Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Blogiteksti

Jälkiselvitys: Voiko Finlandian voittaa painostuksella?

Aleksis Salusjärvi, 23.2.2020

Kiiltomadon toimitus kysyi, oliko Merja Ylä-Anttila julkisuuden paineista riippumaton ylituomari. Pöly on pikkuhiljaa laskeutunut Suomen suurimman kirjallisuuspalkinnon päälle. Elämä on palannut normaaliksi. Viime syksyn rummutuksesta on jäljellä vain muistot. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jakaa yksi tuomari. Hän lukee ehdokaskirjat ja diktaattorina päättää voittajan. Tässä työssä on paljon julkisuuden tuomia paineita. On vaikea uskoa, etteikö se jollain tavalla…

Lue lisää

Runolevyt ja lavarunous: analyyttisia työkaluja kriitikolle

Johanna Osváth, 25.11.2018

    Milloin luit viimeksi runolevyä käsittelevän kritiikin? Tai paremmin: milloin kirjoitit viimeksi runolevyä käsittelevän kritiikin? Taiteidenvälisyys voi olla kriitikolle pelottavaa. Kirjallisuuskritiikki osoittautuu kädettömäksi tilanteessa, jossa pitäisi voida analysoida audiomaisemaa, musiikkikriitikko taas vierastaa levyjen kirjallista luonnetta, joka sitoo sen osaksi runouden perinnettä. Lavarunouden kirjallisen vastaanoton tilanne on hieman parempi, vaikka siitä suuremmissa päivälehdissä kirjoitetaankin usein…

Lue lisää

Suomalainen runous on maailmankirjallisuuden keskellä

Aleksis Salusjärvi, 23.6.2018

Yleensä on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Törmäsin maapallon toisella puolella suomalaiseen runouteen. Suomalainen kirjallisuus on kansainvälistä monella tavalla ja monesta syystä. Julkinen huomio on kiinnittynyt proosaan, jossa etenkin naiskirjailijamme ovat kunnostautuneet viime vuosina. Maailmankirjallisuuden keskellä suomalainen runous näyttää kuitenkin vielä proosaakin kirkkaammalta. Buenos Airesia on vaikea määritellä, mutta sitä on helppo ymmärtää. Sinne on helppo…

Lue lisää

Kulttuurilehtien tilaustuki päättyy, mikä on onni ja onnettomuus

Aleksis Salusjärvi, 17.12.2017

  Kultti tiedotti pari päivää sitten ministeriön lopettavan kirjastojen kulttuurilehtien tilaustuen ensi vuodelle. Vajaan 200 tuhannen euron tuki on pieni summa, mutta kulttuurilehtien saatavuuden suhteen merkittävä. Ylen Kultakuume selvitti asiaa, ja paljastui että tilaustuen lopettaminen johtui ministeriön henkilövaihdoksista ja osin sattumasta. Kymmenisen vuotta jatkunut kirjastojen lehtitilaustuki oli laiton, sillä sitä ei ollut kilpailutettu. Vuosien aikana tämä tukisumma…

Lue lisää

Runokuun pääesiintyjä analyysissä

Aleksis Salusjärvi, 27.8.2017

  Runokuu onnistuu joka vuosi synnyttämään yleisöryntäyksen, vaikka tapahtumia on viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan. Festivaalilla on omalakinen profiili, mikä tekee runoudesta välitöntä, suoraa, yllättävää, vaivatonta ja avointa. Tämän vuoden päävieras oli teksasilainen Madison Mae Parker, joka esiintyi yhdessä englantilaisen tanssija-koreografi Francesca Willow´n kanssa. He esiintyivät Runokuuklubilla lauantaina, ja ilta oli tulkittavissa festivaalin päätapahtumaksi. Tanssia…

Lue lisää

Vaikutelmia Helsingin WorldConista

Aura Nurmi, 14.8.2017

  WorldCon 75 oli niin merkittävä tapahtuma, ettei sitä saanut jättää väliin. Ei, vaikka olisi ryypännyt myrskyisällä Flow-festivaalilla kaksi päivää putkeen toisella puolella Helsinkiä. Osallistuin, omaksi häpeäkseni, pelkästään sunnuntain osalta maailman suurimpaan science fiction -tapahtumaan, jonka eteen vapaaehtoinen yhteisö on tehnyt käsittämättömän työn. Tässä on minun kapea mutta yhtä kaikki mieleenpainuva otantani yhden conipäivän osalta….

Lue lisää

Taide on vapaata osana julkistaloutta

Aleksis Salusjärvi, 21.5.2017

  Heikki Pursiainen pohtii Helsingin Sanomissa taiteen vapautta. Hänen nähdäkseen julkinen tuki ja vapaa taide ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Tätä kirjoittaessa kulttuuriväki on jo osuvasti kritisoinut Pursiaisen keskeisiä argumentteja. Muutama seikka kaipaa kuitenkin vielä lisävaloa. Seikka yksi: Miljardi euroa Pursiainen rinnastaa kulttuurin julkisen tuen taiteen vapauteen, vaikka tiedossa on, että valtaosa tuesta kuluu kirjastojen ja…

Lue lisää

Mihin kirjallisuus venyy?

Aleksis Salusjärvi, 11.10.2016

  Kirjallisuus on lähtökohtaisesti venymisen taidemuoto. Kiiltomato vieraili syksyn kirjallisissa merkkitapahtumissa. Kirjallisuuden lähtökohta on ”mikä hyvänsä” ja kirjallisuuden lopputulos on ”mitä hyvänsä” – mutta odotuksemme kirjallisuuden suhteen eivät osu Gaussin käyrän keskelle. Innostava ja kiinnostava kirjallisuus venyttää omia rajojaan. Kirjallisuuden tarkastelu on usein mielekästää alkaa teoksen uniikeista lähtökohdista. Tavallaan kirjallisuuden paradoksi on siinä, että sen…

Lue lisää

Rilke-käännökset ja runotyyli

Liisa Enwald, 20.6.2016

Keskustelu käännöskritiikistä jatkuu. Liisa Enwald kertoo, miten Rilke on Suomessa otettu vastaan. On ilahduttavaa, että klassikkokäännöksistä ilmestyy yhä seikkaperäisiä kritiikkejä, ja vielä ilahduttavampaa, että niistä viriää keskustelua. Aarne Toivonen arvioi Arja Meskin suomennoksen Rilken Duinon elegioista Kiiltomadossa 10.4., ja suomentaja vastasi siihen 13.6. Haluan Meskin kääntäjäkollegana tuoda tähän keskusteluun muutaman näkökohdan, lähinnä suomennosten tyylin ja kielen…

Lue lisää

Rilkestä ja käännösrunouden kritiikistä

Arja Meski, 13.6.2016

Kääntäjä Arja Meski vastaa Aarne Toivosen kritiikkiin Duinon elegioista. Arvoisa Aarne, kiitos arvostelustasi – Kiiltomato 10.4.2016 – suomennoksestani Rainer Maria Rilke Duinon elegioita. Ihailin sen oppineisuutta, ja se herätti minussa monenlaisia ajatuksia – merkki hyvästä kritiikistä. (Tosin kutsuit minua – kaiketi perusteettomasti – runoilijaksi. Lainaan kaksi luonnehdintaa Rilken maailmasta: olen ruukunvalaja ja köydenpunoja. Olen kääntäjä,…

Lue lisää

Täyden palvelun kirjatalo

Aleksis Salusjärvi, 27.5.2016

Kustannusalalle ilmestyi uusi tekijä, joka tarjoaa omakustanteille täyden palvelun taloa. Type & Tell synnytti jo avausviikollaan polemiikin. Suomessa julkaistaan uusi kirjanimike kerran tunnissa. Laskennallisesti joka kuudes suomalainen julkaisee elämänsä aikana kirjan. Kustannusalan murroksessa erilaisia kustannusmuotoja on ilmestynyt runsaasti, ja digipainojen yleistyttyä etenkin erilaiset tarvepainamisen muodot ovat lisääntyneet. Bonnierin osana on nyt avautunut uusi kirjapalvelu, joka…

Lue lisää

Kiiltomadon ulkoasu uudistuu

Aleksis Salusjärvi, 23.2.2016

Kiiltomadon lähtökohtana on jo 16 vuoden ajan ollut kirjallisuuden vastaanoton laajentaminen. Tässä työssä on onnistuttu hyvin, vaikka maailma on julkaisun elinaikana muuttunut paljon. Alkuaikoina Kiiltomatoa luettiin kuvaputkinäytöiltä, ja moni myös tulosti kritiikkejä lukemista varten. Nykyään suuri osa lukijoista selaa sivua kännykällä tai tabletilla. Koska sivusto on kevyt, se latautuu nopeasti laitteille, minkä takia kirjallisuuskritiikki on…

Lue lisää

Yöllisiä merkintöjä

Aleksis Salusjärvi, 29.8.2015

Hämeenlinnassa vietetään vuosittain Kirjan yötä. Tapahtuma houkutteli satoja ihmisiä tänäkin vuonna. Kirjallisuus on paikallista ja paikatonta – ajallista ja ajatonta. Se on yksinkertaisimmillaan kaikki se tieto, jonka voimme jakaa. Se elää vastaanotostaan ja vuorovaikutuksestaan. Hämeenlinnan Kirjan yö -tapahtumassa pienehkö hämäläinen kaupunki muuttui yhtäkkiä kuumaksi pisteeksi, jossa kirjailijat puhuivat avoimesti ja inspiroivasti työstään. Olin mukana tapahtumassa…

Lue lisää

Lukutaito voi tulevaisuudessa kuulua ihmisoikeuksiin

Aleksis Salusjärvi, 10.6.2015

Heikki Lyytinen vie lukutaitoa kehittyviin maihin ja unelmoi maailmanlaajuisesta demokratiasta.   Kuvittele tilanne, että pystyt tunnistamaan etukäteen ne lapset, joilla on lukihäiriö. Tiedät, että heidät voi saada avun piiriin jo ennen kuin vaiva alkaa rajoittaa heidän elämäänsä. Ollaan samalla realisteja – jos et tiedä, mitä apu käytännössä voisi olla, kukaan ei kiinnostu asiasta. He kuittaavat…

Lue lisää

Huomio kieleen, kriitikot!

Aleksis Salusjärvi, 19.2.2015

Kääntäjät ja kriitikot kohtasivat käännöskritiikkiseminaarissa. Kritiikissä ei tarkastella tarpeeksi kieltä. Suomi on kääntämisestä riippuvainen kulttuuri. Noin puolet kaunokirjallisuudesta ja peräti kaksi kolmasosaa nuortenkirjallisuudesta on muista kielistä käännettyä. Lukukeskus järjesti seminaarin, jossa pohdittiin kritiikin merkitystä käännöskirjallisuudessa. Jukka Koskelainen alusti seminaaria aiheella: mitä käännöskritiikki sanoo tai jättää sanomatta. Hänen mukaansa käännös saa huonosti huomiota kritiikeissä, tyypillisesti käännöstä kehutaan….

Lue lisää

Väärin luettu?

Aleksis Salusjärvi, 11.2.2015

Viimeistään Tekijän kuolemasta (1968, RIP) lähtien taideteoksen tekijän intentiot on tavattu irrottaa teoksen vastanotosta. Kriitikon työssä teosta arvioidaankin ennemmin tekijästä huolimatta kuin tekijää varten. Kritiikin rinnalla viime vuosien kirjallisuutta on määrittänyt poetiikan avautuminen. Moni teos ei lainkaan ole (pelkästään) sitä miltä ne ensisilmäyksellä vaikuttavat.  Markku Paasonen kirjoittaa panneensa merkille, ettei asiantuntevinkaan kriitikko aina osaa etsiä…

Lue lisää

Hannu Helin 23.4.1944 – 26.1.2015

Aleksis Salusjärvi, 27.1.2015

Hannu Helin kertoi sairastavansa parantumatonta syöpää kolme vuotta sitten. Hänen tilanteensa lohduttomuus kuvastui, kun hän kertoi kysyneensä lääkäriltään, onko järkevää hankkia vielä uudet lukulasit vai olisiko se turhaa. Lääkäri sanoi, että lasit kannattaa hankkia, elinaikaa olisi mitä luultavimmin vielä useita kuukausia. Niin Hannu teki, ja alkoi myös kirjoittaa kuolemastaan avoimesti blogiinsa. Se oli vaikeaa. Kuoleman…

Lue lisää

Kääntäminen on välttämätöntä – entä sen kritiikki?

Aleksis Salusjärvi, 9.1.2015

Käännöskritiikkiseminaari ja työpaja Paikka: Villa Kivi (Linnunlauluntie 7, Helsinki) Aika: keskiviikko 18.2.2015 klo 13–15 (seminaari) ja 15–17.30 (työpaja) Noin puolet Suomessa julkaistavasta kaunokirjallisuudesta ja peräti kaksi kolmasosaa nuortenkirjallisuudesta on muista kielistä käännettyä. Silti kääntäminen saa varsin vähän huomiota kritiikeissä ja julkisuudessa ylipäänsä. Usein myös unohtuu, että Suomi on kahdella kielellä toimiva, kääntämisestä riippuvainen kulttuuri. ”Kääntäminen…

Lue lisää

Suomalainen proosa 2014

Aleksis Salusjärvi, 19.12.2014

Kiiltomadon matkapäiväkirja Itämeren rannoilta pureutuu proosakirjallisuuteen. Sain kiinnostavan tehtävän matkustaa Tallinnaan kertomaan virolaisille kääntäjille, minkälaista on suomalainen proosa 2014. Minkälaisia merkillepantavia proosakirjoja on tänä vuonna ilmestynyt? Tehtävän mahdottomuus toimi samalla inspiraationi lähteenä. Koska tiesin yleisöni tuntevan suomalaista kirjallisuutta ennestään, jätin eturivin Finlandia-proosan kokonaan väliin ja keskityin sen sijaan kirjallisuuden vastaanotossa innostusta synnyttäneeseen kirjallisuuteen. Mutta jotta…

Lue lisää

Onko eristäytyvän kirjailijan aika lopullisesti ohitse?

Aleksis Salusjärvi, 30.11.2014

Porvoon teatteri- ja kirjallisuuspiirit löivät päänsä yhteen ja synnyttivät kaksikielisen Sananäyttämö-tapahtuman. Kiiltomato kutsuttiin paikalle ruotimaan kirjallisuuden nykytilaa. Osallistuminen Sananäyttämöön oli mieluinen tehtävä. Tilaisuus oli upeasti järjestetty, ja puitteet olivat poikkeuksellisen hyvät niin tilan, tekniikan kuin ohjelmankin suhteen. Tapahtuma aloitettiin paneelikeskustelulla, jossa Tero Liukkonen haastatteli Juha Itkosta ja Riina Katajavuorta minun lisäkseni. Pohdimme nykyproosan tilaa ja…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto