Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Tietokirjallisuus

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus

Jari Olavi Hiltunen, 20.4.2019

  Kansalliskirjailija on aina ajankohtainen aihe tietokirjalle. Tuoreista Aleksis Kivi -kirjoista kiintoisimpia on historioitsija Teemu Keskisarjan (s. 1971) monografia Saapasnahka-torni – Aleksis  Kiven elämänkertomus. Suomen historian avainhenkilöitä viime aikoina etsinyt historioitsija ampuu jälleen raskaalla tykillä ja osuu kohteeseensa. Esitys kansalliskirjailijan elämänvaiheista on komea ja omaperäinen. Samoihin aikoihin syksyllä 2018 ilmestyi myös Ihmissydän, kirjoitusantologia, jossa nimekkäät…

Lue lisää

Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen & Liisa Steinby (toim.): Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma

Markku Soikkeli, 23.3.2019

Kirjallisuus nykykapitalismissa on muhkea artikkelikokoelma, joka kertaheitolla tuntuu täyttävän kaiken mitä aihepiiristä voi toivoa lukevansa. Runsaudesta iloitseminen kuitenkin edellyttää, että lukija on kiinnostuneempi kapitalismista kuin kirjallisuudesta. Artikkeleiden painopiste on siinä määrin teoreettinen ja instituutioihin keskittyvä, että kokoelman nimi pitäisikin olla ”Taideinstituutiot nykykapitalismissa”. Kokoelman ensimmäinen osio, jossa tarkastellaan kirjallisen julkisuuden kehitystä, sisältää erittäin raskaslukuisia artikkeleita siitä,…

Lue lisää

Ville Hänninen: Kirjan kasvot

Jani Saxell, 13.3.2019

Tietokirjailija, kriitikko ja freelance-toimittaja Ville Hänninen (s. 1976) on erikoistunut ns. käyttökuvan, kuten sarjakuvan, kirjankuvitusten ja -kansien ja poliittisten pilapiirrosten historiaan. Missiotaan hän on toteuttanut muun muassa Sarjainfon päätoimittajana, Suomen sarjakuvaseuran ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtajana ja kirjoittamalla Parnassoon suuren suosion saanutta, puolisentoista vuosikymmentä jatkunutta artikkelisarjaa kirjan kansista ja niiden tekijöistä. Nelikymppisenä on hyvä vetää…

Lue lisää

Teemu Ikonen (toim.): Menetelmällisen kirjallisuuden antologia

Sofia Blanco Sequeiros, 17.2.2019

Menetelmällisen kirjallisuuden antologia on opus, joka on helppo toivottaa tervetulleeksi. Se avaa menetelmällistä kirjallisuutta kotimaisessa kontekstissa artikkeleiden, menetelmäesimerkkien, esseiden, sanaston ja novellien kautta. Menetelmällinen kirjallisuus on yleisesti määritellen kirjallisuutta, joka on tuotettu ennalta määrättyä menetelmää tai rajoitetta seuraten. Teksti voidaan esimerkiksi kirjoittaa ilman valittua vokaalia tai muuntelemalla yhtä tai useampaa pohjatekstiä tiettyä sääntöä seuraten uudeksi…

Lue lisää

Krista Launonen: Ofelian suru

Päivi Koivisto, 26.1.2019

Tietokirjat taidemaailmasta pärjäävät kirjamarkkinoilla suurimmalla todennäköisyydellä silloin, kun käsitellään dramaattisia taiteilijahahmoja ja heidän suhteitaan. Tällaista väkeä on  tarvittavissa määrin kapinallisten prerafaeliiteiksi itseään kutsuvan taiteilijaryhmän keskuudessa, joka vaikutti Englannissa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Heidän piiriinsä tunkeutuu Krista Launonen kirjassaan Ofelian suru, jonka nimi tulee John Everett Millais’n herkästä ja lumoavasta taulusta Ophelia (1851–1852). Siinä Shakespearen Hamletin Ofelia…

Lue lisää

Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia

Veli-Matti Huhta, 27.11.2018

Vuonna 1972 Heikki Kaukoranta ja Jukka Kemppinen julkaisivat teoksen Sarjakuvat. Sen toinen, laajennettu painos ilmestyi 1982 ja sisälsi muun muassa Kemppisen pitkän kulttuurihistoriallisen esseen ”Kymmenen vuotta on kulunut”. Toisen painoksen digiversio on ladattavissa ja luettavissa Kansalliskirjaston Doria-portaalissa. ”Yhdeksäs taide” on 1800-luvun lapsi. Sarjakuvat oli kirjoittamisaikaansa ja -paikkaansa nähden monumentaalinen länsimaisen sarjakuvan historia, jota kirjoitustyyli ja…

Lue lisää

Satu Jaatinen: Tuntemattomat

Irene Vehanen, 21.10.2018

Kustantajan kuvauksen mukaan Satu Jaatisen Tuntemattomat – Suomen suosituimman tarinan monet maailmat on tietopaketti niin romaanin jo lukeneille ja elokuvat nähneille kuin tarinaan ensi kertaa tutustuvillekin. Sanoisin, että mitä enemmän tuotantoa tuntee ennestään, sitä enemmän kirjasta saa irti. Teos on herkullinen kattaus paitsi Tuntemattoman sotilaan myös historian ja tietokirjallisuuden ystävälle. Mitä enemmän tuotantoa tuntee ennestään,…

Lue lisää

Sanna Nyqvist , Outi Oja: Kirjalliset väärennökset: Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia

Markku Soikkeli, 7.8.2018

Lievimmässä muodossa sanataiteellinen varkaus on pelkkä sitaatti, röyhkeimmillään kokonaisen teoksen väärentäminen omiin nimiin. Sanna Nyqvistin ja Outi Ojan muhkea tietoteos Kirjalliset väärennökset käsittelee näiden ääripäiden väliin jäävää luovaa lainaamista. Mediajulkisuuden perusteella taideväärennökset voivat tuntua marginaalisilta ja hupsuilta, mutta Nyqvist ja Oja osoittavat niiden olevan taidetta koskevien oletusten keskipisteessä. Miksi juuri taideteos antaa joillekin skandaalimaisille aiheille…

Lue lisää

Roger Picard, Ingrid Svensson: Salonkien aika, Ett magiskt rum

Sanna Nyqvist, 14.7.2018

On vaikeaa välttyä nostalgian ailahdukselta, kun uppoutuu lukemaan kirjallisten salonkien värikästä historiaa. Tyylikkäiden ja taitavien naisten luotsaamat kirjalliset keskustelukerhot olivat aikakautensa keskipisteitä. Niiden loisteliaassa mutta samalla kotoisassa ympäristössä avattiin kirjallisuudelle uusia suuntia, kehitettiin kielellisen ilmaisun nyansseja ja tehtiin vallankumouksellista politiikkaa. Salongeissa ei mitenkään leimallisesti ajettu naisen yhteiskunnallisen aseman parantamista. Ranska ja aivan erityisesti sen pääkaupunki…

Lue lisää

Kukku Melkas & Olli Löytty toim.: Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan

Marissa Mehr, 11.4.2018

Toistemme viholliset? -artikkelikokoelman luulisi käsittelevän historiallista ajanjaksoa, joka ”on nimetty kansalaissodaksi, vapaussodaksi, punakapinaksi, veljessodaksi, sisällissodaksi tai, kuten Veijo Meri romaaninsa nimessä muotoilee, vuoden 1918 tapahtumiksi” (s. 10). Pian kuitenkin huomaa, että kahdentoista esseen ja lyhyen johdannon sisältävä artikkelikokoelma avaa odotettua laajemman otoksen sisällissodan moniin mahdollisiin merkityksiin kirjallisuudessa. Teoksen kannessa oleva Heikki Marilan Ryijy 2 kuvastaa…

Lue lisää

Klaus Brax: Unhoon jääneiden huuto

Pasi Salminen, 21.3.2018

Suomikin vaikuttaa siirtyneen yhä tukevammin jälkimoderniin aikaan. Näin voisi päätellä ainakin kirjallisuuden perusteella. Vuonna 2017 julkaistiin esimerkiksi Miki Liukkosen O, Mikko Rimmisen Maailman luonnollisin asia ja Jaakko Yli-Juonikkaan Jatkosota-extra, jotka voidaan kaikki luokitella postmoderneiksi romaaneiksi. Sinällään postmodernismissa ei ole mitään uutta. 1990-luvulta lähtien on puhuttu jo post-postmodernistisesta käänteestä. Aiheesta on kirjoitettu valtavasti 1960-luvulta lähtien niin…

Lue lisää

Laura-Elina Aho: Petra ja Ida

Sanna Nyqvist, 15.3.2018

Naisia käsittelevien elämäkertojen vähäisyys on silmiinpistävää, kun katselee kirjakauppojen ja markettien hyllyjä. Niitä kyllä kustannetaan, mutta kirjat eivät päädy julkisuuden eturiviin. Vuoden 2017 lopulla esimerkiksi ilmestyi osuuskunta Partuunalta Tiina Mahlamäen eläytyvä elämäkerta kirjailija Kersti Bergrothista (Kaikki maallinen on vain vertauskuvaa) sekä ntamolta Laura-Elina Ahon Petra ja Ida, jossa taidekriitikko Petra Uexküllin vaiheisiin lomittuu tämän isän…

Lue lisää

Jaana Torninoja-Latola: Yhä katselen pilviä. Elvi Sinervon elämä

Outi Hytönen, 11.2.2018

Historiantutkija Jaana Torninoja-Latolan väitöskirjatutkimus hairahti sivupolulle. Sinervon sisarusten työväenliiketoiminnan tutkiminen kääntyi kirjailija Elvi Sinervon (1912‒1986) elämäkerraksi. Tuloksena on lähes 500-sivuinen teos Sinervon vaiheista ja tuotannosta. Sinervo oli aikanaan tunnettu kulttuurin ja politiikan tekijä, mutta koska toiminta suuntautui kiihkeän vasemmistolaisuuden ja sodan jälkeen kommunismin edistämiseen, on hänet välillä unohdettu historian hämärään. Laaja tuotanto ja mielenkiintoinen elämäntarina…

Lue lisää

Maria Laakso, Toni Lahtinen, Merja Sagulin (toim.): Lintukodon rannoilta. Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa

Marissa Mehr, 20.1.2018

Saari on ladattu käsite. Se on yhdistävä, mutta myös toiseuttava elementti. Saari on usein ollut paratiisillisen paikan tai utopian näyttämönä aina antiikin ajoista ja Platonista lähtien. Taiteessa saarella on ollut tärkeä asema Homeroksesta ja Odysseiasta lähtien, ja ”maailmankirjallisuuden on katsottu alkaneen saarien kuvauksesta” (s. 9). Kotimaisessa kirjallisuudessa saarilla on myös oma, tärkeä sijansa kautta aikojen,…

Lue lisää

John Gillard: Luovan kirjoittajan työkirja. 20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta

Johanna Venho, 2.1.2018

John Gillardin Luovan kirjoittajan työkirja on helposti lähestyttävä opas, jossa tutkaillaan kahdenkymmenen kirjailijan tapaa luoda ja luodata kirjallisuuden tyhjentymätöntä ihmettä. Siis sitä, miten paperille asetellut mustat merkit heräävät eloon ja synnyttävät maailman. Jos romaani onkin sika, joka syö kaiken, sen keinot ovat kirjoittajansa näköiset, vaikka kirjoittaja onnistuisi itsensä tekstistä häivyttämään. (Tuo itsensä häivyttäminen, vaihtuvien henkilöiden…

Lue lisää

Ritva Ylönen: Kalle Päätalo. Kirjailijan elämä.

Jari Olavi Hiltunen, 20.12.2017

Syyskuussa 2017 ilmestynyt Ritva Ylösen suurenmoinen Päätalo-elämäkerta vahvistaa suomalaiskirjailijoiden elämäkertojen ketjua ja hienosti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Suomen myydyimpiin kirjailijoihin kuuluvan Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalon (1919–2000) kirjailijanhahmoon liittyy legendaarisia ja myyttisiä piirteitä. Monille lukijoilleen Päätalo oli perin juurin tuttu rehellisyyden perikuva, joka purki tiiliskiviromaaneihinsa kokemuksiaan ja tuntojaan mitään salaamatta. Kirjailijan arvojärjestyksessä työ oli ylitse muiden arvojen ja…

Lue lisää

Kaisa Laaksonen: Suuri lukuseikkailu

Arto Vaahtokari, 9.12.2017

Kaisa Laaksosen ensyklopediamainen lastenkirjallisuuden esittelyteos tulee varmasti tarpeeseen, sillä vastaavaa teosta ei Suomessa ole vielä ilmestynyt. Se pyrkii vastaamaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen, mitä lapsen kannattaisi lukea. Laaksonen pyrkii vastaamaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen, mitä lapsen kannattaisi lukea. Teos rakentaa useita erilaisia typologioita, joiden mukaan lastenkirjojen sisältöä voi luokitella. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten arki, urheilu…

Lue lisää

Anssi Sinnemäki: Trifonovin syndrooma ja muita kirjallisuusesseitä

Markku Soikkeli, 22.11.2017

  ”Nuoruutemme pessimismi on hyödyllisenä painolastina miehuutemme purressa”. Tämä V. A. Koskenniemen aforismi on yksi avaintodisteista Anssi Sinnemäen analysoidessa kansalliskirjailijan jättämää perintöä. Kirjalliseen kuvaukseen Koskenniemi ei suvainnut asioiden näkemistä ”todellista pimeämpinä”, mutta kirjallisessa elämäntavassa ”mondeeni poseeraus” oli suvaittavaa. Trifonovin syndrooma on kirjallisuuden harrastajalle kuin kultaa ja rihkamaa sekoittava aarrearkku. Koskenniemi-sitaatti sopisi hyvin Anssi Sinnemäen omaksi…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto