”Mitä aioit tehdä Helsingin Kirjamessuille, Ronja Salmi?”

Minut nimitettiin Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajaksi tammikuussa 2018. Aloitin tehtäväni kysymyksillä.

Kuka tästä vastaa? Voidaanko tavata? Miten tuo ohjelma sujui? Oliko yleisöä? Minkälaista? Tuliko palautetta? Onko lukuja? Dataa? Mitä toivotte?

Minulta kysyttiin pääasiassa vain yhtä kysymystä.

Mitä aioit tehdä Helsingin Kirjamessuille?

Nyt huhtikuussa tiedän, että Helsingin Kirjamessuilla mikään ei ole rikki.

Jätin vastaamatta, koska en tiennyt. Oli mahdotonta tietää, koska tammikuussa en ollut vielä varma mitä Helsingin Kirjamessut pitivät sisällään. Olin toki käynyt messuilla teini-ikäisestä saakka ja tutustunut noiden vuosien aikana ohjelmaan sekä sen tekijöihin. Oman kokemukseni lisäksi halusin kuitenkin tarkastella tilastoja ja puhuttaa alan toimijoita. Kävi ilmi, että Kirjamessuilla vaikuttavat ohjelmajohtajan lisäksi monet järjestöt, ryhmät ja yritykset. Kirjamessut todella ovat alan tiivistymä, nelipäiväinen pyrähdys Helsingin Pasilassa. Alalla olevien ei tarvitse erikseen perustella osallistumistaan, koska vain poisjäänti voisi aiheuttaa kuohuntaa. Kirjamessut eivät siis ole yksinomaan valtava yleisötapahtuma, vaan myös kirjallisuuden kokoontumisajot. Koin tärkeäksi kuunnella lukuisten eri tahojen ajatuksia ja kokemuksia ennen oman näkemykseni tiivistämistä.

Nyt huhtikuussa tiedän, että Helsingin Kirjamessuilla mikään ei ole rikki.

Tapahtuma kerää yli 80 000 kävijää vuosittain. Kävijätyytyväisyyskyselyt ovat naurettavan positiivisia. 97% kävijöistä viihtyy ja aikoo tulla seuraavanakin vuonna messuille. Keskimäärin messukävijä ostaa kuusi kirjaa tapahtuman aikana. Numeroista ei varmasti kukaan ole pahoillaan. Loistavasta tilanteesta huolimatta uskon että messut voivat olla vielä jotain muuta.

Maailman megatrendi kaupungistuminen näkyy myös Helsingissä. Kaupungin päätöksenteko on joustavaa verrattuna valtion byrokratiaan, ja helsinkiläiset itse rakentavat kotikaupunkiaan. Stadilaiset ovat ennakkoluulottomia viihtyjiä, jotka vaeltavat korttelijuhliin, museoihin ja festareille. Ravintolapäivän ja Siivouspäivän ovat luoneet kolmekymppiset kulttuurinrakastajat. He ovat tehneet samalla palveluksen koko kaupungille. Itse näen Helsingin Kirjamessut kaupunkitapahtumana muiden joukossa. Messuilla on mahdollisuus tavoittaa joukoittain ihmisiä, jotka haluaisivat lukea enemmän. On selvää, että viihtymisen mahdollisuuksien täyttämässä maailmassa lukeminen on monelle vain yksi tapa nauttia, ei itseisarvo tai automaattinen valinta. Väitän, että koko Suomi on pullollaan nuoria aikuisia, jotka sanovat haluavansa lukea enemmän, mutta eivät sitä jostain syystä tee. Nämä samat tyypit innostuvat uusista tapahtumista, ilmiöistä ja puheenaiheista. Uskon, että he voivat syttyä uudella tavalla myös lukemiselle. Kirjamessuilla taas on mahdollisuus iskeä kipinää. Hallissa voidaan tarjota ainutlaatuisia kohtaamisia, mitä ei voi kokea missään muualla. Kirja määrää puheenaiheen, mutta keskustelemassa voivat olla niin rap-artisti kuin poliitikkokin. Uskon, että merkittävimmät keskustelut käydään genreistä ja aloista piittaamatta. Esimerkkiä voidaan näyttää alan sisällä istuttamalla samalle lavalle lastenkirjailija ja tietokirjailija, runoilija ja dekkaristi.

Nuorten aikuisten tavoittaminen on yksi syy siihen, että toimin nyt ohjelmajohtajana. Kirjamessuilla uskotaan että uudet ajatukset vaativat myös uusia tekijöitä, joten minulle annettiin tilaisuus tuoda tuoreita ideoita pöytään. Vuosien parjauksen kohteena ollut Lastenlava on myös uskottu käsiini. Lapsille ja alakoululaisille on ollut vaihtelevasti ohjelmaa tarjolla, eikä sen esillepanoon ole juuri panostettu. Nyt tahtotila on toinen ja lapsiperheille suunnattu ohjelma tulee näkymään messuhallissa. Tavoitteenani on luoda lastenalue, joka jo itsessään olisi syy suunnata messuille.  Mukaan on kutsuttu tahoja, jotka työskentelevät monipuolisesti lastenkulttuurin parissa.

Nuorten aikuisten tavoittaminen on yksi syy siihen, että toimin nyt ohjelmajohtajana.

Musiikkifestareilla palkitsevinta on löytää uutta musiikkia kuunneltavaksi. Kirjamessut pystyvät samaan kirjallisuuden suhteen. Festareiden tyyliin sisään mahtuvat monenlaiset lukijat. Heistä osa on esiintyjiin jo ennalta hyvin vihkiytyneitä, jopa faneja. Joku on kaverin ehdotuksesta ensimmäistä kertaa paikalla, toinen tuli etsimään seuraa. Tavoitteenani on luoda ohjelma, joka puhuttelee mahdollisimman monenlaista kävijää. Toisaalta tapahtumalla on oltava oma äänensä ja linja, jonka voi tunnistaa. Messujen ohjelman on oltava jotain sellaista, jota ei voi kokea muualla.

Kysymysten esittämistä aion jatkaa lokakuuhun saakka. Jokainen tapahtuma tarvitsee henkilön, joka kyseenalaistaa ja pohtii miten asiat voisi tehdä vielä paremmin. Olen valtavan iloinen, että saan olla tuo henkilö.

Ronja Salmi
Kirjoittaja on Helsingin Kirjamessujen uusi ohjelmajohtaja.