Kirjallisuuskritiikin verkkolehti

Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Valikko

Pääkirjoitus

Osaavan väen kädet sidotaan

Siri Kolu 29.8.2019

Sanataide on lukutaidon taikasauva, mutta sen rahoitus on täysin epäselvää. Kolmen rehtorivuoteni aikana Vantaan sanataidekoululla sain töikseni etsiä uusia tapoja, joilla lapset ja nuoret innostetaan lukemiseen. Moniammatillisia menetelmiä ja lukemisen uusia areenoita löydettiinkin. Vastaamatta jäi isompi kysymys: miten innostaa lukemisen rahoittajia? Lukemisen innostaminen on rakennustyömaa, jossa pysyviä rakenteita on vähän. Improlla ja ilomielellä päästään aina…

Ilmoitustaululla nyt

Sanataiteen Päivät 23. - 25.11.2018 Tampereella Kielituunauksen kurssi Pimp My Language Tunturi-Lapin Avoin kirjoittajaryhmä julkaisee antologian Nihil Interit järjestää 2 äänirunokurssia Draaman perusteet II -koulutus

Uusimmat arvostelut

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen: romaani

Hannele Puhtimäki, 17.10.2019

Sylvi Kekkoseen liittyy itselläni aina lapsuudesta lähtien samankaltainen muistikuva: hyvin hauraan näköinen pieni nainen kävelemässä varovasti järkälemäisen miehensä rinnalla. Hänen ääntään en muista koskaan kuulleeni. Ensimmäinen nainen -romaanissaan Johanna Venho on antanut Sylville fiktiivisen äänen. Ensimmäinen nainen on useita runoteoksia ja lastenkirjoja kirjoittaneen Johanna Venhon neljäs aikuisten romaani. Venhon runoilijuus näkyy hänen proosatekstissäänkin kauniina, rytmillisenä…

Pirjo Lyytikäinen: Pilviä maailmanlopun taivaalla

Jani Saxell, 16.10.2019

Leena Krohn syntyi helmikuussa 1947 sotakorvausten ja säännöstelytalouden maatalousvaltaiseen Suomeen. Jälleenrakennusajan optimismi oli huipussaan Helsingin olympialaisten humussa 1952. Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi ja sotakorvaukset Neuvostoliitolle oli viimein maksettu. Miten tämä kaikki liittyy kirjallisuutemme tajunnanlaajentajaan, eetikkoon ja fantastikkoon? Krohnin kollegat ja ikätoverit ovat ammentaneet kansallisista kohtalonhetkistä ja suomalaisten tavallisista tarinoista. Sama taaksepäin katsominen, Suomi-nostalgia ja…

Tommi Parkko: Runosta, rakkaudella

Irene Vehanen, 15.10.2019

Tommi Parkon Runosta, rakkaudella -teoksen kunnianhimoiset tavoitteet popularisoida runoutta laajemmalle lukijakunnalle vesittyvät kömpelöihin sanavalintoihin. Varsinkin alussa tulee olo, että kustannustoimittaminen on jäänyt puolitiehen. Samoja asioita toistetaan moneen kertaan, ja pariin ytimekkääseen virkkeeseen tiivistettävissä olevan asian sanomiseen käytetään monta sivua ponnetonta tekstiä. Hyvät ainekset hukkuvat höpinän alle. Kaiken kaikkiaan kirja kaipaa itseluottamusta; sitä, että runouden suuruus…

Zelda Fitzgerald: Lahjakas tyttö

Joonas Säntti, 14.10.2019

Kun ensimmäinen painos Zelda Fitzgeraldin (1900–1948) kootuista teksteistä ilmestyi Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa, kirjailija Mary Gordon aloitti esipuheen korostamalla elämäntarinan merkitystä juuri naiskirjailijoiden ymmärtämisen kannalta. Tämän kirjailijan kohdalla siihen perehtyminen on jo velvollisuus, hän totesi, ja jatkoi vertaamalla Zeldaa Marilyn Monroen asemaan sukupolvensa kulttuurisena ikonina. Molempia ihailtiin tietynlaisen naiseudem ja elämäntavan symboleina, samalla kun heidän omaa…

Kotimainen proosa

Hannele Puhtimäki

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen: romaani

17.10.2019

Sylvi Kekkoseen liittyy itselläni aina lapsuudesta lähtien samankaltainen muistikuva: hyvin hauraan näköinen pieni nainen kävelemässä varovasti järkälemäisen miehensä rinnalla. Hänen ääntään en muista koskaan kuulleeni. Ensimmäinen n...

Heidi Lakkala

Juri Nummelin (toim.): Kehrääjä. Vanhoja suomalaisia kauhunovelleja

2.10.2019

Kirjailija, antologisti ja pienkustantaja Juri Nummelinia (s.1972) voi luonnehtia erityisesti populaarikulttuurin moniottelijaksi, jonka suosikkigenrejä ovat western, pulp, kauhu ja porno. Tuotteliaisuuden taustalla lienee hyvä työmoraali. Nummeli...

Markku Soikkeli

Maria Matinmikko: Kolkka

30.9.2019

Runoelman sijaan Maria Matinmikon teos Kolkka (2019) ilmoittaa alaotsikokseen ”runoromaani”. Tästä rohkaistuneena lähestyn kirjaa proosan puolelta ja maistelen runopitoisen ilmaisun etuja osana kerrontaa ja maailmanluontia. Tiedän Mat...

Irene Vehanen

Erkki Lahti: Pyhillä pyyntipaikoilla

8.9.2019

Pyhillä pyyntipaikoilla on Erkki Lahden kymmenes novellikokoelma. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1982. Lahti on kuopiolainen eräkirjailija ja biologian tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli muikku. Lahti on myös toiminut Pohjois-Savon TE-kesk...

Kotimainen lyriikka

Sanni Purhonen

Mikko Väänänen: Minä heiluu

3.10.2019

Mikko Väänäsen esikoisteoksessa minän asema tuntuu kokoelman nimestä lähtien epävarmalta. Ei siis pidä ihmetellä, jos minää tai mahdollisia muita runojen puhujia ympäröivä todellisuus on hiukan epävarma. Tämä ei tarkoita, että nyt...

Janne Löppönen

Lauri Vanhala: Graavatun tarunot ja lorunot

15.6.2019

Tämä ei ole mikään tavallinen kirja. Näin ainakin kirjan ulkoinen olemus viestii. Graavatun tarunot ja lorunot on massiivinen esine, suhteettoman suuri jopa sivumääräänsä nähden ja painoltaan laajan sanakirjan luokkaa. Ikään kuin kirja y...

Sanni Purhonen

Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi

7.5.2019

Nelli Ruotsalaisen (s. 1989) esikoisteoksessa on nimeä myöten kauttaaltaan uhmakas julistamisen tunnelma: Täällä en pyydä enää anteeksi. Päiväkirjamainen tunnustuksellisuus ja julistaminen eivät onneksi tarkoita sen paremmin huumorintajutt...

Jani Saxell

Ville Hytönen: Välimeri

21.2.2019

”on olemassa ääretön luku, jonka/ täytyy muistaa, se/ on musta ja surullinen luku// se luku kasvaa joka päivä lokkien/ nokkimina lapsina Välimeren rannoilla// luku kasvaa, kun öljyinen härkä nousee merestä/ ja kulkee moottoritien halki�...

Ulkomainen kirjallisuus

Joonas Säntti

Zelda Fitzgerald: Lahjakas tyttö

14.10.2019

Kun ensimmäinen painos Zelda Fitzgeraldin (1900–1948) kootuista teksteistä ilmestyi Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa, kirjailija Mary Gordon aloitti esipuheen korostamalla elämäntarinan merkitystä juuri naiskirjailijoiden ymmärtämisen kannal...

Markku Soikkeli

Sjón: CoDex 1962

6.10.2019

Islantilaisella kirjailijalla, Sjónilla (oik. Sigurjon Sigurdsson, s. 1962) on taiteilijanimimerkki niin kuin laulaja Björkillä, joka muistetaan mainita aina kirjailijan tuotannon yhteydessä. Muitakin yhtymäkohtia löytyy näiden tyylilajeja fuu...

