Suomalaisten näytelmäkirjailijoiden teokset puhuttelevat hongkongilaisia ja kiinalaisia. Viime vuosina suomalaisia draamoja on ilmestynyt sekä mandariinin- että kantoninkiinaksi, ja Laura Ruohosen Olgasta tuli ensimmäinen suomalainen draama, jota on esitetty Hongkongissa, kun Theatrespacen järjestämä perspektiivikuvaustyöpaja esitti osia näytelmästä viime vuonna.

Kantoninkiinaksi on käännetty ja esitetty kaikkiaan alle tuhat länsimaista näytelmää vuosina 1962–2005. Tietojeni mukaan vain yhdeksän suomalaista näytelmää on käännetty kiinaksi, ja niistä kuusi sisältyy Yu Zhiyuanin Minna Canthin Valitut teokset I– ja II-kirjoihin, jotka ilmestyivät vuonna 2007.

Itse olen kääntänyt Aleksis Kiven Kullervon (1860) sekä mandariinin- että kantoninkiinaksi vuonna 2005 ja Laura Ruohosen Olgan (1995) kantoninkiinaksi vuonna 2007 (kaikkien julkaisija International Association of Theatre Critics). Mandariinin- ja kantoninkieliset käännökseni Reko Lundánin Tarpeettomista ihmisistä (2003) ovat parhaillaan valmistumassa.

Draaman kiinantaminen on mielestäni tärkeämpää kuin muiden kirjallisuuden lajien, sillä draama verbaalisena ja visuaalisena taiteenlajina on mielenkiintoinen ulkomaalaisille.

Kullervon tilanne on samanlainen kuin Hongkongin

Aleksis Kiven tragedia Kullervon tilanteen voi rinnastaa Hongkongin tilanteeseen, sillä Hongkongista tuli kansainvälinen orpolapsi vuonna 1997, kun Iso-Britannia jätti Hongkongin ja Peking alkoi pitää hongkongilaisia epäilyttävinä. Selkkausta Pohjan ja Kalevalan välillä voi verrata ristiriitaan Kiinan ja Hongkongin välillä. Peking on kieltänyt Hongkongin johtajan ja neuvoston valitsemisen suorilla kansanvaaleilla, minkä vuoksi hongkongilaiset ovat turhautuneita, vihaisia ja huolestuneita aivan kuten Kiven Kullervo. Uskon, että kiinalaiset voisivat ottaa oppia Kullervosta: Kullervon raaka energia, itsenäisyys ja rohkea kapinointi voisi murtaa kiinalaista herra–orja-mentaliteettia.

Laura Ruohosen Olga käsittelee yksinäisten ihmisten ongelmaa, liian nopean modernisaation jälkivaikutuksia sekä romanttista rakkautta vanhan naisen ja nuoren varakkaan miehen välillä. Olgan tarina puhuttelee hongkongilaisia, sillä Hongkongissa on 120 000 yli 60-vuotiasta kansalaista. Kansalaiset ovat myös joutuneet kärsimään modernisaatiosta, kun kehittämisen nimissä monia vanhoja hienoja rakennuksia ja monumentteja on purettu turhaan pois. Olgan avulla hongkongilaisia ja kiinalaisia voi muistuttaa siitä, että ympäristön ja monumenttien suojeluun kannattaa kiinnittää paljon enemmän huomiota.

Reko Lundánin Tarpeettomissa ihmisissä käsitellään perheväkivaltaa, keski-ikäisten ihmisten työttömyyttä ja elämänkriisiä, teollisuus- ja tuotantoalojen siirtoa halvemmille alueille, kouluopettajien vaikeuksia ja avioliiton ulkopuolisia suhteita. Juuri nämä aihepiirit kiinnostavat hongkongilaisia katsojia. Mustasukkaisuus yhdistää Lundánin draaman Shakespearen Othelloon.

Työttömyysaste on nousemassa Hongkongissa ja manner-Kiinassa, eikä Kiinassa ole vielä demokratiaa tai kehittynyttä hyvinvointia. Tarpeettomia ihmisiä varoittaa siitä, mihin työttömien ihmisten frustraatio voi johtaa.

Hongkongin Tin Shui Waissa asuu runsaasti manner-Kiinasta tulleita siirtolaisia. Surullisella alueella miehet ovat epätoivoisissa elämäntilanteissa tappaneet usein vaimonsa, itsensä ja lapsensa. Reko Lundánin esipuhe draamassa on tärkeä. hän kehottaa ihmisiä hakemaan apua ongelmiinsa mahdollisimman pian. Toivon, että Tin Shui Wain kaltaisissa ongelmapaikoissa maassani ihmiset ymmärtäisivät sen, että apua kannattaa hakea eikä kätkeä pahaa sisäänsä.

Olgan henkilöt saivat nimet filmitähdiltä

Koska suomalainen draama ei ole kiinankieliselle yleisölle tuttua, olen kotouttanut käännökset eli muuttanut joitakin suomalaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia kiinalaisille tutummiksi. Tällaisia viittauksia ovat usein erisnimet, uskonnolliset ja sosiaalipoliittiset viittaukset, slangi-ilmaukset sekä arkiset tavarat.

Olgaa kiinantaessani olen korvannut vanhojen suomalaisten naisten nimet 1950- ja 1960-luvun hongkongilaisten filmitähtien nimillä. Tällä tavalla olen halunnut iskostaa yleisöön nostalgiatunnelmaa ja lisätä yleisön mahdollisuuksia samastua näytelmään. Olgan eräät suomalaiset lait olen muuttanut Hongkongin perustuslain artikloiksi.

Joitakin uskonnollisia viittauksia olen joutunut myös muokkaamaan kiinalaiseen kulttuuriin sopiviksi. Esimerkiksi Ukko (suomalainen salaman ja ukkosen jumala) on muutettu ilmaisuksi ”Ylätaivas”, koska vanhan ajan ja nykyajan kiinalaiset ajattelivat, että ylätaivas tai taivaan korkeus on maailmankaikkeuden ja ihmiskohtalon ylin hallitsija.

Erityisesti Lundánin Tarpeettomia ihmisiä kääntäessäni olen joutunut ottamaan huomioon slangi-ilmaukset ja idiomit. Esimerkiksi ”Pidä lippu korkeella!” -ilmaisun olen kääntänyt idiomaattisesti muotoon ”zaanzyu” (”pysy pystyssä”). Kullervo-käännöksessä sen sijaan muutin suomalaista taistelusanastoa kungfun mukaiseksi ja lisäsin kiinannokseen kungfu-tunnelmaa.

Taiteellisesti korkeatasoinen suomalainen draama voi opettaa kiinalaisille paljon esimerkiksi ihmisarvosta, kasvatuksesta, pohdiskelusta, demokratiasta sekä ympäristön ja monumenttien suojelusta. Siksi olen päättänyt pyhittää koko elämäni suomalaisen kulttuurin edistämiselle.

Chapman Chen
FT, suomalaisen kirjallisuuden kiinantaja