Tarvitsemme kykyä tarkastella monimutkaista, nähdä yksinkertaistuksien läpi ja havaita sanat tekoina. Nyt tarvitaan tekoja, ei sanoja, julistaa ilmastonmuutoksesta huolestunut poliitikko Facebook-sivullani. Hän katsoo minua kädet puuskassa. Ja kyllä, aihe tietenkin koskee minua. Jaan ilmastohuolen ja käsityksen, että jotain on tehtävä. Sen sijaan minua häiritsee sanojen ja tekojen välinen vastakkainasettelu. Minua häiritsee vallitseva ajatus, että teot…
Kansalliskirjailija on aina ajankohtainen aihe tietokirjalle. Tuoreista Aleksis Kivi -kirjoista kiintoisimpia on historioitsija Teemu Keskisarjan (s. 1971) monografia Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus. Suomen historian avainhenkilöitä viime aikoina etsinyt historioitsija ampuu jälleen raskaalla tykillä ja osuu kohteeseensa. Esitys kansalliskirjailijan elämänvaiheista on komea ja omaperäinen. Samoihin aikoihin syksyllä 2018 ilmestyi myös Ihmissydän, kirjoitusantologia, jossa nimekkäät…
Kirjallisuus nykykapitalismissa on muhkea artikkelikokoelma, joka kertaheitolla tuntuu täyttävän kaiken mitä aihepiiristä voi toivoa lukevansa. Runsaudesta iloitseminen kuitenkin edellyttää, että lukija on kiinnostuneempi kapitalismista kuin kirjallisuudesta. Artikkeleiden painopiste on siinä määrin teoreettinen ja instituutioihin keskittyvä, että kokoelman nimi pitäisikin olla ”Taideinstituutiot nykykapitalismissa”. Kokoelman ensimmäinen osio, jossa tarkastellaan kirjallisen julkisuuden kehitystä, sisältää erittäin raskaslukuisia artikkeleita siitä,…
Miten ironisoida kirjallisuudenlajia, joka on syntynyt ironisena kannanottona romansseihin? Henriikka Tavin esikoisromaanissa Tellervo on otettu kieli- ja lajitietoiseen käsittelyyn sinkkuromaanina tunnettu romanssin alalaji. Kirjailija kampittaa sinkulta odotettavaa kehitystarinaa lapsekkailla sitaateilla maantieteestä ja leikkisillä pohdinnoilla seksuaalisesta viehätysvoimasta. Tavi pakottaa pohtimaan sinkkuromaanien ihmiskuvaa. Tarinassa seurataan nimihenkilön ja tämän ystävättärien, Annan ja Hennin, ongelmallisia parisuhteita maailmassa, joka suosii…
Tietokirjailija, kriitikko ja freelance-toimittaja Ville Hänninen (s. 1976) on erikoistunut ns. käyttökuvan, kuten sarjakuvan, kirjankuvitusten ja -kansien ja poliittisten pilapiirrosten historiaan. Missiotaan hän on toteuttanut muun muassa Sarjainfon päätoimittajana, Suomen sarjakuvaseuran ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtajana ja kirjoittamalla Parnassoon suuren suosion saanutta, puolisentoista vuosikymmentä jatkunutta artikkelisarjaa kirjan kansista ja niiden tekijöistä. Nelikymppisenä on hyvä vetää…
Miten ironisoida kirjallisuudenlajia, joka on syntynyt ironisena kannanottona romansseihin? Henriikka Tavin esikoisromaanissa Tellervo on otettu kieli- ja lajitietoiseen käsittelyyn sinkkuromaanina tunnettu romanssin alalaji. Kirjailija kampittaa si...
Hyytävä. Se kerta kaikkiaan on ensimmäinen laatusana, joka nousee mieleen tätä teosta kuvatessa. Jaakko Yli-Juonikkaan novellikokoelma Yö on viisain on kuin jokin Rubikin kuutio helvetistä, joka naksuu eteenpäin lukijansa saati hahmojensa mie...
Carl-Johan Holmlundin esseekokoelma Semioottinen silmä tasapainoilee kaunokirjallisten ja tietoa välittävien tavoitteiden välillä. Sen aiheet vaihtelevat filosofian ja semiotiikan käsittelystä kaunokirjallisuuteen. Filosofisten aiheiden kohdal...
Omalakisten mikrokosmosten luominen on Mika Rätön erikoistaito. Kuusumun profeetan ja Samurai Rauni Reposaarelaisen (Moderni kanuuna, 2016) tavoin Se jokin Kuule härkäpapusi rapisevan (Teos, 2018) luo maailman, johon upotaan ilman taustoitusta. K...
”on olemassa ääretön luku, jonka/ täytyy muistaa, se/ on musta ja surullinen luku// se luku kasvaa joka päivä lokkien/ nokkimina lapsina Välimeren rannoilla// luku kasvaa, kun öljyinen härkä nousee merestä/ ja kulkee moottoritien halki...
Stina Saaren (s. 1992) esikoisrunokokoelman teemana on seksuaalinen väkivalta: vanhemman miehen ja nuoren tytön hyväksikäyttävä suhde. Änimlingissä yhdistyy raskas teema, lapsenomainen leikillisyys sekä kielen rajojen pohtiminen. Änimling o...
Sana rakkausrunous herättää ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta kyseessä on runouden kova ydin, toisaalta sanalla on hieman nolo kaiku: kukaan vakavasti otettava runoilija ei halua tulla tunnetuksi ”rakkausrunoilijana”. Tommy Tabermann oli pi...
Susinukke Kosolan Varisto (2018) ”kirja, jota ei voi ostaa” saa tässä vaiheessa jo samanlaisia kaikuja kuin ”poika, joka elää”. Paitsi, että kyseessä on ansioituneen runoilijan kokoelma, vastaanoton mielenkiinto on kääntynyt syystäki...
Kroatialaishumanisti Predrag Matvejevicin (1932–2017) intohimo oli Välimeri. Hänen pieni tekstikokoelmansa Tuntematon Venetsia katsoo puhkikirjoitettua kohdettaan idästä päin. Venetsia on klisee, ja sellaisena se on kaikkien asia, jokaisen mie...
Kirjallisuuden Nobel-palkinnolla vuonna 2015 palkittu Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on syntynyt Ukrainassa ja asunut Valko-Venäjällä. Hän on työskennellyt opettajana ja journalistina useissa lehdissä. Häneltä on aikaisemmin suomennettu teo...
Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien ...
Tuulisolmut esittelee suomeksi saamelaisen nykyrunouden uudistajia. Saamelaisrunoudesta piirtyy tasokas, omalakinen ja monikarvainen kuva. Esillä ovat alkuperäiskansoille globaalisti tärkeät aiheet: oma kieli, identiteetti ja perinteisen elämän...
Kansalliskirjailija on aina ajankohtainen aihe tietokirjalle. Tuoreista Aleksis Kivi -kirjoista kiintoisimpia on historioitsija Teemu Keskisarjan (s. 1971) monografia Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus. Suomen historian ava...
Kirjallisuus nykykapitalismissa on muhkea artikkelikokoelma, joka kertaheitolla tuntuu täyttävän kaiken mitä aihepiiristä voi toivoa lukevansa. Runsaudesta iloitseminen kuitenkin edellyttää, että lukija on kiinnostuneempi kapitalismista kuin ...
Tietokirjailija, kriitikko ja freelance-toimittaja Ville Hänninen (s. 1976) on erikoistunut ns. käyttökuvan, kuten sarjakuvan, kirjankuvitusten ja -kansien ja poliittisten pilapiirrosten historiaan. Missiotaan hän on toteuttanut muun muassa Sarja...
Menetelmällisen kirjallisuuden antologia on opus, joka on helppo toivottaa tervetulleeksi. Se avaa menetelmällistä kirjallisuutta kotimaisessa kontekstissa artikkeleiden, menetelmäesimerkkien, esseiden, sanaston ja novellien kautta. Menetelmälli...
Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelev...
Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isän...
Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa...
Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat a...
Livsdrömmen åker tur och retur från Österbotten till Amerika. Rutten är bekant för författaren Lars Sunds karaktärer. Sund är tidigare känd för romaner som skildrar det österbottniska, med fokus på Jakobstadstrakten. I genombrottsromanen...
Mia Francks (född 1971) senaste bok, romanen Bomträdgården rör sig i Sverige, i Kalmartrakten, dit den då åttaåriga Liselott skickats från Finland 1942 som krigsbarn för att undkomma bombningarna i Helsingfors. Liselott, eller Lissu som ho...
Till minne av en villkorslös kärlek – det låter som en hyllingsskrift till Mamma. Jonas Gardells bok med den här titeln både är en hyllning och är det inte. Läsaren får genast på de första sidorna dyka in i en rondell där ”Jonas Garde...
Linnea Axelssons episka dikt Aednan är ett överväldigande verk. För det första rent fysiskt, det är en tjock bok på mer än 700 sidor. Den tar plats. Men tonen är lågmäld, nästan intim. Aednan tilldelades Augustpriset 2018 och kom ut som...
Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.
Arkisto