Tsurnu. Inkan ja Pekan elämänpiiri
Seppo Lammi
Pohjoinen 1999
Pohjoisen erämaan luonnonlapset
Tsurnu on kertomus Lapista, kuuluisasta Kessin-Vätsärin erämaasta, Inarinjärven rantamilta. Sen pääosissa eivät kuitenkaan ole tunturihaukat eivätkä sudet vaan näille kännykkäajoille asti luontaiselinkeinojen varassa eläneet Pekka Teurajärvi ,64, ja hänen elämänkumppaninsa Inka Valle, 91.
Lähimpään kauppaan Sevettijärvelle on matkaa 40 kilometriä ja Nellimin kylään 60. Eipä ihme, että kaupoissa ei käydä kuin pakottavassa tarpeessa kuten moottorikelkan ostossa. Tosin siitäkin on jo toistakymmentä vuotta; Pekka on taitava korjaaja ja on nostanut yksin jäältä Inarin pohjiin vajonneen kelkankin.
Menninkäisen oloinen Inka on teräsmummo. Hän kulkee auttelematta niin perunannostossa kuin kalassakin. Hyvälle mielelle hänet tuntuu saavan helposti: kirjoittajan tuliaiset, kahvi ja villalanka, Pekan apu poron vasomisessa tai rakkaan lapinkoiran Tsahpin edesottamukset.
Ihailla täytyy sitä luonnikkuutta, millä Pekka kaivaa metsäkätköistään vuoden vanhan (ja eltaantumattoman!) voipalan tai kehuu kevättalvella Inkan syksyllä kuivattamaa siikaa ihan kalan hajuiseksi. Tulee mieleen muutamakin juttu, kun kaupat kuljettavat ruokaa kaatopaikalle viimeisinä myyntipäivinä.
Inkan ja Pekan arkisista puheista paistaa sinuus ympäröivän luonnon kanssa. Sieltä haetaan se, mitä tarvitaan, ja kaikki käytetään tarkkaan. Kun etelän mies virittää poronsarvet kesämökin takan ylle, Pekka kaivaa sarvenpuolikkaalla syksyllä pottuja. Harmaalle seinälle on
ripustettu metson siipiä, ei koristeeksi, vaan odottamaan seuraavaa roskien lakaisua.
Toisaalta nämä alkuasukkaat suhtautuvat elikoihin kuin tarvekapineisiin konsanaan. Tietysti porot syödään, ja mitä isompia ja pulskempia ne ovat, sen paremmin niistä maksetaan. Ja kelpaa kyytipojaksi telkän munakin. Ainoastaan karhua Pekka kieltäytyy suuhunsa pistämästä. Se on kuin koira ja ihminen: koiran pää ja ihmisen jalat.
Kirjan tekijä Seppo Lammi on huomattavasti tunnetumpi valokuvaajana kuin kirjailijana, vaikka ihmeen luonnikkaasti kirjoittaminenkin häneltä käy. Aikoinaan miehen vei erämaahan luonnon ihailu ja valokuvausharrastus. Kuvausretkillä hän tapasi Pekan ja Inkan ensimmäisen kerran, sen jälkeen Lammi on vieraillut heidän luonaan vuosien mittaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran toverukset tapasivat jo 1981.