Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Ulkomainen kirjallisuus

Teoksen kansikuva

Thomas Bernhard: Halvallasyöjät & Wittgensteinin veljenpoika

Antti Ojala, 14.2.2021

Elämänonnettomuuden ja elämänonnen ero voi toisinaan olla hiuksenhieno. Itävaltalaisen Thomas Bernhardin (1931–1989) pienoisromaanin Halvallasyöjät päähenkilö Koller, työlleen omistautunut erakko, on menettänyt kuusitoista vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden seurauksena jalkansa. Yhä edelleen kävellessään tapahtumapaikalla, hän muistelee vain elämäänsä ennenja jälkeen, jolloin hänen matemaattinen ajattelunsa sai kimmokkeen muuttua filosofisempaan suuntaan. Puistossa lasitehtaanjohtajan koira on päässyt irti ja hyökännyt raivostuneena…

Lue lisää
Vuosi horroksessa -teoksen kansikuva

Ottessa Moshfegh: Vuosi horroksessa (My Year of Rest and Relaxation, 2018)

Sara Korppila, 27.1.2021

Hämmentynyt. Yllättynyt. Huvittunut. Ehkä hiukan ahdistunutkin? Muun muassa nämä sanat nousevat esiin tunnustellessani, millaisia jälkivärähtelyjä yhdysvaltalaisen Ottessa Moshfeghin tuorein romaani Vuosi horroksessa (2018, suom. Kristiina Drews, 2020) mielessäni aiheutti. Romaani on Moshfeghin kolmas ja ensimmäinen suomeksi käännetty. Alkuasetelma Moshfeghin romaanissa on houkutteleva ja poikkeuksellinen. Miljöönä toimivat vuoden 2000 Manhattan ja Upper East Side, jotka pursuavat elämää,…

Lue lisää
Kultaisen legendan kansikuva

Nadeem Aslam: Kultainen legenda

Merja Leppälahti, 29.12.2020

Nadeem Aslam on pakistanilassyntyinen brittikirjailija. Hänen perheensä muutti Pakistanista Britanniaan Aslamin ollessa 14-vuotias. Aslam opiskeli biokemiaa Manchesterin yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken kirjoittamisen vuoksi. Hänen vuonna 1993 julkaistu esikoisteoksensa Season of the Rainbirds (ei suomennettu) sai useita palkintoja. Tähän mennessä Aslam on julkaissut viisi romaania, joista kaksi on suomennettu ennen Kultaista legendaa.   Uskontojen jakolinjat Elokuussa 1947 brittien…

Lue lisää
Odysseuksen soutajan kansikuva

Willy Kyrklund: Odysseuksen soutaja

Veli-Matti Huhta, 17.12.2020

Toki tuntee 3500-sivuinen Lexikon der Alten Welt (1965) Elpenorin: ”Odysseuksen toveri, joka Kirken saarelta lähdettäessä kuoli pudottuaan palatsin katolta. Odysseus kohtasi Elpenorin manalassa ja täytti hänen toiveensa kunnollisesta hautaamisesta. Hauta sijaitsi Latiumissa”. Elpenor oli sankareista huomaamattomimpia. Ääneen hän pääsi kerran, Odysseian 11. laulussa. Aika-ajoin Länsimainen Kulttuuri on kuitenkin kiinnittänyt huomiota tähän Odysseuksen soutumieheen: hän löysi…

Lue lisää
Rotukarjan kansikuva

Agustina Bazterrica: Rotukarja

Merja Leppälahti, 12.12.2020

Argentiinalaisen Agustina María Bazterrican (s. 1974) teos Rotukarja on herättänyt huomiota karmivalla aiheellaan. Maapallon eläimistöön on iskenyt outo virus. Koska eläimet ovat taudin saastuttamia tai taudin pelossa hävitetty, tavallista tuotantoeläinten lihaa ei ole tarjolla. Lihakauppiaat myyvät kuitenkin erikoislihaa. Tarjolla on erikoisfileetä, erikoiskylkeä ja erikoismunuaisia, mutta valikoimissa on myös korvia, peniksiä ja sormia. Osa ihmisistä on nimittäin muuttunut…

Lue lisää
Jane / Punaiset osat -teoksen kansikuva

Maggie Nelson: Jane – Eräs murha / Punaiset osat

Juri Nummelin, 9.11.2020

True crime- eli tosirikoskirjallisuus on vanha lajityyppi, joka on elänyt renessanssia viimeiset kymmenen vuotta. Lajin historia alkaa Police Gazette -lehden perustamisesta Yhdysvalloissa vuonna 1845. Lehdessä julkaistiin kuvauksia kuohuttavista rikoksista ja säädyttömyyksistä. Myöhemmät tosirikoslehdet olivat lukemistolehtien pohjimmaista sakkaa, täynnä sensaatiomaisia ja usein keksittyjä kuvauksia raaoista rikoksista ja verisistä väkivallanteoista. Lehdillä oli sellaisia nimiä kuin Official Detective tai Uncensored…

Lue lisää
Vahapiika-teoksen kansikuva

Malin Lindroth: Vanhapiika

Päivi Koivisto, 8.11.2020

Malin Lindrothin Vanhanpiian alku tekee vaikutuksen. Lindroth kertoo kammottavasta ennustuksesta, joka hänelle lausuttiin vaihto-oppilasvuotena missäpä muualla kuin ulkonäkökeskeisessä Yhdysvalloissa: ”But don’t you worry, honey! Nobody will ever want to date you!” (s. 12). Pahan haltiattaren ennustuksen tavoin sanat muuttuivat vuosien mittaan todeksi. Lindroth tunnustaa itseään säästelemättä tässä parillisten yhteiskunnassa kuuluvansa niihin, joita kukaan ei ole valinnut….

Lue lisää
Kun Nina sai tietää -teoksen kansikuva

David Grossman: Kun Nina sai tietää

Jarkko Tontti, 3.11.2020

Kieltämättä olin aavistuksen epäluuloinen aloittaessani David Grossmanin uuden romaanin lukemisen. Dramaattisiin lähihistorian tapahtumiin kytkeytyvä riipaiseva sukutarina tuntui kansainvälisen menestysteoksen kaavan laskelmoidulta toistamiselta. Erehdyin. Kun Nina sai tietää tekee sitä, mitä kiinnostava kirjallisuus aina: kysyy mitä kirjallisuus on ja miten se on olemassa. Tähän nivoutuu ylisukupolvisten traumojen psykoanalyyttinen teema, joka kiinnostaa minua erityisesti ja omakohtaisesti, mutta jota en…

Lue lisää
Merenvaahdon palatsi -teoksen kansikuva

Anni Sumari (toim.): Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta

Sofia Blanco Sequeiros, 6.10.2020

Runoilija ja kääntäjä Anni Sumarin toimittama Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta esittelee valikoiman yhdysvaltalaisrunoilijoita ja heidän tuotantoaan. Teos kokoaa mainion kattauksen kiinnostavia runoilijoita mutta tekstit kaipaisivat huolellisempaa kääntämistä, jykevämmän taustoituksen ja jämäkämmät visuaaliset puitteet. Yhdysvaltalaista kirjallisuutta, myös runoutta, seurataan Suomessa verrattain paljon ja pohjoisamerikkalaisen runouden antologian kokoaminen on valtava urakka. Kokoelman tarkoitus on kuitenkin esitellä yksittäisiä…

Lue lisää
Noiduttu takki ja muita kertomuksia -kirjan kansikuva

Dino Buzzati: Noiduttu takki ja muita kertomuksia

Veli-Matti Huhta, 26.9.2020

Dino Buzzati (1906–1972) oli paitsi kirjailija myös kuvataiteilija, sarjakuvantekijä ja milanolaisen Corriere della Sera -lehden monikymmenvuotinen toimittaja. Italiassa hän on yksi viime vuosisadan tärkeistä prosaisteista. Buzzatin Suomen-valloitus on kuitenkin edennyt hitaanmoisesti. 1960-luvulla Marja-Leena Mikkola suomensi hänen kohua herättäneen ja Gianni Vernuccion tuoreeltaan filmaaman romaaninsa Un amorenimellä Muuan rakkaus. 1980-luvulla oli vuorossa Buzzatin pääteos, jo toisen maailmansodan aikaan ilmestynyt romaani Il…

Lue lisää
Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, teoksen kansi

John Keats: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä

Artemis Kelosaari, 21.9.2020

Edesmennyt Leevi Lehto (1951–2019) piti elämänmittaisena projektinaan kääntää John Keatsin (1795–1821) koko tuotannon kirjeineen kaikkineen suomeksi. Ihailtava päämäärä, etenkin kun tätä Britannian runouden klassikkoa ei niin laajalti ole aiemmin suomennettu. Englantilaisen ensimmäisen aallon romantikon ja suomalaisen myöhäismodernin avantgardisti-kustantajan elämäntaipaleissa on sikäli riipaisevaa samankaltaisuutta, että molemmilta jäi työ pahasti kesken – riuduttavat sairaudet kun eivät piittaa…

Lue lisää
Suomen päivät -romaanin kansikuva

Herman Koch: Suomen päivät

Satu Taskinen, 19.9.2020

Herman Koch (s. 1953) on hollantilainen televisio- ja radio-ohjelmien tekijä, näyttelijä ja kirjailija. Suomessa hän on tullut tunnetuksi psykologisesti tarkkanäköisillä romaaneillaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Suomen päivät on Kochin neljäs suomennettu romaani. Sanotaan nyt niin, että romaani Suomen päivät on rakennettu autofiktiiviseen kerrontaan, vaikka kirjailijan haastattelun mukaan siinä on myös tieten tahtoen mukaan pantua sepitettä. Tämänkaltaiset…

Lue lisää

Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua

Heidi Lakkala, 24.8.2020

Adi-tyttö asuu perheensä kanssa Dar es-Salaamin diplomaattialueella. Aidan takaa alkaa Zaire; pihan toiselta puolelta pääsee kipittämään Tansaniaan. Virtaavan veden sukua on rohkean tytön kasvukertomus. Tukholmalaistuneen, 10-vuotiaana Tansaniasta lähteneen Kayo Mpoyin (s. 1986) esikoisromaani kiertyy feminiinisen voiman ympärille. Romaanin minäkertoja, viisivuotiaasta kymmenvuotiaaksi kasvava Adi, avaa lukijalle oman perheensä ja vanhempiensa sukujen historialliset ja maagis-myyttiset salaisuudet. Naiseuden…

Lue lisää

Judith Schalansky: Kaukaisten saarten atlas – Viisikymmentä saarta, joilla en ole koskaan käynyt enkä tule käymään

Satu Taskinen, 20.8.2020

Judith Schalanskyn (s. 1980) Kaukaisten saarten atlas on kaunokirjallinen karttakirja viidestäkymmenestä saaresta maailman viidellä suurella merellä. Tosipohjaiset tarinat sekä saaria koskevat maantieteelliset ja historialliset tiedot ja niistä piirretyt kuvat ovat teoksessa tasavertaisessa asemassa. Kartat ja saaret mielen syvyyksissä Kartoilla ja saarilla on kautta aikain ollut ihmiselle merkittävä asema. Kukapa ei muistaisi ensimmäistä karttakirjaansa, vieraiden maiden…

Lue lisää

Robert Lowell: Päivä päivältä ja muita runoja

Jani Saxell, 10.8.2020

Aika ajoin saa kuulla, että Suomi on angloamerikkalaisen kulttuurin läpitunkema maa, ja välillä voisi seurata muitakin kielialueita. Populaarikulttuurin osalta argumentti voi pitää osin paikkaansa. Sen sijaan monet toisen maailmansodan jälkeisen amerikkalaislyriikan aivan keskeiset uudistajat ovat jääneet meillä tuntemattomiksi suuruuksiksi viime vuosiin asti. Nyt Kustannusliike Parkko on julkaissut keskeisen yhdysvaltalaissuuruuden Robert Lowellin (1917-77) Päivä päivältä ja…

Lue lisää

Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon

Jari Olavi Hiltunen, 21.7.2020

Kristillisen ajanlaskun alkuvuosisatoina elettiin Rooman valtakunnassa myöhäisantiikkia. Keskenään kilpailevat aatevirtaukset heijastuivat ajan kaunokirjallisuudessa ja muussa taiteessa. Tuolloin syntyi jopa romaaneiksi laskettavia kirjoja, pitkiä fiktiivisiä kertomuksia, joista on kokonaisina säilynyt viisi: Kharitonin Khaireas ja Kallirhoe, Ksenofon Efesoslaisen Efesoslainen tarina, Akhilleus Tatioksen Leukippe ja Kleitofon, Longoksen Dafnis ja Khloe sekä Heliodoroksen Etiopialainen tarina.  Myöhäisantiikin romaaneissa rakkaus oli…

Lue lisää

Sara Stridsberg: Rakkauden Antarktis

Maija Jelkänen, 16.7.2020

Sara Stridsbergin (s. 1972) kolmas suomennettu romaani Rakkauden Antarktis (suom. Outi Menna) tarkastelee olemassaolon ulottuvuuksia yhdessä ihmiselämässä. On olemassa epätoivoa, jota ei voi jakaa, ei ainakaan elämänsä alkuunpanijan kanssa. Sen tietää Kristina, Rakkauden Antarktiksen päähenkilö. Hän on narkomaani ja prostituoitu, joka saa surmansa raa’alla tavalla. Rakkauden Antarktis on metafyysinen, tunnekokemuksia tarkasteleva romaani, jonka mittasuhteet ovat…

Lue lisää

George Eliot: Daniel Deronda

Heidi Lakkala, 7.7.2020

George Eliotin seitsemäs ja viimeinen romaani käsittelee psykologisen oivaltavasti yksilön matkaa sisimpäänsä, hengellisyyteensä ja kansansa olemukseen. Tyhjätaskuinen kaunotar Gwendolen Harleth tuntee niskassaan arvioivan katseen pelatessaan rulettia parin vuosisadan takaisilla seurapiirikokkareilla. Arvioivan katseen omistaa nuorukainen Daniel Deronda, joka on kasvanut englantilaisen aristokraatin rikkauksien keskellä, mutta ei tunne omia juuriaan. Hän etsii elämäänsä syvää tarkoitusta ja löytää tutkimusmatkansa…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto