Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Hotellin ovien mittaamisesta suomentajien tukemiseen

Alexandra Stang, 13.5.2014

Vaikka saksalainen kulttuuri kiinnostaa suomalaisia, eniten myytyjen kaunokirjojen joukossa ei kymmeneen vuoteen ole ollut yhtään saksankielistä kirjaa siitä huolimatta, että Suomen kirjamarkkinoilla myydään enemmän käännösproosaa kuin kotimaista kirjallisuutta. Mutta jos etsii Fennica-tietopankista saksan kielestä suomennettuja teoksia, niitä löytyy jo yhtä vuotta kohden satamäärin. Ei ollenkaan hassumpi tulos Suomen pieniä markkinoita ajatellen. Saksasta käännetään enemmän teoksia kuin esimerkiksi ranskasta.

Berliiniin voi lentää sadalla eurolla – ja monet lentävätkin –, mutta on suuri haaste saada ihmiset kiinnostumaan saksalaisesta kulttuurista ja kirjallisuudesta. Siksi Goethe-Institutia edelleen tarvitaan kirjallisuuden välittämisessä, vaikka Eurooppa tuntuu jatkuvasti pienenevän ja erikielisiä kirjoja voi lukea sähköisesti missä tahansa.

Useimmat käännökset ovat tietokirjoja ja matkaoppaita, mutta myös esimerkiksi filosofiaa käsitteleviä teoksia käännetään — usein on kyse vanhojen teosten uusintapainoksista. Suurin osuus on lastenkirjoilla, suhteellisen pieni sen sijaan laadukkaalla kaunokirjallisuudella. Englanti ei ole vallannut sijaa toisilta kieliltä pelkästään kouluissa vaan myös käännettävien kirjojen kielenä. Mahdetaanko saksalaista kirjallisuutta pitää Suomessa yhä jotenkin pölyttyneenä?

Kun Saksa oli lokakuussa 2013 Helsingin kirjamessujen teemamaana, saksankielisten messutapahtumien valtavat osallistujamäärät osoittivat, että kiinnostusta saksalaista kirjallisuutta kohtaan on olemassa ja että sadat ihmiset yhä pystyvät seuraamaan saksaksi käytävää keskustelua ja sen myös mielellään tekevät. Teemamaa Saksa oli suuri yleisömenestys, ja niin tapahtumat kuin kirjailijat saivat paljon huomiota mediassa.

Messuilla esiintyi yli 20 saksalaiskirjailijaa ja asiantuntijaa yli 50 eri tilaisuudessa, joissa kävijöitä oli yhteensä noin 4000. Saksalaisten kirjailijoiden nimilista oli kunnioitusta herättävä. Olimme kutsuneet Suomeen kaikki edellisvuoden tärkeimmät palkitut kirjailijat: Ursula Krechel (Deutscher Buchpreis), Felicitas Hoppe (Büchnerpreis), Klaus-Michael Bogdal (Leipziger Buchpreis zur Europäischen Verständigung) ja Helsingissä Goethe-Institutin residenssikirjailijana 2012 toiminut David Wagner (Leipziger Buchpreis). Erityisen ylpeitä olimme siitä, että elävä klassikko Siegfried Lenz saapui Helsinkiin. Kutsujana ja ohjelmakoordinaattorina toimi Goethe-Institut Finnland.

Suomennostuesta kirjallisuuskeskusteluihin

Goethe-Institut on Saksan liittotasavallan kulttuuri-instituutti, jolla on maailmanlaajuinen organisaatio. Sen tehtävä on herättää kiinnostusta saksan kieleen ja tukea sen opiskelua. Se tekee kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä ja antaa monipuolista tietoa saksalaisesta kulttuurista, yhteiskunnasta ja politiikasta. Goethe-Institutin kirjallisuuteen liittyviä painopistealueita ovat suomennoksille ja suomentajille tarjottava tuki, saksalaisesta kirjallisuudesta tiedottaminen suomalaisille kustantamoille ja kääntäjille, kirjallisuus-tapahtumat instituutissa ja sen ulkopuolella, kaupunkikirjailijaresidenssit sekä Goethe-Institutin oma kirjasto.

Saksan teemamaaesiintyminen Helsingin kirjamessuilla antaa hyvän käsityksen siitä arkisesta työstä, jota Goethe-Institut tekee kirjallisuuden välittämisessä. Aikataulujen koordinointi edellytti vilkasta kirjeenvaihtoa kirjailijoiden, kustantajien, kääntäjien, juontajien ja muiden osallisten, esimerkiksi lähetystöjen ja messujärjestäjien kanssa: soviteltiin aikatauluja, varailtiin lentoja ja hotelleja, yritettiin saada suhteellisen tiukka budjetti pysymään rajoissaan — ja käytiin jopa mittailemassa hotellien oviaukkoja ja toteamassa, että pyörätuolilla liikkuminen olisi mahdollista.

Perinteinen tapamme esitellä kirjallisuutta ovat kirjallisuustapahtumat sekä omissa tiloissamme että ympäri Suomea yhteistyössä festivaalien ja muiden tapahtumajärjestäjien kanssa. Vuodesta 2010 lähtien olemme toteuttaneet kirjallisuussarjaa ”Kuukauden kirja — saksalaista kirjallisuutta uusina suomennoksina”. Tapahtumat olemme pitäneet suomenkielisinä tavoittaaksemme mahdollisimman laajan yleisön. Niissä esiintyy yleensä kustantamon edustaja, kääntäjä sekä aiheeseen perehtynyt asiantuntija, jotka keskustelevat kirjoista, kääntämisestä ja julkaisemisesta.

Goethe-Institutin toinen tärkeä tehtävä kirjallisuuden alalla on suomentamisen tukeminen: Kustantamoilla on mahdollisuus hakea meiltä käännöstukea saksankielisten teosten käännättämiseen. Käännöstukiohjelma on osa Saksan kulttuuripolitiikkaa, ja sille on varattu vuosittain vaihteleva budjetti.

Käännöstukihakemusten ja tukea saaneiden kirjojen määrä on Suomessa viime vuosina vaihdellut. Vuonna 2013 tukea sai kahdeksan teosta (muiden muassa Peter Handke, Yassin Musharbash, Wolfgang Ruge, Anna Katharina Hahn ja Stefan Moster).

Lontoon Goethe-Institut toimittaa kahdesti vuodessa julkaisun New Books in German, jossa esitellään englanniksi noin 40 saksankielistä kirjaa. Julkaisu on tarkoitettu ennen kaikkea kustantajille, jotka etsivät uusia mielenkiintoisia teoksia käännettäviksi. Julkaisu lähetetään myös suomalaisille kustantamoille ja kääntäjille, ja sitä voi tiedustella Helsingin Goethe-Institutista.

Goethe-Institut antaa myös suoraa tukea kääntäjille. Se järjestää vuosittain kääntäjä-seminaareja Saksassa: kansainväliselle kääntäjäryhmälle Berliinissä yhteistyössä muun muassa Literarisches Colloquium Berlinin kanssa sekä aina kirjamessujen yhteydessä Leipzigissa. Moni suomalainen kääntäjä on vuosien varrella osallistunut seminaareihin. Lisäksi Goethe-Institut Finnland järjestää vuosittain suomalaisille kustantamoille, suomentajille ja saksan kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille ja opettajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille seminaarin, jossa saksalainen asiantuntija luo katsauksen edeltävän vuoden saksankieliseen kirjallisuuteen sekä ajankohtaisiin aiheisiin ja uusiin kirjallisiin suuntauksiin.

Myös teatteriteksteihin panostetaan yhä enemmän. Vuonna 2013 Goethe-Institut Finnland julkaisi kuusi näytelmää käsittävän antologian Peruskivet – kuusi näytelmää saksankielisiltä näyttämöiltä. Antologian julkaisua edeltävä prosessi osoittautui hyväksi keinoksi löytää uusia kääntäjiä teatterikorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa kääntäjille järjestettyjen seminaarien yhteydessä.

Saksankääntäjiä on yhä vähemmän, varsinkin sellaisia, jotka kykenevät kääntämään teatteritekstiä. Tänä vuonna nuoria teatteritekstien kääntäjiä taas koulutetaan Berliinissä Theatertreffen-festivaalin aikana, jolloin kääntäjät saavat tilaisuuden käydä ajatustenvaihtoa käännöstyöpajoissa ja tutustua saksalaiseen teatterielämään paikan päällä.

Saksalaisia kirjailijoita Suomeen

Goethe-Institut Finnland myös kutsuu säännöllisesti saksalaisia kirjailijoita Suomeen. He lukevat teoksiaan ja keskustelevat yleisön kanssa kirjallisuustapahtumissa sekä antavat haastatteluita; alkusysäyksenä kutsuun saattaa olla festivaali tai jokin muu tapahtuma Suomessa, esimerkiksi suomennoksen julkaisu tai jokin ajankohtainen aihe.

Vuodesta 2009 lähtien on Suomeen saapunut joka vuosi kaksi saksalaiskirjailijaa noin kuukaudeksi; toinen Helsinkiin, usein yhteistyössä HIAPin kanssa, toinen Tampereelle, Saksalaisen kulttuurikeskuksen ja Tampereen kaupungin järjestämään asuntoon. Tähän mennessä residenssikirjailijoina ovat olleet Ariane Grundies, Thomas Lang, Ulrike Almut Sandig, Jan Christophersen, Marion Poschmann, David Wagner, Léda Forgó, Annett Gröschner, Jan Böttcher ja Norbert Lange. Vuonna 2012/2013 kirjailija Antje Rávic Strubel vietti viisi kuukautta Suomessa Helsingin yliopiston Helsinki Collegium of Advanced Studies -ohjelman kautta Goethe-Institutin ehdottamana residenssikirjailijana.

Goethe-Institutin residenssikirjailijat kirjoittavat vierailunsa aikana kokemuksistaan ”Meet the Germans – Meet in Finland” -blogiin. Blogikirjoitukset ja kirjailijoiden esiintymiset eri kaupungeissa ovat olleet suosittuja, sillä suomalaisyleisöä kiinnostaa, mitä ulkomaalaiset kirjailijat ajattelevat Suomesta. Residenssistipendin tarkoituksena on tarjota kirjailijoille rauhaa kirjoittamiseen. Toisaalta he voivat tutustua uuteen kulttuuriin ja maan kirjallisuusalan ihmisiin.

Residenssiohjelmia on Helsingin ohella myös muilla maailman Goethe-Instituteilla. Tällaiset taiteen alan stipendit ovat nykyisin esiintymisten ohella yksi tärkeimmistä kirjailijoiden tulonlähteistä ja mahdollistavat keskittymisen yhtäjaksoiseen kirjoittamiseen. Syksyksi 2014 olemme kutsuneet Suomeen runoilija Nora Gomringerin ja saksalais-venäläisen kirjailijan Olga Martynovan.

Saksalaista materiaalia digilainaan

Pääkaupunkiseudun asukkaille Goethe-Institutin kirjasto tarjoaa laajan valikoiman pääosin saksankielistä aineistoa. Sieltä löytyy saksankielisten nykykirjailijoiden parhaimmistoa myös ääni- ja e-kirjoina, kulttuuria ja taidetta käsitteleviä teoksia, tietokirjoja, hakuteoksia ja sanakirjoja, päivän saksalaiset ja suomalaiset lehdet (osittain verkkolehtinä), aikakauslehtiä (varsinkin kulttuuri- ja tiedelehtiä), internet-asiakaspisteitä ja muuta aineistoa saksan kieltä opiskeleville.

Uusin palvelu suomalaisille saksalaisesta kulttuurista kiinnostuneille on Goethe-Institutin elektroninen kirjasto ”Onleihe”: Goethe-Institutin kirjaston asiakas voi lainata maksutta digitaalista, saksankielistä materiaalia kuten e-kirjoja ja audiotiedostoja lataamalla ne palvelustamme määräajaksi. Näin myös niillä lukijoilla, jotka asuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolella, on mahdollisuus lukea saksankielistä kirjallisuutta.

Kohderyhmiämme ovat paitsi tavalliset lukijat myös opiskelijat, kääntäjät ja kustantamot, jotka näin pääsevät helposti saksalaisen nykykirjallisuuden äärelle. Pitkällä tähtäimellä moni kirja tavoittaa enemmän lukijoita kuin muuten, ja se ehkä myös suomennetaan.

Haluamme tavoittaa ihmisiä ympäri Suomea — eikä Goethe-Institutin tilaisuuksiin osallistuakseen usein tarvitse osata edes saksaa. Haluamme olla avoin ja helposti lähestyttävä kulttuuri-instituutti, jonne kuka tahansa kirjallisuuden ja kulttuurin ystävä voi tulla.

Alexandra Stang
Kirjoittaja vastaa Goethe-Institut Finnlandin kirjallisuusohjelmasta.