Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Kun maailma muuttui

Arto Rintala, 14.6.2015
Bernal Díaz del Castillo: Uuden Espanjan valloituksen totuudenmukainen historia 403 s., SUVA 2014 Kääntäjä(t): Yrjö Liimatainen

Konkistadori Bernal Díaz del Castillon (n. 1495 – 1584) Väli-Amerikan valloitusta ja asteekkivaltion tuhoa ruohonjuuritasolta kuvaava muistelmateos Historia Verdadera de la Conquista de la Nueva España on eräs tärkeimmistä Uuden Maailman kolonisoinnin alkuvaihetta kuvaavista aikalaisdokumenteista. Teos valmistui luultavimmin vuoden 1575 tienoilla ja kierrettyään pitkään käsikirjoituskopioina se sai painoasun ensimmäistä kertaa vuonna 1632. Kirjallisten arvojensa ansiosta se lienee myös kaikkien aikojen suosituin aikalaisdokumentti Hernán Cortésin (1485–1547) joukkojen valloitusretkestä, joka suuntautui eurooppalaisille tuolloin lähes tuntemattoman alkuperäisasukkaiden korkeakulttuurin sydämeen.

Aikansa kontekstissa Castillo kirjoittaa muistelmansa suoraviivaisesti, yksinkertaisella ja kansanomaisella tyylillä.

Aiemmin Cortésin Kirjeitä kuninkaalle -valikoiman (Into, 2013) suomentanut Yrjö Liimatainen on aloittanut Díaz del Castillon suurteoksen suomentamisen nimellä Uuden Espanjan valloituksen totuudenmukainen historia. Nyt ilmestyneessä niteessä on suomennettu karkeasti ottaen teoksen ensimmäinen puolisko, joka keskittyy asteekkien valtakunnan tuhoon.

Erään sotilaan muistelmat

Díaz del Castillo oli vanhoilla päivillään vaiheensa muistiinmerkinnyt, kirjallisesti oppimaton ammattisotilas. Nuoruudessaan hän värväytyi siirtomaajoukkoihin, koska valloitusarmeijaan liittyminen oli hänenkaltaiselleen miehelle lähestulkoon ainoa mahdollisuus sosiaaliseen nousuun. Luonnollisesti häntä houkutteli monien muiden lailla mahdollisuus päästä käsiksi tarunomaisen Amerikan rikkauksiin. Díaz del Castillon kaltaisille Amerikka oli sanan jokaisessa merkityksessä täysin uusi maailma; kuvaavaa on, että monet espanjalaisten antamat paikannimet (mm. Kalifornia) otettiin suoraan ajan massaviihteestä, fantastisesta ja yliampuvasta ritariromaaniperinteestä. Kenties ritaritarinoiden epätodelliset (ja usein varsin lapselliset) visiot olivat valloittajien kokemusmaailmassa lähinnä Uuden Maailman tuntematonta, jatkuvasti hämmentävää uutta todellisuutta.

Teos on keskeinen historiallinen dokumentti hetkistä, jolloin maailmanhistoria muuttui sanan varsinaisessa merkityksessä peruuttamattomalla tavalla.

Oman aikansa kontekstissa Díaz del Castillo kirjoittaa kuitenkin muistelmansa mahdollisimman suoraviivaisesti, yksinkertaisella ja kansanomaisella tyylillä, vailla retorisia hienosteluja tai oppineita sitaatteja. Jossain määrin hänen tyylinsä muistuttaa Ávilan Pyhän Teresan (1515-1582) välittömällä katukielellä muistiinmerkittyjä pohdintoja. Todenmukaisen historian konstailematon ja helposti lähestyttävä ilmaisutapa on pitänyt Díaz del Castillon teoksen tavallistenkin lukijoiden suosiossa vuosisatojen ajan, siinä missä monilla muilla 1500- ja 1600-lukujen valtavan kronikkatuotannon teoksilla on ollut enemmän pelkästään tutkimuksellista arvoa.

Todenmukainen historia on yksityiskohtainen ja tarkka selostus Cortésin joukkojen vaiheista. Teos sisältää myös paljon sittemmin legendaariseksi muuttunutta, useaan otteeseen myöhemmässä kirjallisuudessa käsiteltyä ainesta. Díaz del Castillo maalaa ensi käden silminnäkijänä kirkkain värein esiin ristiriitaisuudessaan ikonisiksi hahmoiksi kohonneita historian henkilöitä, kuten uskomustensa ja velvollisuuksiensa ristitulessa kamppailevan asteekkivaltion viimeisen hallitsijan Montezuma II:n (1466–1520) ja Cortésin intiaaniorjattaren, rakastajattaren ja tulkin, La Malinchena tunnetun Doña Marinan (n. 1500 – n. 1529), jota ilman valloitusretki tuskin olisi onnistunut espanjalaisten kannalta läheskään yhtä voitokkaasti.

Merkittävä osa Amerikan kolonisointia käsittelevästä kirjallisuudesta oli oppineiden, aikansa tieteen, retoriikan ja virallisen mentaliteetin läpikotaisin hallitsevien miesten tuottamaa. Tarinansa ”totuudenmukaisuutta” Díaz del Castillo korostaa teoksensa otsikkoa myöten suhteessa aikansa historioitsijoihin. Näihin kuului erityisesti koko ikänsä kotonaan Espanjan kamaralla viettänyt Francisco López de Gómara (n. 1511 – n. 1566), jonka 1553 ilmestynyt, asiatiedoiltaan varsin kyseenalainen Meksikon valloituksen kronikka keskittyi Cortésin sankarimyytin rakentamiseen – Díaz del Castillon mukaan varsin epäreilusti tavallisten rivisotilaiden kustannuksella ja ylipäätään vailla ensi käden tietoa kirjatuista tapahtumista.

Suomalaiselle lukijalle

Yrjö Liimatainen kääntää Díaz del Castillon tekstiä mukiinmenevästi, mutta suomennoksessa esiintyy myös selviä harrastajamaisuuksia. Näistä päällimmäiseksi nousee alkuperäisten virkerakenteiden orjallinen seuraaminen, joka tekee suomenkielisestä tekstistä väliin raskasta luettavaa ja kadottaa alkuperäisen tekstin iskevän ja nopeasti etenevän tunnun. Historiallista tekstiä kääntäessä suomentajan tulisi huomioida kirjoitusaikakauden yleiset konventiot samalla tavoin kuin esimerkiksi tutuilta näyttävien sanojen merkitysliukumat. Pitkävirkkeisyys kuuluu tässä yhteydessä pikemminkin ajan tapaan (mm. nykyisen vakiintuneen kappalejaon korvikkeena) kuin kirjailijan yksilölliseen tyyliin, kuten myöhempinä aikakausina. Nyt kirjailijan oma ääni uhkaa valitettavasti hukkua käännöksen loputtomiin ”joka… jolloin… joita… joten…” -sivulausejonoihin.

Tämäntapaiseen teokseen olisi hyvä liittää satojen vuosien takaisia tapahtumia ja ylipäätään ajan todellisuutta lukijan suuntaan avaavia selityksiä. Suomentajan esipuhe onneksi selvittää teoksen taustoja, mutta mikäli vielä suomentamaton loppujakso julkaistaan myöhemmin, olisi toivottavaa, että sen yhteyteen liitettäisiin hiukan yksityiskohtaisempia selvityksiä.

Itse suomennostyöhön ryhtyminen on silti kokonaisuudessaan hieno teko. Bernal Díaz del Castillon teos on keskeinen historiallinen dokumentti hetkistä, jolloin maailmanhistoria muuttui sanan varsinaisessa merkityksessä peruuttamattomalla tavalla.  Inca Garcilaso de la Vegan (1539–1616) ja Álvar Núñez Cabeza de Vacan (n. 1490 – n. 1560) valloituskronikoiden rinnalla se nousee myös kirjallisilla ansioillaan elävän maailmankirjallisuuden joukkoon.

Tavallaan on hämmästyttävääkin, että näin keskeisen teoksen suomennos ilmestyy vasta vuonna 2014 ja hyvin matalan profiilin aloittelevalta kustantamolta. Ehkä teoksen loppuosakin saadaan vielä täydentämään kokonaisuutta; pidemmällä aikavälillä se varmasti myös löytää lukijansa.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto