Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Tähtiinkö kirjoitettu kohtalomme?

Satu Taskinen 15.6.2021

Nobelisti Olga Tokarczuk kuvaa romaanissaan Aja aurasi vainajain luitten yli ihmisen ambivalenttia luonnetta. Vaikka ajatukset ovat tuttuja, kieli on kekseliästä. Olga Tokarczukin… Lue lisää

Ota vähän tissiä!

Herman Raivio 10.6.2021

Herman Raivio kirjoittaa kritiikissään, kuinka Geir Gulliksenin Katso meitä nyt toistaa vitsikkäästi vanhaa tarinaa hallitsevan miehen moraalisesta alennustilasta. Salasuhdedraama tuo jännitettä ”He flirttailivat keskenään. Tai… Lue lisää

Ei sanoja ilman tulta

Paavo Kässi 7.6.2021

Paavo Kässi tarttuu Olli-Pekka Tennilän aistittavaan ja lakonisen toteavaan Lemmonommeleen ja päätyy Wittgensteinin kielifilosofiaan. Tässä on pureskeltavaa. Olli-Pekka Tennilän runoteos Lemmonommel sisältää yhden vastustamattomimmista lyyrisistä… Lue lisää

Jokaisen matka alkaa omalta kotiovelta

Meri Parkkinen 6.6.2021

Kaksi rakkaustarinaa on kirja kävelemisestä ja kirjoittamisesta. Se on myös kertomus äidin ja tyttären välisestä suhteesta. Lisäksi se on kirja lapsen kokemasta kotiväkivallasta. Kätlin Kaldmaan… Lue lisää

Senaattiin ylösrakennettu circus

Jani Saxell 24.5.2021

Jani Saxell kysyy, mikä on muuttunut Jarkko Tontin runoissa pitkän hiljaisuuden jälkeen. Lain laidassa viranomaiskielelle irvailu on sittenkin vain sivujuonne. Miten aloittaa uusi kokoelma, yli… Lue lisää

Arjen historia kielen poimuissa

Sanna Nyqvist 19.5.2021

Jos haluaisi nostaa 1900-luvun kirjallisuudesta yhden teeman ylitse muiden, se olisi aika. Ajan kokemus ja kerrostuneisuus askarruttivat viime vuosisadan kirjailijoita ja synnyttivät joukon mestariteoksia, joihin… Lue lisää

Pullopostin uudelleenavaamisesta

Jarkko Tontti 10.5.2021

Jarkko Tontti palasi viisikymppisten lähestyessä Paul Celanin pariin kommentaarien kera. Ne auttavat ymmärtämään, mutta voivat myös hukuttaa runoilijan alleen. Tämä on paluu epäonnistumiseen lukijana. Joskus… Lue lisää

Maailman salaisuus

Veli-Matti Huhta 29.4.2021

Kirjoittaessani kahdeksantoista vuotta sitten Kiiltomatoon arvostelua Markku Envallin teoksesta Henkiinjäämisen suunnitelma ja muita esseitä kirjallisuudesta (2001) määrittelin hänet ”herrasmieskirjailijaksi”. Yleisohjeena totesin: ”Räväkkyyttä… Lue lisää

Chileläisrunoilijan teos elvyttää langennutta kieltä

Janne Löppönen 27.4.2021

Yksi Paavo Haavikon Talvipalatsin (1959) tunnetuimmista kohdista kuuluu: ”Tämä on matka tunnetun kielen lävitse”. Samoin voisi luonnehtia chileläisen Vicente Huidobron (1893–1948) runoelmaa Altazor (1931, suom. Lue lisää

”Jokainen kirjoitustaitoinen ihminen pystyy kirjoittamaan yhde…

Meri Parkkinen 20.4.2021

Meri Parkkinen pohtii kritiikissään, onko Sally Salmisen elämäntarina liian lumoava. Ulrika Gustafssonin tietokirja valottaa Salmisen arvostuksen puutetta hyvin. Ensiksi haluan kertoa, että olen kirjoittavana naisena… Lue lisää

Ennen niin kaunis runous, nyt sairaalakuntoon murjottuna

Sofia Blanco Sequeiros 22.3.2021

Todellisuus pahoinpiteli runon: yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa (2019) on kirjallisuustieteilijä Anna Helteen tutkimusmonografia. Vaikka ”tutkimusmonografia” voi sanana kuulostaa… Lue lisää

Pappi rakastuu pikkukaupungissa herrakerhojen pyörteissä

Jarmo Suonamo 18.3.2021

Kauas on jäänyt aika, jolloin Suomessa elettiin kohtaamisten ja koskettamisten maailmassa. Kumppania haettiin tanssilavoilta, ravintoloista tai lehtien seuranhakupalstoilta. Parisuhteet olivat pysyviä. Avioliitot päättyivät yleensä vasta… Lue lisää

Vieritä ylös