Maria Aunukselainen - Pohjoisten metsien kilvoittelija
Piispa Nikodim
Valamon luostari 2000
Kääntäjä(t): Pia Koskinen-Launonen
Erakkorukoilijan erämaakilvoittelu
Piispa Nikodimin Maria Aunukselainen kertoo koruttoman kauniisti erämaakilvoittelijan elämästä. Erakkorukoilija Maria jätti kotikylänsä ja lähti etsimään Jumalaansa Aunuksen korpien kätköistä. Maria ei ole myyttinen hahmo vaan ihminen lihaa ja verta. Kärsimyksen ja yksinkertaisuuden kautta hän läheni Kristusta. Marian koko elämä oli suurta vaellusta. Hän sai seuraajia, mutta yksi toisensa jälkeen he jättivät Marian. Niin voimakas oli kuitenkin erämaiden veto, että Aunuksen korpiin perustettiin useita naisluostareita.
Oli myös luostareita, jotka auttoivat Marian elämää häthätää kyhätyissä skiitoissa ja kylmissä, maapohjaisissa majoissa. Erityisesti Maria sai hengellistä ohjausta ohjaajavanhus Pyhän Nikoforin luostarin Isä Gerasimilta. Munkkien viha ja kateus Jumalan houkkaa, Mariaa, kohtaan oli niin voimakasta, että he halusivat karkottaa eristyneen rukoilijan luostarin mailta. Lopulta Marian maja poltettiin. Kateus oli hiipinyt käärmeen tavoin munkkien ajatuksiin. Hentoinen nainen koettiin uhkakasi luostarin arvovallalle. Marian korpivaellus jatkui.
Voimiltaan jo uupunut isä Gerasim kunnioitti Marian kilvoittelua. Maria eli rukouksesta, joka suojasi häntä voimakkaan mantran tavoin. Gerasim kirjoitti ystävälleen arkkimandriitta Ignatille Pyhän Sergein erakkoluostariin: ’Mutta Maria – Herran Sanan mukaan – siunatkoon niitä, jotka rikkovat häntä vastaan. Silloin Herra on hänelle armelias ja suojaa vainoojilta.’
Kun Marian sielu erkani paljon kärsineestä ruumiista, hautauspalveluksen aikana vainajan kasvoilla nähtiin selittämätöntä taivaallisen valon hohdetta. Päähän kiedotun mustan huivin ja valkean pellavapaidan keskellä Marian kasvot olivat paljaat. Kasvoilla oli niin voimakas hohde, että saattoväestä näytti, kuin auringonsäde olisi loistanut niiden lävitse. Päivä oli kuitenkin pilvinen, ja ahtaassa, täpötäydessä kirkossa vain ohuet tuohukset antoivat niukasti valoa.
Kaunis, käteen sopiva kirjanen – kansi ja ulkoasu Liisa Heikkilä-Palon – on rauhoittavaa luettavaa meille kaikille tämän maailman melskeiden keskellä tuskaileville vaeltajille. Kirjan rauhallinen rytmi on kuin hengitystä. Marian kilvoittelijan elämästä kertova kirja on suunnattu meille kaikille. Ei tarvitse olla edes hurskas tahi tekopyhä oivaltaakseen, miten paljon syvyyttä kilvoittelija Marian elämään sisältyy.
Kirjan loppuosassa ovat lyhyet Vanhus-Jesaja Ignatin ja Äiti Anastasia Paatenelaisen elämäkerrat.
Käännöstyö arkaaisen puhdasta suomea. Valamon luostari julkaisee runsaasti laatukirjallisuutta, joka kiinnostaa muitakin kuin ortodokseja.
Lisätietoa muualla verkossa