Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Näpit irti lukemisen verotuksesta!

Suvi Oinonen, 5.4.2011

Hyvät lukukokemukset opitaan pienestä pitäen, ja niin myöhemminkin on helppo tarttua kirjaan. Hyvää äidinkielen taitoa ja  positiivisia lukemisen kokemuksia tarvitaan myöhemmin sekä koulussa että työelämässä.

Kirjallisuutta ja lukemista pidetään Suomessa arvossa. Suomalainen kieli, kulttuuri ja sivistys rakentuvat pitkälti lukemisen kautta. Jotain osaltaan kertoo sekin, että jo äitiyspakkauksen mukana vauvaperhe saa lorukirjan. Loruista, saduista ja runoista alkaa kielellä leikittelyn riemu, ja samalla oma ajattelu ja mielikuvitus rikastuvat ja vahvistuvat.

Suomi – sivistysvaltioiden kermaako?

Suomessa lukemisen ja kirjallisen kulttuurin arvostus näkyy yhteiskunnan myöntämänä kirjalahjana vauvaperheelle. Monissa sivistysvaltioissa lukemisen ja kirjallisen kulttuurin arvostus näkyy ja tuntuu käytännön tasolla laajemmin – muun muassa veroratkaisuissa. Monissa EU-maissa kirjojen arvonlisävero on muutaman prosenttiyksikön luokkaa ja esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa ei kirjoista makseta arvonlisäveroa lainkaan. Ruotsissa kirjojen arvonlisävero on kuusi prosenttia.

Kirjaverotuksen taustalla näissä maissa vaikuttavat kulttuuriset, kielelliset ja sivistykselliset arvot. Samaan aikaan Suomessa kirjan hinta ja kirjan verotus ovat eurooppalaisittain korkealla tasolla: painetusta kirjasta arvonlisävero on 9 prosenttia ja sähkökirjasta 23 prosenttia. Ei ihme että suomalaiset tilaavat kerkeästi luettavakseen verkkokaupoista englanninkielistä kirjallisuutta.

Nyt odotellaan uuden hallituksen verouudistuksen linjanvetoja. Asiantuntijat ovat jo sanansa sanoneet, ja linjausten pohjalla on alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportti, jossa ensivaiheessa esitetään arvonlisäveroihin kahden prosenttiyksikön korotusta. Työryhmän esityksen mukaan yleinen arvonlisävero nousisi siis 25 prosenttiin ja muun muassa kirjojen arvonlisävero yhteentoista. Myöhemmässä vaiheessa verotuksessa pitäisi työryhmän esityksen mukaan pyrkiä verokantojen yhdenmukaistamiseen.

Järki käteen

Verokantojen yhtenäistämistä ei saisi pitää edes vaihtoehtona, sillä yhdenmukaistaminen tarkoittaisi yli 20 prosentin yhtenäistä arvonlisäveroa kaikille kulutustavaroille. Euroopan Neuvoston arvonlisäverojärjestelmää koskevassa direktiivissä luetellaan tuotteet joihin alennettua arvonlisäverokantaa voidaan soveltaa, ja kirja on yksi näistä tuotteista. Kaikki maat noudattavat poikkeuksia – miksi Suomen pitäisi yhtenäistää?

Mietitään hetki, mikä vaikutus kahden prosenttiyksikön arvonlisäveron nostolla on kirjalle ja suomalaiselle kulttuurille. Se on kohtalon kysymys. Samaan aikaan vaikutus Suomen valtiontaloudelle on aivan olematon. Voipa käydä niinkin, että kun kirjan hinta nousee, myynti kääntyy samalla niin jyrkkään laskuun, että kirjoista saatava verokertymäkin kääntyy korotuksista huolimatta miinuksen puolelle.

Kallistuneet hinnat tarkoittavat laskevaa myyntiä, ja kirja-ala olisi vaikeuksissa, joten se niistä verouudistuksen hyvistä työllisyysvaikutuksista, kun kirjailijat ja kustannustoimittajat ovat takomassa työvoimatoimiston ovea. Tosin työttömälle kirjailijalle siitä oven takomisesta ei juuri ole hyötyä, koska kirjailijat ovat valitettavasti työttömyystilanteessa yhteiskunnallisen turvaverkon ulkopuolisia.

Kirjan veroratkaisuilla voidaan vaikuttaa suomen kielen elinvoimaisuuteen, suomalaiseen sivistykseen ja kulttuuriin. Oman äidinkielen merkitystä oppimiselle ja osaamiselle ei tule väheksyä – lukenut kansa on asiantunteva ja edistynyt. Ja tietysti lukeminen tuottaa mahtavia elämyksiä ja oivalluksen riemua.

Suvi Oinonen

Kirjoittaja on Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja.