Minä rakastan sinua nuori mies

Jotkin kirjat kulkevat otsakkeen alla ”ymmärtäisin sen näin, lukisin sen näin”. Ne ikään kuin ensi sivuistaan lähtien pyrkivät karkuun tavanomaisimpia perusteita ja selityksiä, niissä usein on myös enemmän ideaa ja ajatusta kuin selvästi toimintaan ja tapahtumiin perustuvaa juonta.

Tämmöiset kirjat, väitän niin, vaativat myös kirjoittajiltaan erityistä neuvokkuutta. Heidän kun on pidettävä lukija hyppysissään huomattavasti abstraktimmilla aineksilla kuin naapurinsa.

Väitän myös, että tämmöisten kirjojen kohdalla rujo kahtiajako on reippaampaa kuin toisten. Ne joko lukee ja nauttii melkoisen moisesta tulkinnanvaraisuudesta, tai sitten lukuinto tyssää hyvin varhaisessa vaiheessa eikä sen jälkeen edes yritetä paluuta.

Tyylilajin valinta on aina kirjoittajan, sitä kunnioittakaamme. Ja jos haluaa lähteä edellä puhutun tapaisille aika säälimättömille metsästysseuduille, niin sitten lähtee.

Tarkoitan vain, että Maaria Päivisen Minä rakastan sinua nuori mies on juuri tyyppiesimerkki semmoisesta ja selviää kutakuinkin himaan.

Ymmärtäisin sen näin, lukisin sen näin, kuten jo sanoin.

Mistä puhutaan?

Mitä tässä kirjassa sitten tapahtuu? Mitä sillä halutaan sanoa? Nimi ainakin on hyvin provosoiva ja pystypäinen. On nimi myös tietyllä tapaa kirjan nuottiavainkin. Päivisen teksti, lause kirjoo proosarunon rajamailla. Päähenkilö Mariella on menettänyt aviomiehensä eikä tunnu toipuvan siitä. Eletään (lähi)tulevaisuudessa, missä toimii Delete Life Archive. Sen pomona toimi neiti Teräväpiirto. Samassa firmassa työskentelee myös Mariella veli Seam.

Delete Life Archive, ymmärtääkseni, tuhoaa ihmisten elämiä, pyyhkii ihmisiä pois, tekee epähenkilöiksi. Toiminta tapahtuu, kuinkas muutenkaan, koneitten kautta. Mariellan kaipuun, täyttymyksen kohde on myös ”koneen takana”, KLIKin päässä. Vaativana, katsojana, tuijottajana, seuraajana. Minä rakastan sinua nuori mies. Aivan, ja mitä Mariella oikein rakastaa?

Olemassaolo nykyhetkessä nujertaa sisarukset.

Saati hänen veljensä, jonka yhtä tyhjä ja rakkauden nälkäinen elämä kulkee Mariellan tarinan rinnalla. Mitä nämä sisarukset ovat jääneet elämässä paitsi? Mariellalle miehen rakkaus on myös täyttymätöntä rakkautta perheensä omia miehiä, isää ja veljeä, kohtaan. Näin lukisin sen, ymmärtäisin sen. Ja niin kuin sanoin, sama kalvaa myös velipoikaa.

Olemassaolo nykyhetkessä vain nujertaa sisarukset. He lähtevät karkumatkalle, matkustavat laivalla Orienttiin. Kovin Istanbulin oloisessa kaupungissa Mariella ja Seam kulkeutuvat toisistaan erilleen, alkaa ikään kuin kirjan henkilöiden initaatiovaihe, itsenäistymisriitti.

Yhdyntä

Kirjan lopussa Mariella ja Seam kulkevat edelleen erillään toisistaan. Seam tapaa heidän äitinsä, jonka luota Mariellan ja Seamin isä oli riuhtaissut heidät ylös pohjoiseen.  Vanhempain välirikko, katkenneet vanhempiensuhteet lasten kesken näyttäytyvät kaiken alkuna ja juurena. Seam tosin solmii kirjan loppupuolella jonkinmoisen yhteyden äitiinsä tämän kuolinvuoteella, mutta sen syvempää, sen korjaavampaa ei enää ehdi eikä voi syntyä.

Mariella palaa tällä välin pitkältä retkeltään kotiinsa, hän palaa jopa töihinsä Delete Life Archiveen ja tulee raskaaksi. En ihan käsittänyt kuka lapsen isä on, joko koneen materialistunut hahmo tai aivan joku muu, joka täyttää ”hahmon” parametrit. Mutta näin tarina kiertyy, Mariella on raskaana, monen koetuksen jälkeen vauva hänen mahassaan on ikään kuin täyttymyksen konkretisoituma.

Antaisin kirjailija Päiviselle erityispointsit tavasta, jolla hän käsittelee erotiikkaa, seksiä. Kun hän kirjoittaa Mariellan haluavan yhdynnän, en lue sitä lainkaan kulmiani kohotellen. Joissakin muissa yhteyksissä moinen ilmaisu saattaisi kuulostaa hyvinkin koomiselta, mutta ei tässä kirjassa. Se on mainio ihmisten välinen perustoiminto, tässä sille pokka ja suora nimitys ja vieläpä aivan muualla kuin seksuaalikasvatuksen oppikirjassa.

Toki tämän kirjan voi lukea semmoisenakin, aina voi kun puhutaan rakkaudesta.