Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Valikko

Kategori: Ulkomainen kirjallisuus

Fernando de Rojas: Celestina

Heidi Lakkala, 11.9.2019

Lakimies Fernando de Rojas kirjoitti elämänsä aikana yhden romaanin, mutta opintojen loppuvaiheessa, vuoden 1499 vaiheilla valmistunut Celestina oli aikansa lottopotti. Heti Cervantesin Don Quijoten jälkeen espanjalaisen kirjallisuuden toiseksi merkittävimmäksi romaaniksi rankatusta tragikomediasta on eripituisia versioita ja se on käännetty lukuisille kielille. Apuun rientää vanha portto, joka on meritoitunut ompelemalla immenkalvoja umpeen. Heittäen huipulle sijoittuu Arto…

Lue lisää

Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton

Veli-Matti Huhta, 31.8.2019

Mitä sanoa sanoinkuvaamattomasta? Onko kyseessä jatkuva puheen pyörre ilman alkua tai loppua? Onko se monologi, joka haastaa totunnaiset logiikan kategoriat? Yrittää särkeä ne, epäonnistuu katastrofaalisesti, eikä välitä siitä vähääkään? Jos se on liikettä, se etenee yhteen suuntaan, palaa takaisin, etenee toiseen suuntaan, palaa, ei liiku minnekään, on äkkiä ihan muualla. Se imaisee mukaansa. Siitä päätellen…

Lue lisää

Aris Fioretos: Nelly B:n sydän

Marissa Mehr, 17.7.2019

Göteborgilainen Aris Fioretos (s. 1960) on julkaissut vuodesta 1991 lähtien useita teoksia: esseitä, pitkää sekä lyhyttää proosaa. Häntä pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimpänä nykykirjailijana. Aiempi, suomeksikin ilmestynyt romaani Mary oli ehdolla August-palkinnon saajaksi vuonna 2015. Fioretosta pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimpänä nykykirjailijana. Nelly B:n sydän kuvaa Maryn tavoin ylitsepursuavan lojaalia rakkautta poikkeustilan kaltaisissa olosuhteissa. Siinä missä Mary…

Lue lisää

Mohsin Hamid: Exit West

Siru Valleala, 27.6.2019

Nadia ja Saeed ihastuvat toisiinsa kaupungissa, jossa on syttymässä sota. Nuorten opiskelijoiden tavallinen elämä iltamenoineen ja kahvitteluineen mullistuu. He alkavat suunnitella karkaamista. Mohsin Hamid ottaa romaanissaan Exit West osaa ja kantaa pakolaiskeskusteluun. Hän tekee sen runollisella, kauniilla ja maagisesta realismista vaikutteita ottavalla tavalla. ”Siihen aikaan puhuttiin, että kulku ovista muistutti yhtä aikaa kuolemista ja syntymistä,…

Lue lisää

Kai Aareleid: Korttitalo

Kirsi Laitila, 6.6.2019

Kai Aareleid (s. 1972 Tartto) on suomessakin opiskellut kirjailija ja kääntäjä, joka sai Viron Vuoden kirjailija -palkinnon toisesta romaanistaan Korttitalo. Teoksen tarina saa alkunsa, kun kirjan päähenkilö Tiina huomaa kesäkotiin saapuessaan, että talo on pengottu ylösalaisin. Kodista on viety isän muotokuva, ja taulun jättämä aukko seinällä saa Tiinan palaamaan lapsuuden kipeisiin muistoihin. Korttitalon lukeminen on…

Lue lisää

Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa

Noora Yrttiaho, 5.6.2019

Kamila Shamsien kahdeksas romaani Joka veljeään vihaa (Home Fire 2017) on kertomus orvoksi jääneistä muslimisisaruksista, Ismasta ja kaksosista Aneekasta ja Parvaizta.  Isma on kasvattanut nuoremmat sisarensa äidin kuoltua, terroristi-isästä ei perheessä puhuta. Isma on saanut viisumin Amerikkaan, ja hänellä on mahdollisuus toteuttaa omaa unelmaansa opiskelusta. Hänen lähtönsä synnyttää kuitenkin sysäyksen, joka nostaa menneisyyden painon perheen…

Lue lisää

Yoko Tawada: Muistelmat lumessa

Marissa Mehr, 22.4.2019

Ekologisia teemoja käsittelevä romaani, jossa on päähenkilöinä usean sukupolven jääkarhuja, kuulostaa yltiösentimentaaliselta. Kaikkien meidän verkkokalvoillemme on palanut kuva jäälautalta toiselle uivista jäänallukoista, jotka laihtuvat laihtumistaan ruoan ja jään vähentyessä. Sen sijaan että kompastuisi näihin kliseisiin kuviin, Muistelmat lumessa on hurmaavan hauska romaani luovuudesta sekä ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta. Japanilaissaksalaisen Yoko Tawadan (s. 1960) tuotanto…

Lue lisää

Predrag Matvejevic: Tuntematon Venetsia

Maaria Ylikangas, 2.3.2019

Kroatialaishumanisti Predrag Matvejevicin (1932–2017) intohimo oli Välimeri. Hänen pieni tekstikokoelmansa Tuntematon Venetsia katsoo puhkikirjoitettua kohdettaan idästä päin. Venetsia on klisee, ja sellaisena se on kaikkien asia, jokaisen mielikuva. Venetsia on kuin laboratorio. Se on asukkaiden hylkäämä kaupunki, jossa kirjojaan pitää enää viitisenkymmentätuhatta. Sen kaduilla talsii kaksikymmenmiljoonainen turistilauma vuosittain. Se on veden varassa, kosteuden armoilla, se…

Lue lisää

Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia.

Merja Leppälahti, 6.2.2019

Kirjallisuuden Nobel-palkinnolla vuonna 2015 palkittu Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on syntynyt Ukrainassa ja asunut Valko-Venäjällä. Hän on työskennellyt opettajana ja journalistina useissa lehdissä. Häneltä on aikaisemmin suomennettu teokset Tšernobylista nousee rukous (2015) ja Sodalla ei ole naisen kasvoja (2017). Neuvostoihmisen loppu on reportaasikirja, johon Aleksijevitš on haastatellut satoja ihmisiä. Kirja jakautuu kahteen osaan, ensimmäisen osan…

Lue lisää

Rachel Cusk: Ääriviivat

Joonas Säntti, 31.12.2018

Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien romaanien rinnalla. Kun miettii niinkin erilaisia kirjailijoita kuin Denis Diderot, Fjodor Dostojevski, Nathalie Sarraute tai Iris Murdoch, voi huomata keskusteluromaanien olevan samalla filosofisia romaaneja, joissa erilaiset maailmankatsomukset ajautuvat konfliktiin. Lukija…

Lue lisää

Kaisa Ahvenjärvi (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta.

Ville Ropponen, 26.12.2018

Tuulisolmut esittelee suomeksi saamelaisen nykyrunouden uudistajia. Saamelaisrunoudesta piirtyy tasokas, omalakinen ja monikarvainen kuva. Esillä ovat alkuperäiskansoille globaalisti tärkeät aiheet: oma kieli, identiteetti ja perinteisen elämänmuodon törmääminen valtakulttuuriin. Lastenkirjallisuuden ohella runous on ollut saamelaiskirjallisuuden johtolaji. Saamelaiset ovat näkyneet 2010-luvun Suomessa aiempaa enemmän. Saamelaisaktivistit ja -kirjailijat ovat pitäneet vähemmistön asioita esillä. Valtion 1970-luvulle asti harjoittamaa suomalaistamispolitiikkaa saamelaisia…

Lue lisää

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2

Outi Hytönen, 21.11.2018

Kustantamot suhtautuvat hyvin varauksellisesti novellien, saati sitten käännösnovellien menestysmahdollisuuksiin. Siivoojan käsikirjan (2017) suosio on ollut iloinen vastalause ennakkoluuloille. Syksyllä 2018 ilmestynyt Siivoojan käsikirja 2 jatkaa ensimmäistä kokoelmaa järjestysnumerolla, joten siltä on vaikea olla odottamatta mitään vähempää kuin menestyksekkäältä ykkösosalta. Englanniksi kokoelmat ovat ilmestyneet Yhdysvalloissa vuonna 2015 yhtenä kirjana A Manual for Cleaning Women. Selected Stories….

Lue lisää

Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema

Eero Suoranta, 18.11.2018

”Kiinassa jokainen epätavanomainen ajatus lyödään maahan niin että tömisee. Todellisuuden painovoima on liian voimakas.” Kolmen kappaleen probleeman ensimmäisessä luvussa esiintyvä väite saattoi pitää paikkansa ”suuren proletaarisen kulttuurivallankumouksen” aikaan, mutta ei enää. Sen todistaa jo pelkästään Muistoja planeetta Maasta -trilogian ilmiömäinen menestys sekä sarjan kirjoittaneen Liu Cixinin rakettimainen nousu maan kansainvälisesti tunnetuimmaksi scifi-kirjailijaksi. Pakonopeuden saavuttaminen ei…

Lue lisää

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Veli-Matti Huhta, 17.11.2018

”Meloin keskelle ajopuita, kävin makuulle kanootin pohjalle ja annoin virran viedä. Lepäilin kaikessa rauhassa ja polttelin piippua katsellen ylös pilvettömälle taivaalle. Taivas näyttää valtavan syvältä, kun makaa selällään kuutamossa ja tuijottaa sitä; en ollut koskaan tajunnutkaan kuinka syvältä se näyttää. Ja miten hyvin ääni kantaakaan veden yli…” (s. 47) En tiedä, miksi Huckleberry Finnin seikkailuja…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto