Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Runoilija sananlaskuja siivilöimässä

Timo Kaitaro 16.2.2015

Kuinka moni meistä on kuullut Achille Chavéesta, jota kääntäjän esipuhe kuitenkin kuvaa ”belgialaisen surrealismin suurmieheksi”? Veikkaisin, että runouden tai edes surrealismin aktiiviset harrastajat eivät… Lue lisää

1960-luvun helluntainuoren irvokas kasvutarina

Jari Olavi Hiltunen 15.2.2015

Asser Korhosen (s. 1953) toinen kaunokirjallinen teos on järvenpääläiseen helluntaiseurakuntaan sijoittuva kehitysromaani. Päähenkilö, murrosikäinen Nafta-poika, elää saarnaajaisänsä varjossa ja varttuu melkoisten kasvukipujen saattelemana. Romaanin… Lue lisää

Luodusta kohti luojaa

Vesa Rantama 10.2.2015

On monia syitä lukea Mestari Eckhartia (1260-1328) tänään, 700 vuotta hänen julkisen uransa jälkeen. Hän on uusplatonilaisen filosofian klassikko, tärkeä dominikaanisen suuntauksen mystikko ja… Lue lisää

Tekniikan Maailma, Suosikki ja Ratto

Arto Vaahtokari 3.2.2015

Taiteen monitoimimies Tommi Liimatan uusin teos on oikeastaan melkoinen järkäle. Viiteensataan sivuun mahtuu pietarsaarelaisen pojan elämän kuvaus elokuusta 1983 toukokuuhun 1987 – eikä siihen… Lue lisää

Puolisynkkä yksinpuhelu

Esa Mäkijärvi 29.1.2015

Hiljattain vauhtiin päässyt Thomas Bernhard -huuma ei ota laantuakseen. Vuonna 1989 kuolleen itävaltalaisen kirjailijan tuotannon lukuisat hiljattaiset suomennokset saavat nyt seurakseen ensimmäinen hänen… Lue lisää

Etunimihörhöyden ruumiinavaus

Juri Nummelin 26.1.2015

Postmodernin ihmisen etuoikeuksiin kuuluu mahdollisuus nimetä jälkeläisensä erikoisella, jopa uniikilla nimellä. Kaukana ovat ne ajat, jolloin samannimisiä lapsia on samalla luokalla viisi tai kuusi:… Lue lisää

Yksinäisyys ilman uhmaa

Vesa Rantama 24.1.2015

Norjalaisen Stig Sæterbakkenin (1966–2012) viimeiseksi jääneen teoksen suomentaminen on kulttuuriteko – vaikka toisenlaisessa maailmassa se ehkä olisi itsestäänselvyys. Norjalaisia kirjailijoita on viime vuosina käännetty… Lue lisää

Vetoapua Notting Hillistä

Irene Vehanen 21.1.2015

Ensimmäinen asia, mikä kiinnittää huomioni Mikko-Pekka Heikkisen romaanissa Jääräpää, on sen kaunis kansi. Luonnonvalkoisella pohjalla on hentoisia jääkukkakuvioita. Ehkä lumous syntyy niistä ja kannen… Lue lisää

Lyhyesti sanomisen rajat

Miikka Laihinen 20.1.2015

Aforismia voinee pitää jonkin sortin outolintuna suomalaisen marginaalikirjallisuuden nykykentällä. Suurten kustantamoiden julkaisuohjelmista aforistiikka on hävinnyt käytännössä kokonaan. Silti se on harrastajamääriltään varteenotettava. Afoskene hahmottuu… Lue lisää

Teenjuontia kuoleman basaarissa

Jani Saxell 18.1.2015

Lama-ajan Suomi on autio ja tyhjä, ainakin Massachusetts Institute of Technologyn kasvatin, ihmisen näköjärjestelmän tutkija Joe Chayefskin silmin. Amerikanjuutalaisen kulttuurisuvun vesalla ei ole asiaa… Lue lisää

Anita Konkka kaikessa sellaisuudessaan

Päivi Kosonen 13.1.2015

Kirjailija Anita Konkan (s. 1941) muistelmat tuovat lukijan iholle raikkaan tuulahduksen maailmalta ja maailman kirjallisuudesta. Nimestään huolimatta Unennäkijän muistelmissa ei käperrytä omiin uniin… Lue lisää

Hillitty valikoima tunteissa keinuvia ajatuksia

Virpi Alanen 9.1.2015

Englantilainen D.H. Lawrence (1885-1930) tunnetaan runotuotantoaan paremmin proosastaan, erityisesti kohua herättäneestä ja vuosikymmeniä kiellettyjen julkaisujen listalla olleesta Lady Chatterleyn rakastajasta, joka valmistui jo 1928,… Lue lisää

Vieritä ylös