varsin uusi ilmiö. Nykymuotoinen nettikin oli tuolloin vasta seitsemänvuotias. Tuona vuonna perustettu kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato toimi kulttuurilehdistössä tienraivaajana uuteen ja ihmeelliseen. Aloin kirjoittaa kirja-arvosteluja printtimediaan vuonna 1995. Alkaessani Kiiltomadon avustajaksi vuonna 2005 oli uutta ja outoa nähdä hengentuote printin sijasta ruudulla. Ruututeksti ei…

Lue lisää

Uusimmat arvostelut

photo

Domenico Starnone: Kepponen

Hannele Puhtimäki, 1.4.2020

Kepponen on Solmut-romaanin jälkeen toinen Domenico Starnonelta suomennettu teos. Kotimaassaan Italiassa hän on julkaissut 1980-luvulta lähtien toistakymmentä teosta ja työskennellyt toimittajana ja käsikirjoittajana. Itselleni hänen nimensä oli ennen teoksen lukemista tuttu lähinnä kirjallisista huhuista, jotka koskevat hänen yhteyksiään Elena Ferranten tuotantoon. Mutta eipä siitä tässä yhteydessä sen enempää. Teoksen kertoja on yli 70-vuotias kuvataiteilija Daniele…

Lue lisää
photo

Niillas Holmberg: Jalkapohja

Janne Löppönen, 23.3.2020

Niillas Holmbergin Jalkapohja ilmestyi samoihin aikoihin, kun saamelaiset olivat muutenkin tavallista enemmän esillä. Saamelaisten pakkosuomalaistaminen ja suomalaisten harjoittama kolonisaatio nousivat aiempaa näkyvämmin otsikoihin Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjoittaman Vastatuuleen-teoksen myötä. Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi Pulttiboisin saamelaissketsejä. Nuori voima julkaisi Sápmi-numeron, jonka toimitti kukas muu kuin Holmberg. Lisäksi hallitus teki kauan odotetun päätöksen saamelaisten…

Lue lisää
photo

Ossi Nyman: Patriarkaatti

Maija Jelkänen, 21.3.2020

Helsinkiläisen Ossi Nymanin toinen romaani Patriarkaatti (2019) kertoo isättömyydestä ja isän kaipuusta. Myös äitiä ja naista päähenkilö Mauri kaipaa kipeästi. Varhainen lapsuus on sekin hänelle ikuisen ikävän kohde. Realistisesta groteskiin avartuva kasvukertomus kuvaa binäärisen sukupuolijärjestelmän epäonnistumista perheessä ja armeijassa. Epäluotettavan kertojansa kautta romaani kommentoi kekseliäästi miehen ja naisen muotteja ja ihmisen pyristelyä niitä kohti, vasten…

Lue lisää
photo

Siddhartha Mukherjee: Geeni – Intiimi historia

Jari Olavi Hiltunen, 18.3.2020

”Tämän kirjan aiheena on yksi tieteenhistorian voimallisimmista ja vaarallisimmista ajatuksista: geeni, perinnöllisyyden perimmäinen yksikkö ja kaiken biologisen tiedon perusyksikkö. Miten ajatus geenistä syntyi ja kehittyi ja mikä on sen tulevaisuus?” (s. 19) Amerikkalainen syöpälääkäri Siddhartha Mukherjee (s. 1970) kertoo uutuussuomennoksessaan geenin tarinan hyvin mieliinpainuvalla tavalla. Kerronta muistuttaa tieteisromaania, trilleriä, jossa koetetaan selvittää luonnollisen maailman lainalaisuuksia…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo
Maija Jelkänen

Ossi Nyman: Patriarkaatti

21.3.2020

Helsinkiläisen Ossi Nymanin toinen romaani Patriarkaatti (2019) kertoo isättömyydestä ja isän kaipuusta. Myös äitiä ja naista päähenkilö Mauri kaipaa kipeästi. Varhainen lapsuus on sekin hänelle ikuisen ikävän kohde. Realistisesta grot...

Lue lisää
photo
Merja Leppälahti

Mia Myllymäki, Anu Korpinen (toim.): Metsän kronikka: Tarinoita puista

10.3.2020

Metsän kronikka kertoo pääosin spefihenkisesti sekä puista että niiden merkityksestä ihmiselle. Mia Myllymäen ja Anu Korpisen toimittama ja Osuuskumman kustantama kokoelma sisältää kymmenen novellia kymmeneltä kirjoittajalta.  Näissä no...

Lue lisää
photo
Otto Rikka

Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama

22.2.2020

Anna-Kaari Hakkaraisen neljäs romaani Dioraama levittää ympärilleen muistojen ja ajatusten haperaa verkostoa, jonka säikeet ja säikeiden väliset tilat tulvivat merkityksiä. Nimensä mukaisesti teos tuntuu tarkkaan asetellulta kokonaisuudelta,...

Lue lisää
photo
Ville Hänninen

Eeva Kilpi: Sininen muistikirja

10.2.2020

Maaliskuussa ilmestyy Eeva Kilven (s. 1928) seuraava teos, Elämää kaikki päivät. Silloin Kilveltä on ilmestynyt uusia kirjoja kahdeksalla vuosikymmenellä, sillä esikoinen Noidanlukko ilmestyi pysyväksi jääneeltä kustantajalta WSOY:ltä 19...

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo
Janne Löppönen

Niillas Holmberg: Jalkapohja

23.3.2020

Niillas Holmbergin Jalkapohja ilmestyi samoihin aikoihin, kun saamelaiset olivat muutenkin tavallista enemmän esillä. Saamelaisten pakkosuomalaistaminen ja suomalaisten harjoittama kolonisaatio nousivat aiempaa näkyvämmin otsikoihin Kukka Rannan ...

Lue lisää
photo
Jani Saxell

Anna Elina Isoaro: Tämänilmaiset

2.3.2020

Kuolema käy taloksi heti Anna Elina Isoaron (s. 1981) kolmannen runokokoelman Tämänilmaiset avausrunossa. Lapsiperheen tuulentuvat ovat peruuttamattomasti järkkyneet. Optimismin ja eteenpäinmenon tilalla on eksistentialistisen haurauden tuntoja,...

Lue lisää
photo
Atte Koskinen

Katja Seutu: Jäätyväinen

2.2.2020

Kirjallisuudentutkija ja runoilija Katja Seudun (s. 1973) kolmas runokokoelma Jäätyväinen kysyy planeettamme tilaa tänään. Teos lähestyy kysymystä peilaamalla luontosuhdettamme luonnon ihmissuhteeseen, siihen, miten luonto suhtautuu meihin. T...

Lue lisää
photo
Esa Mäkijärvi

Tommi Parkko: Hamilton-manaatin vaikea elämä

13.1.2020

Runojen julkaiseminen on kokenut viime vuosikymmeninä suuren muutoksen, mikä näkyy kustannustoiminnan hajautumisena. Esimerkiksi kehityskulusta voidaan nostaa Haminasta maailmalle lähtenyt runoilija Tommi Parkko (s. 1969). Parkko julkaisi esikois...

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo
Hannele Puhtimäki

Domenico Starnone: Kepponen

1.4.2020

Kepponen on Solmut-romaanin jälkeen toinen Domenico Starnonelta suomennettu teos. Kotimaassaan Italiassa hän on julkaissut 1980-luvulta lähtien toistakymmentä teosta ja työskennellyt toimittajana ja käsikirjoittajana. Itselleni hänen nimensä ...

Lue lisää
photo
Rimma Erkko

Rosella Postorino: Suden pöydässä

15.3.2020

Ei ole mitenkään helppoa löytää uutta näkökulmaa toisen maailmansodan tapahtumiin historiallisessa romaanissa. Harvasta historiallisesta tapahtumasta on kirjoitettu yhtä paljon. Erityisesti nyt, kun Auschwitzin vapautumisesta on 75-vuotta, ai...

Lue lisää
photo
Satu Taskinen

Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla

14.3.2020

Maylis de Kerangal (s.1967) on ranskalainen kirjailija, joka on Suomessa tullut tunnetuksi palkitulla romaanillaan Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (Siltala, 2016). Maailma käden ulottuvilla on de Kerangalin kymmenes romaani. Sen päähenki...

Lue lisää
photo
Jari Olavi Hiltunen

Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja

19.2.2020

Turun Kirjamessujen kansainväliseen vieraslistaan kuului kaksi nimekästä islantilaiskirjailijaa, joilta ilmestyi molemmilta suomennokset vuonna 2019. Gerður Kristnýn Surmavirsi (Enostone) on nykyaikaan sijoittuva runoelma. Teos pohjautuu rikosuu...

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo
Jari Olavi Hiltunen

Siddhartha Mukherjee: Geeni – Intiimi historia

18.3.2020

”Tämän kirjan aiheena on yksi tieteenhistorian voimallisimmista ja vaarallisimmista ajatuksista: geeni, perinnöllisyyden perimmäinen yksikkö ja kaiken biologisen tiedon perusyksikkö. Miten ajatus geenistä syntyi ja kehittyi ja mikä on sen t...

Lue lisää
photo
Siina Sorvali

Ansu Kivekäs: Korson kriminaalit: rikostarinoita 1960–1980-luvuilta

7.3.2020

Suomessa on 26 vankilaa, joista 11 on avovankiloita ja 15 on suljettuja laitoksia. Määrä on hurja – esimerkiksi Virossa vankiloita on kolme, vaikka vankiluku liikkuu samoilla hujakoilla. Suomen vankilat ovat siis vankipaikoissa mitattuna suhteel...

Lue lisää
photo
Jussi Huhtala

Veli-Matti Huhta: Rahat ja henki – Kaksitoista kirjoitusta elokuvasta

7.1.2020

Veli-Matti Huhdan esseekokoelma Rahat ja henki sisältää kaksitoista kirjoitusta elokuvahistorian merkkiteoksista. Huhta kirjoittaa sekä tunnetuista klassikoista että elokuvista, jotka ovat jääneet pienemmälle huomiolle mutta ansaitsevat silti...

Lue lisää
photo
Veli-Matti Huhta

Matti Rinne: Kulttuuritoimittaja. Kurkistus elettyyn.

18.12.2019

Pekka Tarkka (s. 1934) laittoi viimevuotisen muistelmateoksensa nimeksi Onnenpekka. Hänen keskeinen toimintakenttänsä oli Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus. Matti Rinteen (s. 1934) muistelmateos tarkastelee maailmaa Ilta-Sanomien HS:ään verra...

Lue lisää

Muu kirjallisuus

photo
Pasi Salminen

Jean-Jacques Rousseau: Yksinäisen kulkijan mietteitä

17.11.2019

Filosofia kivitetty! Filosofi antoi omat lapsensa orpokotiin! Filosofi pakeni maasta! Monilla saattaa olla mielikuva filosofeista hieman kuivakkaina tyyppeinä. Kirjailija, säveltäjä ja filosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli kuitenkin mo...

Lue lisää
photo
Outi Hytönen

Johann Gottfried Seume: Kesä 1805

31.10.2019

”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ette tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi tulla avuksesi tässä. Kuule siis, Sippola on ...

Lue lisää
photo
Merja Leppälahti

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelev...

Lue lisää
photo
Vesa Rantama

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isän...

Lue lisää

Ruotsinkielinen kirjallisuus

photo
Elisabeth Nordgren

Mikael Crawford: Drick bröder

3.4.2020

Efter debuten med romanen En liten bok om nästan ingenting (2017) har journalisten och författaren Mikael Crawford ( f. 1964) kommit ut med sin andra roman, Drick bröder  som på ett humoristiskt, ironiskt, insiktsfullt och känslosamt sätt för...

Lue lisää
photo
Barbro Enckell-Grimm

Virginia Woolf: Mot fyren

27.3.2020

Virginia Woolfs femte roman och litterära genombrott Mot fyren har utkommit i en nyöversättning av Margareta Backgård. To the Lighthouse utkom år 1927, originalöversättningen till svenska gjordes av Ingalisa Munck och Sonja Bergvall och kom 19...

Lue lisää
photo
Åsa Stenvall-Albjerg

Ulrika Gustafsson: Min ljusa stad. Sally Salminen, livet och litteraturen

20.3.2020

”Det drog kvinnorna ur fähus och stugor och det drog ut på tiden och orsakade ett missnöjt bräkande bland kor, kalvar, barn, makar och gamlingar som önskade ’alla nymodigheter med martharörelser i spetsen dit pepparn växer’”. Så minns...

Lue lisää
photo
Freja Rudels

Malin Kivelä: Hjärtat

13.3.2020

Ett barn är fött. Välvuxet, ljust, med örsnibbar som fetblad och ögonfransar som kraftiga stubbar. Han hemförlovas med ett litet biljud i hjärtat. När ljudet två dagar senare ska konstateras bortvuxet visar det sig vara en livsfarlig förtr...

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto