Kirjallisuuskritiikin verkkolehti

Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Valikko

Kategoria: Kotimainen proosa

Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan -teoksen kansikuva

Katja Kaukonen: Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan

Markku Soikkeli, 6.1.2021

Katja Kaukonen on niitä kotimaisen proosan hiljaisia puurtajia, jotka tekevät hyvin omanlaistaan sanataidetta välittämättä mediahuomiosta ja genretrendeistä. Kaukosen novellikokoelma ja neljä romaania ovat tyyliltään hyvin samanlaisia, historiaa luonnonvoimien myllerrykseen rinnastavia tajunnanvirtakuvauksia. Lähin vertailukohta kotimaisessa perinteessä voisi olla Marja-Liisa Vartion tai Markku Pääskysen proosa, tosin Kaukosen kiinnostusta leikitellä historian solmukohdilla voisi verrata myös islantilaisen Sjónin fantisoivaan kansankuvaukseen. Kaukosen uusin romaani…

Aurinkotytön kansikuva

Nura Farah: Aurinkotyttö

Hannele Puhtimäki, 31.12.2020

Hämmästyin huomatessani, että Nura Farahin Aavikon tyttäret -esikoisromaanin (2014) ilmestymisestä on kulunut jo niinkin monta vuotta; niin kirkkaana se silloin jäi mieleeni. Aurinkotyttö jatkaa kuvaamalla samaa sukua Somalian paimentolaisalueella. Aavikon tyttäret -kirjassa päähenkilönä on rohkea ja itsepäinen, paremmasta elämästä haaveileva Khadija. Tässä kirjassa hän on yhdentoista lapsen äiti. Maailmaa katsellaan nyt hänen tyttärensä Shamsun silmin 1970-luvulla. Shamsu on tiedonhaluinen…

Teoksen Lenin setä ei asu enää täällä kansikuva

Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä

Merja Leppälahti, 29.12.2020

Pyramidenin kylässä Huippuvuorilla on komea Leninin patsas, mutta kylän asukkaat ovat poissa. Kylä on aikanaan ollut kukoistava hiilikaivoskylä ja yksi neuvostoajan mallikylistä. Nykyään siellä käy kesäaikaan turisteja, mutta talvella paikalla on vain muutama ihminen pitämässä paikkoja kunnossa. Vanhoja talviasukkaita ovat Mihail, Jelena, Vera ja Sergei. Yhdeksi talveksi on palkattu mukaan myös suomalainen Kiril. Huippuvuorilla ei…

Kolkon kansi

Petteri Sihvonen: Kolkko

Irene Vehanen, 28.12.2020

Petteri Sihvosen esikoisromaani Kolkko on runsaudensarvi, jossa kirjailijan mukaan on paljon omaelämäkerrallisuutta ja itsereflektiota. Päähenkilö Petrus Sihto lukee Siperian junassa käsikirjoitustaan näkymättömälle kuulijalle, ikään kuin junan muille matkustajille, ja näistä erityisesti yhdelle. Hän puhuu miehistä ja naisista, seksistä ja rakkaudesta, taloudesta ja uusliberalismista. Teoksessa voi sanoa olevan paljon punnittua puhetta. Kertoja kommentoi ja reflektoi omaa kirjoittamistaan –…

Kalasataman kansikuva

Tuuve Aro: Kalasatama

Herman Raivio, 21.12.2020

Suomessa on puolen vuoden sisällä ilmestynyt kaksi autofiktiota, joissa löydetään lesboidentiteetti ilman suuria ongelmia tai häpeää, Tiina Tuppuraisen Kuvittelen sinut vierelleni (Karisto) ja Tuuve Aron Kalasatama (WSOY). Häpeän puuttuminen kertoo todennäköisesti ajan hengestä, jossa suositaan häpeän tunteen häpeämistä. Toisaalta kyse voi olla siitä, että sukupuolivähemmistöihin suhtaudutaan nykyään myönteisemmin kuin koskaan aiemmin. Molemmat teokset kuvaavat yksilön initioitumista suljettuun yhteisöön. Teokset…

Teoksen rakas kapitalismi pilkku kansikuva

Eino Santanen: rakas kapitalismi pilkku

Jari Olavi Hiltunen, 19.12.2020

”Rakas kapitalismi, olen antanut itsestäni nyt osittain väärän kuvan. Saattaa näyttää siltä että ajattelen että ihmisiä pitäisi jotenkin poistaa tai näin. Pahoittelut. En todellisuudessa ajattele niin.” (s. 99.) Runoilija Eino Santasen (s. 1975) kuudes kaunokirja ja esikoisproosateos rakas kapitalismi pilkku koettelee kestävyyden rajoja kokeellisella tajunnanvirrallaan. Jo kantta tutkimalla ja teosta kevyesti seilailemalla huomaa, ettei kirjailijan ensimmäinen aie…

Lopussa minun pitäisi kuolla -teoksen kansi

Hannele Mikaela Taivassalo: Lopussa minun pitäisi kuolla

Hannele Salminen, 16.12.2020

Sen piti olla vain yhden yön juttu, jotta himo hellittäisi. Mutta minäkertoja rakastuukin päätä pahkaa naimisissa olevaan mieheen ja tämä häneen. Hannele Mikaela Taivassalo luo kielen tunteille ja mielen poukkoilulle omanlaisessaan rakkausromaanissa Lopussa minun pitäisi kuolla. Kirjan alaotsikko (rajaproosaa) vihjaa, että rajoilla ollaan, monessakin mielessä. Kielletty rakkaus ylittää sallitun rajan, ja pattitilanne ajaa minäkertojan mielen hajoamisen…

Mihin täällä voi mennä -teoksen kansikuva

Marko Järvikallas: Mihin täällä voi mennä

Johannes Melander, 14.12.2020

”Novellit avaavat ovia suomalaiseen sivullisuuteen, laumastaan eksyneen, alakuloisen, hyväsydämisen etsijän todellisuuteen”, Pirkko Saisio kiteyttää Marko Järvikallaksen Mihin täällä voi mennä – novellikokoelman takakannessa teoksen hahmoja ja tematiikkaa. Kokoelma on näytelmäkirjailijana ja dramaturgina toimivan Järvikallaksen esikoisteos. Näyttävästi se ylsikin tämän vuoden Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa jaetulle kakkossijalle. Kliseinen sanonta ”hopea ei ole häpeä” pitää erityisen hyvin paikkansa tämän teoksen suhteen –…

Cafe Cosmoksen kansikuva

Jukka Koskelainen: Café Cosmos eli jäähyväiset runoudelle

Noora Yrttiaho, 12.12.2020

Arno on freelancertoimittaja, joka on kirjoittamassa elämäkertakirjaa ystävästään, tunnetusta runoilijasta, Rickistä. Rick vain on hävinnyt ja deadline painaa päälle. Pankkitilin miinuksella oleva saldo motivoi kirjoittamaan teoksen loppuun, mutta se pakottaa myös toimittajan liikkeelle. Rick on löydettävä vaikka toisesta maasta. Rahat hupenevat vauhdilla, mutta pienin askelin toimittaja pääsee lähemmäs Rickiä ja teoksensa valmistumista. Runoilijana, esseistinä ja…

Teoksen Vadim kansikuva

Reetta Aalto: Vadim

Päivi Koivisto, 8.12.2020

Vadim. Reetta Aallon esikoisromaani kiertyy nimensä mukaisesti Vadimin, enkelinkauniin miehen ympärille. Mies on esteettinen objekti, josta Aallon sankaritar ei saa silmiään eikä sormiaan irti. Vadim on myös passiivinen, epärehellinen ja kunnianhimoton, mies, joka ei tarjoa ravintolassa naiselle. Heikkouksistaan huolimatta Vadimista tulee kirjan kertojanaisen pakkomielle, jonka nainen lopulta ikuistaa kameransa filmille ja katkelmallisen lyhytelokuvansa tarinaan. Elokuvaohjaaja Reetta…

Teoksen 206 pientä osaa kansikuva

Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa

Hannele Puhtimäki, 23.11.2020

Otsikon sananparsi kuvaa paitsi Wilhelmiina Palosen esikoisromaanin 206 pientä osaa tarinaa, teemaa ja motiiveja, myös sitä, miten se minuun lukijana vaikutti. Teos ei mene pelkästään ihon alle, vaan paljon syvemmälle, asioihin ja tunteisiin, joita yrittää ehkä itseltäänkin piilottaa. Jollain tavoin Palonen luo ensi sivuista lähtien kirjaan vahvan surullisen tunnelman. Romaanissa tapahtumia seurataan kolmesta näkökulmasta ja kahdella aikatasolla….

Matti Vilkki: Suojattu elämä. Novelleja.

Outi Hytönen, 16.11.2020

Matti Vilkin novellikokoelman alku ei ihmeitä lupaile. Kieli on tavanomaista. Kerronta etenee suoraviivaisesti. Juonikuviotkaan eivät yllätä. Kuitenkin muutaman novellin jälkeen alkaa tuntua, että tässähän on sittenkin sitä jotakin. Työläiskirjallisuudesta lähiökirjallisuuteen Suojattu elämä koostuu kymmenestä novellista, jotka päätyivät kirjaksi Kustannus Aarnin novellikilpailun myötä. Vilkki on kotoisin Lahdesta, ja siellä elävät myös novellien henkilöt. Tavallisimmin henkilöhahmojen kodit sijaitsevat…

Vieraat-teoksen kansikuva

Johanna Sinisalo: Vieraat

Eero Suoranta, 13.11.2020

Kauhu on jännä lajityyppi: Vaikka se lasketaan usein scifin ja fantasian ohella spekulatiiviseksi genreksi, monissa kauhukertomuksissa ei itse asiassa ole mitään tosimaailmasta puuttuvaa elementtiä. Kauhutarinat voivat sijoittua mihin tahansa miljööseen, ja ”realistisempaa” kauhua voi olla pelkän juonen perusteella mahdotonta erottaa dekkareista tai trillereistä. Elokuvatutkimuksen professori Linda Williamsin mukaan kauhu kuuluukin ”ruumisgenreihin”, joita ei määrittele niinkään kertomusten…

Tukholma-syndrooma-teoksen kansikuva

Hanna Arvela: Tukholma-syndrooma

Otto Rikka, 1.10.2020

Hanna Arvelan romaani Tukholma-syndrooma kertoo kuvitteellisen tavaratalokonserni Schattenreichin markkinointiosastosta, jonka ilmapiiri on vanhanaikainen ja kyyninen. Teos lähtee liikkeelle asetelmasta, jossa muodin tiimiin palkataan uudeksi AD:ksi Jenna, kun Henna lopettaa ”menettämänsä 2191 päivän” jälkeen. Romaanin vähäinen juonellisuus rakentuu sen ympärille, miten ei-vielä-kyynistynyt Jenna sopeutuu uuteen jo-kyynistyneeseen työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Tukholma-syndrooma on Arvelan esikoisromaani, mutta hänellä on aiempaa taustaa…

Sinun päiväs koittaa

Katja Raunio: Sinun päiväs koittaa

Joonas Säntti, 17.9.2020

Katja Raunion (s. 1985) toinen romaani on absurdin humoristisesti viritetty elämäkerta valtasuvun vesasta, jota kasvatetaan lapsesta asti valtion tulevaksi isähahmoksi. Teos esittelee kaksi päähenkilöä, joista ensimmäinen elää ja vaikuttaa, toinen kertoo ja tulkitsee. Romaanin nykyhetkessä arkistovirkailija rakentaa katkonaista ja sivupoluille eksyvää selontekoa kauan sitten kuolleen ”suurmiehen” salatuista jäämistöistä. Aineistojen sisältö vaihtelee voileivänsyöntikisojen kirjelmistä salaisiin puhelutallenteisiin ja…

Seuraava sivu »

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto