Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Esseet

Varjoja, usvaa -teoksen kansikuva

Taneli Viljanen: Varjoja, usvaa

Päivi Koivisto, 2.3.2021

Kehitimme viime syksyllä kirjoitusryhmässäni yhteistä henkilöhahmoa, josta kaikki kirjoittaisivat. Pyysin opiskelijoita ilman sen enempiä pohdintoja sanomaan mitä tahansa määreitä henkilöhahmolle. Keksiminen lähti kankeasti vauhtiin. Yritin auttaa, ja mitä tuli ensimmäiseksi mieleen: olisiko päähenkilö mies vai nainen? ”Muunsukupuolinen”, heitti yksi opiskelijoista, ja niin päähenkilöstä tuli muunsukupuolinen. Sepä aiheutti ongelmia. Kiskomalla sain joitakin ominaisuuksia lisää, mutta lopulta…

Lue lisää
Pakopisteen kansikuva

Hannu-Pekka Björkman & Nina Honkanen (toim.): Pakopiste

Herman Raivio, 9.2.2021

Kaikille on tullut selväksi, että korona-aikana pitää rauhoittua eikä lähteä kaduille heilumaan. Kun sitten julkaistaan pandemiasta inspiraation saanut Pakopiste-kirjoituskokoelma, ajattelen, että onneksi kirjallisuudessa voidaan paeta pysähtymiskehotusta ja vähän irrotella. Pieleen meni. Pakopiste tarkoittaakin pakoa pysähtymiseen. Kustantajan mukaan ”Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä”. Pysähtyminen olisi siis itse kullekin suotavaa. Logiikka hämmentää. Jos kerran pandemian…

Lue lisää
Emmekö voisi elää sovussa? -teoksen kansikuva

Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa? – Esseitä ajastamme

Esa Mäkijärvi, 12.1.2021

Emme voi ilmeisesti elää sovussa, vaikka kirjailija ja tutkija Merete Mazzarella (s. 1945) sitä tuoreissa esseissään toivookin. Yhteiskunnat ovat kaikkialla maailmassa yhä jakautuneempia. Kilpailevat leirit taistelevat resursseista, kuten rahasta ja vallasta, joskus yhtä naurettavasti kuin Mad Max-elokuvien raakalaisjengit välttämättömyyksistä eli polttoaineesta ja vedestä. Tällaisen kuvan osa mediasta ainakin haluaa meille antaa. Todellisuus lienee mutkikkaampi ja monisyisempi,…

Lue lisää
Suunnitelma loppuelämän varalle -kirjan kansikuva

Hannu Mäkelä: Suunnitelma loppuelämän varalle

Irene Vehanen, 27.12.2020

Pitkän uran kirjailijana tehneen Hannu Mäkelän 75-vuotiaana kirjoittama esseeteos Suunnitelma loppuelämän varalle ja erityisesti siinä muodostuva ”Huoneentaulu” tarjoavat paneutuvalle lukijalle runsaasti ajateltavaa. Tekstin kanssa on helppo keskustella. Kirja on myös muistelma, ja siksi siinä korostuvat lapsuus ja nuoruus. Kirjailija tarkastelee elämäänsä rauhallisella mielellä ja pohtii matkan varrella oppimaansa. Nimestä huolimatta varsinaisesta suunnitelmasta ei niinkään ole…

Lue lisää
Kellariloukon psykologia -teoksen kansikuva

René Girard: Kellariloukon psykologia

Markku Soikkeli, 18.11.2020

Olen uskonut tietäväni olennaisen Fjodor Dostojevskista ja Albert  Camus’ta, kun olen lukenut sekä Rikos ja rangaistus -romaanin että Sivullisen. Näiden klassikoiden varaanhan rakentuu jo olennainen osa filosofisena kaunokirjallisuutena pidettyä proosaa. Mutta René Girardin mielestä kyseisten teosten tunteminen ei anna kuin aavistuksen siitä, mihin kyseiset kirjailijat pyrkivät. René Girardin esseistä koottu Kellariloukon psykologia (2019) on perusteellinen analyysi paitsi Dostojevskin taiteesta…

Lue lisää

Helmi Kajaste: Rakenna, kärsi ja unhoita

Herman Raivio, 30.9.2020

Kaksi kirjaa. Molemmissa katsotaan, toisessa elokuvia, toisessa tv-sarjoja. Elokuvaa katsotaan arkkitehtuurin läpi (tai arkkitehtuuria elokuvan läpi), tv-sarjoja tunteiden. Kummatkin teokset ovat Kosmoksen julkaisemia.   Elokuva tilassa Helmi Kajaste yhdistää esikoisteoksessaan Rakenna, kärsi ja unhoita arkkitehtuurin ja elokuvan. Yhdistelmä on kiehtova ja harvinainen varsinkin samassa teoksessa. Mieleen tulee vain ranskalaisfilosofi Paul Virilio, joka on kirjoittanut arkkitehtuurista…

Lue lisää

Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita

Jani Saxell, 19.8.2020

Tätä kirjoittaessani Suomessa on pitkälti selätetty koronan ensi aalto. Matkailukin elpyy varovasti, kotimaan kohteet ja Baltia edellä. Mikä voisikaan olla käsidesin hajussa ja hamstrattujen vessapaperirullien keskellä vietetyn kevään jälkeen vapauttavampaa kuin patikoida rinkka selässä kansallispuistoissa, vaikkapa kavuta Kolin huipun kansallismaisemaan Pohjois-Karjalassa? Paitsi, että Riikka Kaihovaaran (s. 1980) syväekologisessa esikoisesseekokoelmassa kansallispuistot edustavat luonnosta vieraantuneen ihmisen, Homo…

Lue lisää

Jaana Seppänen: Outokuoriaiset

Laura Kärkäs, 9.7.2020

Jaana Seppänen tuuttaa mahtipontista jykevyyttä ja ylevyyttä väkevällä tenholla viime vuonna julkaistussa esseeteoksessaan Outokuoriaiset. Mesoavaksi esseistiksi itseään tituleeraavan esseistin teos nakertaa lukijaansa sisältäpäin kuin tuholainen. Tulen teksti tekstiltä tietoisemmaksi sisäelimistäni, vaikka teoksen nimiessee ohjeistaa, ettei tuhohyönteisten tunnistusoppaasta lainattuun katkelmaan kannata suhtautua allegoriana.  ”Tämä hyönteisteksti pitäköön hiipivän rapistelevaa ääntään, tuntukoon siinä sodanjälkeinen tunkka ja johdattakoon se…

Lue lisää

Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot

Artemis Kelosaari, 24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…

Lue lisää

Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

Ville Hänninen, 12.8.2017

Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat alttiita muutoksille ja suurilla ikäluokilla purkautumatonta latinkia. Jazzin evoluutiossa 1960-luvun alku on ainutlaatuisen hieno vaihe, jossa free jazzin tapaiset ilmiöt johtivat totunnaisuuksien täydelliseen kumoamiseen. 1960-luvun…

Lue lisää

Jouni Inkala: Nähty. Elämä

Jukka Mallinen, 22.5.2017

Kun Nuori Voima -ryhmä tuli näkyvästi julkisuuteen 1990-luvun alussa, tein siitä Imageen jutun haastavalla otsikolla ”Uusvakavikot vauhdissa”. Teesini oli, että ryhmä etsii uutta alkua suomalaisesta 50-luvun runoudesta ja ottaa irti lähes 30 vuotta jatkuneesta kansanomaisuuden, populismin ylivallasta – myös poliittisesti. Voi kysyä, miten kiinteä ryhmä oli muualla kuin julkisuudessa. Kuten aina, tekijät ovat viimeistään vuosien…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto