Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Valikko

Kategoria: Ulkomainen kirjallisuus

Jeffrey Eugenides: Oikukkaat puutarhat

Siina Sorvali, 24.5.2020

Toisin kuin Jeffrey Eugenidesin ensimmäisen novellikokoelman englanninkielisestä nimestä Fresh Complaint voisi päätellä, ei teksteissä ole juuri mitään tuoretta. Oikukkaat puutarhat on pettymys Eugenidesin muun tuotannon tuntijalle, sillä Virgin suicidesin ja Middlesexin kokeilunhalusta ja eläväisyydestä löytyy novelleista vain rippeet. Novelleista useimmat rakentuvat samalle kaavalle: päähenkilöllö on on jokin erikoinen ongelma. Kokoelma koostuu kymmenestä novellista, joista suurin…

Lue lisää

Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä

Marjo Jääskä, 20.5.2020

Paola Piganin toinen suomennettu teos Nokkosia ja ihmisiä on 1970-luvun Lounais-Ranskaan sijoittuva kasvutarina. Romaanissa seurataan italialaistaustaisen Pian vaiheita 10-vuotiaasta tytöstä aikuisuuden kynnykselle ehtineeksi lukiolaiseksi. Kertojana ja näkökulmahenkilönä on läpi tarinan tyttö itse. Pia asuu vanhempiensa ja neljän sisaruksensa kanssa maalaiskylässä, jossa he hoitavat läheisen kartanon väen omistamalla tilalla lehmiä ja muita eläimiä. Lisätienestiä perheen isä…

Lue lisää

Taira Dafarova (toim.):

Rimma Erkko, 20.4.2020

Minä lähden, vähän itken vain, on kokoelma azerbaidžanilaisten naisten laulurunoutta keskiajalta tähän päivään. Vanhimmat runoista ovat pääasiassa suullisena perinteenä säilynyttä runoutta, jota on kerätty kirjalliseen muotoon. Edustettuna on laaja kirjo naisrunoilijoita, joista vanhin on varhaiskeskiajalta ja nuorin 1984 syntynyt ja edelleen elossa. Näinkin ohut teos onnistuu siis tarjoamaan varsin laajalta skaalalta eri aikojen naisten laulurunoutta…

Lue lisää

Domenico Starnone: Kepponen

Hannele Puhtimäki, 1.4.2020

Kepponen on Solmut-romaanin jälkeen toinen Domenico Starnonelta suomennettu teos. Kotimaassaan Italiassa hän on julkaissut 1980-luvulta lähtien toistakymmentä teosta ja työskennellyt toimittajana ja käsikirjoittajana. Itselleni hänen nimensä oli ennen teoksen lukemista tuttu lähinnä kirjallisista huhuista, jotka koskevat hänen yhteyksiään Elena Ferranten tuotantoon. Mutta eipä siitä tässä yhteydessä sen enempää. Teoksen kertoja on yli 70-vuotias kuvataiteilija Daniele…

Lue lisää

Rosella Postorino: Suden pöydässä

Rimma Erkko, 15.3.2020

Ei ole mitenkään helppoa löytää uutta näkökulmaa toisen maailmansodan tapahtumiin historiallisessa romaanissa. Harvasta historiallisesta tapahtumasta on kirjoitettu yhtä paljon. Erityisesti nyt, kun Auschwitzin vapautumisesta on 75-vuotta, aihe on hyvin ajankohtainen. Hieman harvemmin tätä aihetta on kuitenkaan käsitelty saksalaisten näkökulmasta etenkään fiktiossa. Naist syövät päivittäin Hitlerille tarkoitettua ruokaa, joka voi olla tai olla olematta myrkytettyä. Vielä…

Lue lisää

Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla

Satu Taskinen, 14.3.2020

Maylis de Kerangal (s.1967) on ranskalainen kirjailija, joka on Suomessa tullut tunnetuksi palkitulla romaanillaan Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (Siltala, 2016). Maailma käden ulottuvilla on de Kerangalin kymmenes romaani. Sen päähenkilö, parikymppinen pariisilainen Paula Karst lähtee Brysseliin opiskelemaan koristemaalariksi. Tavoite on oppia jäljentämään todellisuutta eli luomaan illuusioita ja tuottamaan mielikuvia kuvataiteen keinoin. Koulussa Paula tutustuu toisiin…

Lue lisää

Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja

Jari Olavi Hiltunen, 19.2.2020

Turun Kirjamessujen kansainväliseen vieraslistaan kuului kaksi nimekästä islantilaiskirjailijaa, joilta ilmestyi molemmilta suomennokset vuonna 2019. Gerður Kristnýn Surmavirsi (Enostone) on nykyaikaan sijoittuva runoelma. Teos pohjautuu rikosuutiseen, jossa nainen surmataan raa’asti Reykjavikissa. Jón Kalman Stefánssonin runollinen romaani Kaloilla ei ole jalkoja (Aviador) on puolestaan islantilaisiin kalastajayhteisöihin sijoittuva sukutarina, jonka aika-akseli ulottuu 1920-luvulta nykyaikaan. Gerður Kristný Guðjónsdóttir (s….

Lue lisää

Angelika Klüssendorf: Tyttö

Heidi Lakkala, 17.12.2019

Helsingin yliopiston germaanisen filologian laitoksella työskenteli kerrallaan yksi DDR-lehtori sinä aikana, kun opiskelin siellä 1980-luvun loppupuolella. Yleensä he opettivat erilaisia tekstitaitoja ja kirjoittamista. Me lapselliset keltanokat laskeskelimme aikamme kuluksi, kuinka monta kertaa hymy häivähti derkkulehtoreiden totisilla kasvoilla, ja mietiskelimme, kuinka Deutsches Kulturzentrumin agenttikommando kyttäisi heidän epäilemättä täydellisen tylsää elämäänsä maamme pääkaupungissa. Tyttö aloittaa trilogian, jossa…

Lue lisää

Pia Tafdrup: Tarkovskin hevoset

Paavo Kässi, 16.12.2019

Kirjallisuudessa, kuten taiteissa yleensä, kuolema on suuri latteus. Banaaleimmillaan kuolema verhotaan pastellisävyisten muistokorttien puhkikaluttuihin sitaatteihin, joilla yritetään epätoivoisesti peitellä menehtymisen julmaa loputtomuutta. Vaikuttavimmillaan kuolema on taiteessa tietysti jotain muuta kuin mihin korttihyllyn viiden pennin tekeleet pystyvät. Taide voi tarjota kiertotien kuolemaan ja takaisin, mutta latteuden välttämiseksi se tarvitsee oikean tekniikan. Pia Tafdrupin runoteoksessa Tarkovskin hevoset…

Lue lisää

Sergio Ramírez: Anteeksianto ja unohdus ja muita novelleja

Kirsi Laitila, 11.12.2019

Jos novelleihin tulee tartuttua vain harvoin, Sergio Ramírezin novellikokoelman kohdalla kannattaa tehdä poikkeus. Nicaragualaiskirjailijan tekstejä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi, ja kääntäjä Jyrki Lappi-Seppälä on tehnyt vaikuttavan työn suomentaessaan ja kootessaan yhteen tekstejä Ramírezin espanjankielisistä novellikokoelmista. Ramírezilla on ihailtava kyky kertoa tavallisten ihmisten ja yksittäisten tapahtumien kautta suuria tarinoita. Ramírez on yksi tämän hetken merkittävimmistä…

Lue lisää

Heinz Strunk: Kultainen hansikas

Esa Mäkijärvi, 8.12.2019

Sarjamurhaajakiintiöni alkaa olla täynnä. Sen lisäksi, että Bret Easton Ellisin houreinen Amerikan Psyko (1991) on lempiromaanejani, tutustuin hiljattain Lars von Trierin helvetilliseen elokuvaan The House that Jack Built (2018) ja Ossi Nymanin tämän syksyn provosoivampaan kirjaan Patriarkaatti. Näiden raakaa väkivaltaa sisältävien taideteosten rinnalle voi nyt vielä nostaa Heinz Strunkin (oik. Matias Halfpape, s. 1962) Saksassa…

Lue lisää

Michael O´Loughlin: Runoja

Satu Manninen, 3.12.2019

Irlantilaisen runoilijan Michael O´Loughlinin Runoja vie lukijan yhteiskunnan hämäriin nurkkiin, öisille kaduille, nuhjuisiin baareihin ja joutomaille. Valikoima koostuu O`Loughlinin runoista vuosilta 1980–2015. Irlantilaista nykyrunoutta ei ole juurikaan suomennettu, joten Runoja tarjoaa näköalan paitsi maan runouteen myös irlantilaiseen yhteiskuntaan. O´Loughlin esitellään työväenluokkaisena sukupolvensa äänenä. Poetry International ‑verkkosivuilla O´Loughlin esitellään työväenluokkaisena sukupolvensa äänenä, sukupolven joka on vieraantunut…

Lue lisää

Robert Coover: Huck lännen mailla

Matti Lundberg, 27.10.2019

On paha mennä sanomaan kuinka amerikkalaisen kirjallisuuden kivijalka Mark Twain olisi suhtautunut Robert Cooverin kirjaan. Olisiko suuri humoristi ymmärtänyt millaisiin rooleihin nuoruuden kepposia tekevät Tom Sawyer ja Huckleberry Finn ovat Cooverin kirjassa kasvaneet? Tomista on sukeutunut egoistinen liikemies ja intiaanientappaja, kun taas Huckleberry on vajonnut epäonniseksi kulkuriksi, jonka sydän on puhdasta kultaa. Vaihtelua saadaan hirttäjäisistä, joilla…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto