Kirjallisuuskritiikin verkkolehti

Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Valikko

Kategoria: Tietokirjallisuus

Teoksen Tanssii kirjojen kanssa -kansikuva

Jani Saxell: Tanssii kirjainten kanssa: Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille

Päivi Koivisto, 10.1.2021

Helpoin koulu kirjoittamiseen on lukeminen. Mahdollisimman erilaisen kirjallisuuden: romaanien, runojen, esseiden, kokeellisten tekstien, tietokirjojen… Elokuvastakin on apua. Missä muussa lajissa vetävän juonen formaatti on viety yhtä pitkälle kuin Hollywood-elokuvassa? Ei ihme, että Jani Saxellista on tullut kirjailija, sillä hän toden totta on lukenut paljon. Hänen kirjoitusoppaansa Tanssii kirjainten kanssa (2020) sisältää kymmeniä esimerkkejä romaanien kerronnallisista ratkaisuista. Välillä…

Kertomuksen vaarat -kirjan kansikuva

Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola & Tytti Rantanen (toim.): Kertomuksen vaarat: kriittisiä ääniä tarinataloudessa

Joonas Säntti, 20.12.2020

Olemme kaikki nykyään tarinankertojia. Jokaisen meistä pitäisi löytää tai muokata oma elämäntarinansa, joka on sekä sama että eri asia kuin identiteetti. Menestyäkseen niin yksilöillä, puolueilla kuin urheilujoukkueillakin pitää olla jokin tarina, mikä on sekä sama että eri asia kuin strategia. Suuret yritykset ovat tarinallisen innon edelläkävijöitä: Facebook antaa ryhmiensä aktiivisimmille sisällöntuottajille automaattisesti ”visuaalisen tarinankertojan” manttelin,…

Auringonjumalattaren tyttäret -teoksen kansikuva

Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret. Naiskohtaloita muinaisesta Japanista.

Merja Leppälahti, 26.11.2020

Japanologi Raisa Porrasmaa on julkaissut aikaisemmin Japania käsittelevät kirjat Japani pintaa syvemmältä: muutakin kuin sake, sushi ja samurait (2012) ja Temppelin hämärästä matsurin vilinään: nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan (2014). Porrasmaa on Japanin tutkija, ja hän myös kääntää japanilaista kirjallisuutta suoraan japanista. Hänen uusin kirjansa keskittyy Japanin naisten historiaan keskeisinä teemoina valta, uskonto ja seksuaalisuus. Auringonjumalattaren tyttäret rakentuu seitsemästä luvusta,…

Yhdeksästoista jäsen -teoksen kansikuva

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen: Ruotsin Akatemian romahdus

Sanna Nyqvist, 22.11.2020

Syksyllä 2017 Dagens Nyheterin nuori toimittaja Matilda Gustavsson julkaisi artikkelin, jonka seurauksena Ruotsin Akatemia syöksyi historiansa pahimpaan kriisiin. Kaksi vuotta myöhemmin Gustavssonilta ilmestyi kirja Yhdeksästoista jäsen (Klubben, 2019), joka taustoittaa tarkasti noita dramaattisia tapahtumia, ja nyt kirjasta on tekeillä elokuvakin. En tiedä, voiko skandaalin onnistuneesti kääntää fiktion kielelle, mutta tietokirjaversio tapahtumista on perusteltu. Yhdeksästoista jäsen on…

Jobista Orwelliin – kärsimys kirjallisuudessa -teoksen kansikuva

Sari Kivistö: Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa

Jaakko Vuori, 31.10.2020

Vanhan testamentin Jobin kirja on yksi länsimaisen kulttuurin peruskertomuksista. Jokainen tunnistaa kertomuksen Jobista, rehellisestä ja jumalaapelkäävästä kunnon miehestä, jota Saatana koettelee Jumalalta luvan saatuaan. Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö tarttuu Jobin kirjaan teoksessaan Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa (2020). Kivistö lukee Jobin kirjaa eräänlaisena länsimaisen kirjallisuuden prototekstinä suhteessa kärsimyksen oikeutuksen kysymyksiin kirjallisuudessa. Kivistön mukaan Jobin…

Witold Szabłowski: Tanssivat karhut – tositarinoita vapaana elämisen vaikeudesta

Ville Hänninen, 30.10.2020

Yksi syyskuussa kuolleen Vexi Salmen parhaista sanoituksista on Antero Ollikaisen pseudonyymillä kirjoitettu ”Kurki”, joka liihottaa iskelmän toiseksi tärkeimmän teeman vapauden ympärillä. ”Ei vapaata vangita voi, me kumpikin tiesimme sen”, laulaa Kai Hyttinen ja kukapa kykenisi kiistämään ”Kujun” miehekkään äänen vetovoimaa. Laulun toinen säkeistö kuuluu: Pari pihlajanoksaa mä taitoin Niistä lastan siipeesi tein Latoon lämpimään paikan…

Räjähdemiehen perintö -teoksen kansikuva

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta

Sanna Kivimäki, 8.10.2020

Alfred Nobelin ajatusmaailma jaksaa kiinnostaa sukupolvesta toiseen. Eikä ihme – ovathan testamenttiin perustuvat Nobel-palkinnot onnistuneet brändäämään itsensä loistavasti jo vuodesta 1895. Palkintoja on kuusi: alkuperäiset kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot ovat myöhemmin (1969) saaneet rinnalleen myös Ruotsin Keskuspankin myöntämän talouden Nobel-palkinnon. Vuosittain jaettavat palkinnot tuovat Ruotsin Akatemian ja Norjan parlamentin maailmankartalle vähintään kerran vuodessa….

Mikko T. Virtanen, Pirjo Hiidenmaa & Jyrki Nummi (toim.): Kertomuksen keinoin. Tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa

Päivi Setälä, 13.8.2020

Kertomuksen keinoin on artikkelikokoelma, joka pohtii journalistisen ja tietokirjallisen tarinankerronnan erityispiirteitä, tarkoitusperiä ja kertomusten käytön etiikkaa. Artikkeleiden kirjoittajat ovat kielen- ja kirjallisuudentutkijoita. Nautimme tarinoista ja kertomuksista. Luemme romaaneja löytääksemme mielekkäitä ajatuksia ja viihtyäksemme. Kertomus tehoaa myös tietokirjallisuudessa ja mediassa: Ennen kuin huomaatkaan, olet närkästynyt virkamiehen toimista, sympatisoit rikollista ja haluat oikeutta kärsineelle pienelle ihmiselle. Syvempi tekstianalyysi…

Elina Arminen, Markku Lehtimäki (toim.): Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa.

Marissa Mehr, 12.7.2020

Muistikirja ja matkalaukku: Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa on kirjallisuustieteellinen artikkelikokoelma tämän vuosituhannen kotimaisen romaanin piirteistä. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Niitä samoja, joita myös kriitikkona on huomioinut alaa seuratessa. Teoksessa huomioidaan laajasti 2000-luvun trendejä ja suuntia. Uutta on se, että nyt näistä teoksista, joista on usein lukenut lähinnä kritiikkiä sekä muuta…

Sirpa Aalto & Kirsi Kanerva: Johdatus saagakirjallisuuteen.

Veli-Matti Huhta, 23.5.2020

Venäläinen keskiajantutkija Aron Gurevich (1924–2006) piti muinaispohjoismaista saagakirjallisuutta ainutlaatuisena kurkistusaukkona keskiajan elämään, jonakin, joka johdatti lukijansa suoraan sekä menneisyyden realiteettien että sen fantasioiden äärelle. Gurevich käytti saagoja todistuskappaleena mentaliteettien historiassa, erityisesti jäljittäessään yksilöllisyyden kehitystä. Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse, hän tuntui toisinaan ajattelevan.[1] Saagoja lähemmäs keskiaikaista mieltä emme pääse. Saagat kirjoitettiin keskiajalla ja toimitettiin…

Nora Ekström, Emma Puikkonen, Karoliina Suonniemi (toim.): Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria

Maija Luhtasela, 18.5.2020

Kirjan talo on julkaissut kirjan sanataiteesta. Nora Ekströmin, Emma Puikkosen ja Karoliina Suonniemen toimittama Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria esittelee laajasti sanataiteen kenttää Suomessa. Kirjassa käydään läpi sanataiteen peruselementit, sanataiteen historia sekä suunnitellaan monipuolisesti, millä tavalla sanataide voisi lähestyä monipuolisempaa yleisöä. Artikkelikokoelmana toteutettu kirja kertoo sanataiteen mahdollisuuksista vauvasanataiteesta seniorisanataiteeseen. Kirja paljastaa, että sanataide on…

Siddhartha Mukherjee: Geeni – Intiimi historia

Jari Olavi Hiltunen, 18.3.2020

”Tämän kirjan aiheena on yksi tieteenhistorian voimallisimmista ja vaarallisimmista ajatuksista: geeni, perinnöllisyyden perimmäinen yksikkö ja kaiken biologisen tiedon perusyksikkö. Miten ajatus geenistä syntyi ja kehittyi ja mikä on sen tulevaisuus?” (s. 19) Amerikkalainen syöpälääkäri Siddhartha Mukherjee (s. 1970) kertoo uutuussuomennoksessaan geenin tarinan hyvin mieliinpainuvalla tavalla. Kerronta muistuttaa tieteisromaania, trilleriä, jossa koetetaan selvittää luonnollisen maailman lainalaisuuksia…

Ansu Kivekäs: Korson kriminaalit: rikostarinoita 1960–1980-luvuilta

Siina Sorvali, 7.3.2020

Suomessa on 26 vankilaa, joista 11 on avovankiloita ja 15 on suljettuja laitoksia. Määrä on hurja – esimerkiksi Virossa vankiloita on kolme, vaikka vankiluku liikkuu samoilla hujakoilla. Suomen vankilat ovat siis vankipaikoissa mitattuna suhteellisen pieniä ja niitä löytyy ympäri maata. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankeja oli Suomessa vuonna 2018 päivittäin noin 2910. Luku on pieni suhteutettuna Suomen…

Veli-Matti Huhta: Rahat ja henki – Kaksitoista kirjoitusta elokuvasta

Jussi Huhtala, 7.1.2020

Veli-Matti Huhdan esseekokoelma Rahat ja henki sisältää kaksitoista kirjoitusta elokuvahistorian merkkiteoksista. Huhta kirjoittaa sekä tunnetuista klassikoista että elokuvista, jotka ovat jääneet pienemmälle huomiolle mutta ansaitsevat silti kunniapaikan elokuvahistoriassa. Huhdan esseet kuuluvat tyylilajiin, jota meillä edustaa Filmihullu-lehti ja sen ranskalainen esikuva Cahiers du cinéma. Osa kirjoituksista onkin julkaistu aiemmin Filmihullussa. Tekstit ovat paitsi asiantuntevaa myös syvällistä…

Matti Rinne: Kulttuuritoimittaja. Kurkistus elettyyn.

Veli-Matti Huhta, 18.12.2019

Pekka Tarkka (s. 1934) laittoi viimevuotisen muistelmateoksensa nimeksi Onnenpekka. Hänen keskeinen toimintakenttänsä oli Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus. Matti Rinteen (s. 1934) muistelmateos tarkastelee maailmaa Ilta-Sanomien HS:ään verrattuna pienemmän ja (Rinteen todistuksen mukaan) ”kansanomaisemman” kulttuuritoimituksen näkökulmasta. Kumpikin kirja edustaa empiiristä kulttuurihistoriaa, jonka kohde on 1900-luvun jälkipuolen suomalainen yhteiskunta. Rinteen teoksen nimi on Onnenpekkaa julistavampi, komealta kalskahtava Kulttuuritoimittaja….

Sinikka Vuola ja Tommi Melender: Maailmojen loput

Pasi Salminen, 1.12.2019

Kaikki eivät pidä kunnia-asianaan lukea loppuun aloittamaansa kirjaa. Jos alku on tylsä, kirja on helppo nakata nurkkaan. Tarinankertojat panostavatkin usein aloituksiin, jotta lukija ylipäätään jatkaisi kirjaa eteenpäin. Kirjojen lopetukset tuntuvat sen sijaan jäävän usein vähemmälle huomiolle, vaikka ne vaikuttavat suuresti siihen, minkälainen kokonaiskuva lukijalle teoksesta muodostuu. Mieleenpainuvat aloitukset tuntuvat kuitenkin yleisemmiltä kuin mieltä kaivelemaan jäävät…

Seuraava sivu »

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto