Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Pienet, lämpimät pisarat

Ville Hänninen 6.3.2024

Kahdentoista tekijän sarjakuva-antologia tarjoaa laajan kirjon tyylejä sortumatta valikoimamuodon ongelmiin. Kertomusten tiivis mitta sallii selittelemättömän ilmaisun. Antologiajulkaisut olivat pitkään olennaisia suomalaisen sarjakuvan kehityksen kannalta. Lue lisää

Chanelia ja keijukaisten mehua 

Joonas Säntti 16.2.2024

Emilia Karjulan esikoisromaanissa keijukaisten kuningatar kujeilee ihmisten kanssa. Teoksessa ”halun liike kuljeksii siihen, mikä ei ole paikalla ja minkä voi siksi kuvitella”, kirjoittaa Joonas… Lue lisää

Kymmenvuotinen kultakausi

Ville Hänninen 7.2.2024

Unta kymmenen yötä tarjoaa japanilaiselta klassikolta kaksi tiheää lastukokoelmaa sekä perusteelliset suomentajan jälkisanat. Klassikkokirjailijat ovat siitä miellyttäviä, että jos heidän teoksiaan pystyy lukemaan suhteellisen vähäisin… Lue lisää

Tunturikelo ja höyhenistä valmistettu pora

Juri Joensuu 29.1.2024

Janne Nummelan visionääriset runoteokset linkoavat tajuntaa. ”Joulupukki, tonttu, juoppo ja shamaani / on maailman nelikenttä.” Erilaiset avustetun luovuuden, tekijyyden hajauttamisen sekä sääntöperustaisen kirjoittamisen kysymykset ovat… Lue lisää

Kirjojen mies

Herman Raivio 8.1.2024

Jorge Luis Borgesin kertomukset olivat aikaansa edellä. Jos kertomisen taituri vielä eläisi, hän ironisoisi nykyistä tarinapöhinää.    Jorge Luis Borges… Lue lisää

Surussa & sekaisin

Paavo Kässi 30.12.2023

Kääntökirja peilaa runoutta ja proosaa toisiaan vasten. Sen laaja intertekstuaalinen korpus sisältää yllättäviä yhteyksiä. Hakukoneen tulos hymähdyttää. Kun kirjoitan Pontus Purokurun Haavamaa-teoksen nimen selaimeni… Lue lisää

Runousoppia ilman oppia

Ville Hämäläinen 28.12.2023

Abrahamin korpus päättää mittavan kirjallisuushistoriallisen trilogian, mutta sen ”galaktisesta runousopista” ei muodostu kokonaista tähtikuviota. Tieteen termipankki määrittelee runousopin seuraavasti: ”Runouden olemusta,… Lue lisää

Hetkien arkeologiaa Välimeren rannoilla

Janne Löppönen 21.12.2023

Guimarães on ensimmäinen portugalilainen runoilija, jolta on suomennettu kokonainen teos. Toiveissa on lisää! Portugalilaiset pitävät itseään meren kansana. Portugalilaisessa runoudessa tuo meri on yleensä… Lue lisää

Jatkuva liike ja moniäänisyys

Virpi Alanen 18.12.2023

Laaja-alainen artikkelikokoelma käsittelee tietokirjallisuuden lajeja esseistä oppikirjoihin ja elämäkerroista sarjakuviin. Se painottaa erityisesti ajankohtaisia ilmiöitä kotimaisella kentällä. Tietokirjallisuus on vasta hiljattain tullut osaksi akateemista… Lue lisää

Empaattisten ihmisten saari

Mari Tikkamäki 14.12.2023

Islantiin sijoittuva dystopia luotaa kielen valtaa ja empatian olemusta: ottaisitko sinä ”moraalihäiriöisen” naapuriksesi?   Islantilaisesta kirjallisuudesta tunnetaan Suomessa parhaiten dekkarit ja saagat, mutta… Lue lisää

Aika sataa ja kastelee meidät kokonaan

Venla-Vanamo Asikainen 13.12.2023

Deborah Levyn proosaa läpäisee ajatus sukupuolitetusta tilasta ja tunteiden maantieteestä, joka luo raamit hetkien ainutlaatuisuudelle. Samat lähestymistavat kaikuvat niin omaelämäkerrallisessa trilogiassa kuin suomeksi juuri ilmestyneessä… Lue lisää

Tarkkanenäiset ystävämme

Riikka Simpura 7.12.2023

Kolmessa vuoden 2023 runoteoksessa puhutaan koirista ja koirille – ja joissakin niistä on myös ”koiran puhetta”. On poikkeuksellista, että lyhyen ajan sisään ilmestyy eri… Lue lisää

Vieritä ylös