Essee

Rockmuusikon kosto rock-elämäkerroille

Riku Lehtoranta tarkastelee Tommi Liimatan muistelmasarjaa, jossa enemmän on enemmän.
Lue essee!

 

Toimituksen blogi

Puistoklassikoita

Millaista puistokirjallisuutta Kiiltomadon taustavoimat suosittelevat? Kahdeksan tekijää valitsi omat esimerkkinsä teksteistä, jotka sopivat erityisen hyvin ulkosalla luettaviksi.
Lue!

 

Päätoimittajalta

Lukemisen tapahtuman tulisi olla kirjallisen kulttuurin pääasia

Kirjallisuuden lukemisesta koituva ilo ja hyöty ovat ennalta arvaamattomia, mutta lukemistapahtuman ja sen kielentämisen korvaa nykyään metapuhe lukijuudesta. Miten lukemisestakin tuli näkymistä ja esiintymistä?
Lue pääkirjoitus

 

Puheenvuoro

Runoudesta vasten tulevaisuutta

Virpi Vairisen essee käsittelee kotimaisen runokentän tilannetta ja tapoja, joilla runoudesta puhutaan. Kenttäkin on metafora.
Lue puheenvuoro

 

Puheenvuoro

Kiista Genjin tarinan suomennoksesta ja kritiikin kritiikki

Niemisen ja Turusen suomennos Genjin tarinasta on laadukas ja vastaa Suomessa vakiintunutta hyvää suomennostapaa, ehdottaa Markus Juslin vastineessaan Miika Pölkin kritiikkiin. (Photo: Fumiaki Hayashi on Unsplash)
Lue puheenvuoro!

 

Pienpainatteita

Kun tämä henkilö lukee vihkoja, hän osaa kulkea sumussa

Vielä lisää vihkoja, pienpainatteita ja muita yllättäviä kirjallisuusesineitä. Tarjolla on ylisanoja, käsiteanalyysia ja peliä omakuvilla. Nosta kortti, kaada köppelskultti!
Lue!

 

Kiiltomato – etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Kiiltomadossa arvioidaan kotimaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta sekä erityisesti kirjallisuutta käsitteleviä tietokirjoja.

Feminististä sarjakuvaa

Kritiikit

Naarassarjat syntyi 1990-luvun alussa foorumiksi naistekijöiden sarjakuville. Kokoomateos sisältää lehden kaikki seitsemän numeroa sekä taustoittavaa materiaalia. Lue kritiikki

Kritiikit

Jälleenlöydetyt-palstalla kirjoitetaan muutaman vuoden takaisista, vähälle huomiolle jääneistä teoksista. Ville Hänninen kirjoittaa Edith Hammarin sarjakuva-albumista Homo Line, jonka synti on olla ruotsinkielinen. Lue kritiikki

Uusimmat kritiikit

Monen voiman puristamat naiset

Irene Vehanen 12.5.2026

Hiljattain suomeksi ilmestynyt katalonialainen Kirsikoiden aika (1976) ei ole menettänyt viehätysvoimaansa. Sen lukeminen tekee hyvää tavalla, minkä vain klassikko voi tarjota. Erityisen… Lue lisää

Mikael Crawford skriver om – en gamling värd att lära känna

Robin Valtiala 27.4.2026

Mikael Crawfords Fadern är en rörande och rolig berättelse om en son som lär känna sin far när denne redan upplever de första tecknen på… Läs mer

Alussa oli välitys

Jaakko Vuori 27.4.2026

Ben Lernerin Puhtaaksikirjoitus on lyhyt mutta painava kirja. Se käsittelee pysyvästi ajankohtaisia aiheita: fiktion luonnetta, sukupolvien välillä siirtyviä merkityksiä ja kohtaamisen edellytyksiä yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa… Lue lisää

Osip Mandelstamin runous oli yhtä aikaa modernia ja klassista

Jari Olavi Hiltunen 21.4.2026

Venäläinen Osip Mandelstam (1891–1938) ei ollut runoilijana helpoimmasta päästä. Hänen runokielensä oli erityisen tiheää, anekdoottien ja alluusioiden kyllästämää, vieläpä historiallisesti ladattua. Syksyllä 2025 ilmestynyt Pidä… Lue lisää

När Ossi lärde mormorsmor streama musik – om gemenskap och gen…

Yasmin Nyqvist 21.4.2026

Artisten Thomas Lundin debuterar som bilderboksförfattare med Lätt som en plätt, sa Ossi Martinsson. Det är i grunden en varm berättelse om gemenskap över generationsgränser där vardag,… Läs mer

Henrika Ringboms diktsamling heter Ingenting – men poesin kan …

Ann-Christine Snickars 7.4.2026

Diktsamlingen Ingenting möter världens våld och oro – från krig till flyktingströmmar med en oväntad stillhet. Dikterna ställer frågor om hur vi kan leva och… Läs mer

Ingela Strandbergs dikter: Poesi som ciceron och sorgesång

Anna Möller-Sibelius 30.3.2026

Det är som om högstämdheten i Ingela Strandbergs diktsamling Under sjöarna föddes ur en sen och förtvivlad insikt om livets värde. I hennes rytmiska text… Läs mer

Sameasta kirkkaaseen – runouden hiljaista vastarintaa

Milka Luhtaniemi 29.3.2026

Runoteos tarkastelee verkkovihaa sen kohteen näkökulmasta. Käsin kirjoitettu ja lumella häivytetty teksti asettuu kontrastiksi verkkovihan reaktiivisuudelle ja saa pohtimaan kirjoittamiseen liittyvää vastuuta. Taiteilija ja… Lue lisää

Vieritä ylös