Ville Hänninen

Roberto Arlt: Raivokas leikkikalu

6.10.2019

Argentiinalaisen Roberto Arltin elämä oli suhteellisen lyhyt, samana vuonna Urho Kekkosen kanssa syntynyt räiskyvä kirjailija kuoli sairauskohtaukseen jo 42 vuoden iässä. Hän ehti kuitenkin jättää jälkeensä niin romaaneja, novelleja kuin ...

Sanna Kivimäki

Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt

1.10.2019

Itä-Saksaa muistellaan juuri nyt ahkerasti. Ilmeisesti 30 vuotta on riittävän pitkä aika vapauttamaan energiaa etäämmältä katsomiseen, muisteluun, elämäntapojen ja tarinoiden kiihkottomampaan tarkasteluun. DDR-kuvastoa on tuotu tv-sarjoihin...

Tietokirjallisuus

Jani Saxell

Pirjo Lyytikäinen: Pilviä maailmanlopun taivaalla

16.10.2019

Leena Krohn syntyi helmikuussa 1947 sotakorvausten ja säännöstelytalouden maatalousvaltaiseen Suomeen. Jälleenrakennusajan optimismi oli huipussaan Helsingin olympialaisten humussa 1952. Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi ja sotakorvauks...

Irene Vehanen

Tommi Parkko: Runosta, rakkaudella

15.10.2019

Tommi Parkon Runosta, rakkaudella -teoksen kunnianhimoiset tavoitteet popularisoida runoutta laajemmalle lukijakunnalle vesittyvät kömpelöihin sanavalintoihin. Varsinkin alussa tulee olo, että kustannustoimittaminen on jäänyt puolitiehen. Samoj...

Jari Olavi Hiltunen

Aarne Kinnunen: Korskea monisielu. Suppea ensyklopedia Paavo Haavikon lyriikkaan.

18.9.2019

”Lehtiä on koottu kasoihin monisieluni peitoksi. / Ruohon kohdalla minä olen vihreä.” (Paavo Haavikko, Talvirunoja 1990) Estetiikan emeritusprofessori Aarne Kinnunen (s. 1930) on tehnyt kolme teosta Paavon Haavikon (1931–2008) kaunokirjallis...

Irene Vehanen

Arto Jokinen, toim. Markku Soikkeli ja Ville Kivimäki: Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa

17.9.2019

Isänmaan miehet on postuumisti julkaistu teos nuorena kuolleen Arto Jokisen erittäin laajan väitöskirjamateriaalin pohjalta. Jokinen oli Suomen ehkä tunnetuin miestutkija. Minulle tämä Markku Soikkelin ja Ville Kivimäen toimittama kirja näyt...

Muu kirjallisuus

Merja Leppälahti

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelev...

Vesa Rantama

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isän...

Artemis Kelosaari

Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot

24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa...

Ville Hänninen

Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

12.8.2017

Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat a...

Ruotsinkielinen kirjallisuus

Mio Lindman

James Baldwin: Nästa gång elden

11.10.2019

Ingen kan vara fri innan alla är fria – ett påstående som destillerats ur berömda citat av Fannie Lou Hamer och Audre Lorde. Också i James Baldwins (1924-1987) författarskap är detta en utgångspunkt, ett perspektiv, en låga. Detta gäller ...

Gungerd Wikholm

Mikaela Nyman: När vändkrets läggs till vändkrets

4.10.2019

Två systrar på två kontinenter, den ena på Åland, den andra på Nya Zeeland. Den ena av dem är döende, den andra reser från den sydliga kontinenten till den nordliga för att sitta hos henne på sjukhuset. Septemberljuset faller in i rummet, ...

Jenny Wiik

Peter Mickwitz: Leksikon. Sett att läsa

27.9.2019

Den andra halvan av Peter Mickwitz bok Leksikon – Sett att läsa är en essä som handlar om läsning. Han skriver att läsning är ”onaturligt”, det vill säga att det är en mycket krävande handling för våra hjärnor, och att hjärnan inte...

Tom Karlsson

Michel Ekman: Jag tänker på nötskrikor

20.9.2019

Michel Ekman är känd som kritiker, forskare och essäist. I och med sin nya bok Jag tänker på nötskrikor träder han också fram som dagboksförfattare. I sina essäer och nu också i dagboksformen tillåter Ekman sig att vara mycket mera...

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto