Kritiikit

Hilja Valtosen tyyli ei muuttunut kuuden vuosikymmenen aikana paljoakaan, mutta kirjallinen ympäristö sitäkin enemmän. Anna-Liisa Haavikon elämäkertateos kuvaa hyvin ajanvietekirjallisuutta tehneiden naiskirjailijoiden asemaa halki 1900-luvun. Lue lisää

Mario Perniolan Epäorgaanisen vetovoima on haastava filosofinen tutkielma ajattelun ja aistimuksellisuuden sekä seksuaalisuuden ja filosofian välisistä suhteista. Vaivannäkö kannattaa, koska teos todellakin stimuloi ja kiihottaa… Lue lisää

Juha-Pekka Kilpiö ja Riikka Simpura tutkailevat Harri Kalhan kollaasitaidetta teoksessa Sanojen tuolla puolen (2026). He kirjoittivat kritiikin vuorotellen virke kerrallaan, kesäkuusta syyskuulle. Harri Kalha… Lue lisää

Syksyn nuortenkirjauutuuksissa ajaudutaan hankaliin tilanteisiin melkein vahingossa. Pienet valinnat ja teot kasvavat painostaviksi vyyhdeiksi, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Tiivis tunnelma ja vetävä rakenne yhdistävät Kreetta… Lue lisää

Miira Luhtavaaran neljäs runokokoelma Kalat kulkevat lintuina (2026) häiriköi totuttua sukupuolikuvastoa, parisuhdekertomuksia ja runouden tyylikonventioita. Satuelementeillä ja korostetun arkisilla aineksilla leikkivä teos antaa vaikutelman keveydestä,… Lue lisää

Suomalaista kertomakirjallisuutta kokeiluillaan uudistanut Jaakko Yli-Juonikas siirtyi taide-esseistiikan pariin. Vaurioituneiden aivojen painajaiset oudontaa esseen perinteitä niin aihevalinnoillaan kuin tyylivalikoimallaan. Millainen on tekstissä havainnoivan minän ja… Lue lisää

Safae el Khannoussin moniääninen ja mahtipontinen esikoisromaani kuvaa Eurooppaa siirtolaisten, maanpakolaisten ja yhteiskunnan laidoille jääneiden ihmisten näkökulmasta. Marokkolais-hollantilainen Safae el Khannoussi (s. 1994) nousi esikoisromaanillaan… Lue lisää

Uudet suomennokset Sylvia Plathin yhä ajankohtaisista moderneista klassikoista tuovat uudenlaista tarkkuutta sanoihin ja toisinaan myös tyyliin. Romaani Lasikellon ja runokokoelma Arielin moninaisissa sävyissä riittää aineksia… Lue lisää

Vesa Rantaman yleistajuinen ja sisällöltään runsas esikoinen kutsuu pohtimaan runouden olemusta. Runominän vuosi kuvaa hienosti nykyrunouden ilmiöitä. Sen yleistykset suomalaisen runouden historiasta eivät kuitenkaan vakuuta,… Lue lisää

Anu Kolmosen kolmas romaani kertoo osattomuudesta rehellisesti ja toisinaan raadollisesti, absurdia huumoria säästelemättä. Teoksen kuvaus hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisesta tuntuu pelottavan ajankohtaiselta. Paperijumalien (2026) päähenkilö, keski-ikäinen nainen,… Lue lisää

Anselm Hollon suomennos Dylan Thomasin radiolle kirjoitetusta runoelmasta ilmestyi kirjajulkaisuna yli puolen vuosisadan odotuksen jälkeen. Käännösratkaisut ovat säilyttäneet lumonsa ja kirjan jälkisanat taustoittavat kattavasti tekijän… Lue lisää

Kouluväkivalta ja sen pitkät jälkivaikutukset ovat nykykirjallisuudessa näkyviä, laajasti keskusteltuja ja tunteita herättäviä aiheita. Maiju Pohjolan runoa ja draamaa yhdistävä Sivusta katso ja siirtää huomion… Lue lisää