Roistovaltion raunioilla

Mikko Yrjönsuuri aloittaa kirjansa George W. Bushin sodanjulistuksella 20.3.2003. Irakin – Bush-kielellä Kalifornian kokoisen ankaran taistelukentän – ”vapauttaminen” käynnistyi massiivisilla pommituksilla. Filosofi ja keskiajan tutkija Yrjönsuuri vetää Kalifornia-vertausta pidemmälle: meneillään on amerikkalaisen ihmiskäsityksen, yhtiövallan ja alhaisten tuloverojen ilosanoman pakkolevittäminen.

Kaikki eivät kuitenkaan halua asua globaalissa Kaliforniassa. Francis Fukuyaman kuuluisa teesi historian lopusta syntyi Berliinin muurin ja reaalisosialismin romahduksen myötä. Sen mukaan markkinatalous ja liberaali demokratia ovat lopullisesti voittaneet. Enää tarvitsisi odottaa kolmannen maailman kipuamista OECD-maiden tasolle.

Yrjönsuuren mukaan Fukuyama on itsekin luopunut teesistään, koska eurooppalaisten ja amerikkalaisten arvot ovat etääntyneet toisistaan liikaa. Bushin hallintoa kansoittavista uuskonservatiiveista on sen sijaan tullut innokkaita fukuyamalaisia.

YK:n vuosituhatjulistus ja Yhdysvaltain turvallisuusstrategia syyskuulta 2002 välillä puhuvat molemmat ihmisen olemuksesta ja perustavanlaatuisista oikeuksista. Käsitysten välillä on kuitenkin Atlantin mentävä aukko. ”YK:n määritelmästä puuttuu vapaus omistaa ja rikastua, Yhdysvaltojen määritelmästä puuttuu viittaus perusturvaan ja oikeudenmukaisuuteen”, Yrjönsuuri tiivistää.

Valkoisen talon määritelmä tavoittaa detroitilaisen autotehtaan henkilöstöjohtajan todellisuuden mutta ei bagdadilaisen sairaanhoitajan todellisuutta. Bushilaiseen hybrikseen kuuluu rajaton usko amerikkalaisen unelman historialliseen ylivertaisuuteen. Yrjönsuuren mukaan 30-vuotisen sodan 1648 lopettaneen Westfalenin rauhan henki on murtunut: uskontoa ja aatetta viedään jälleen eteenpäin asein.

Saddam Hussein ja Osama bin Laden, USA:n entiset liittolaiset, ovat nyt maailman ykkösterroristeja. Yrjönsuuri listaa tiedotusvälineiden yksipuolistumisen ja kriittisen analyysin puutteen keskeisiksi syiksi sille, että sumutus menee Amerikan kotiyleisölle läpi.

Roistovaltion raunioilla, filosofinen arvio Irakin sodasta voinee suututtaa antiamerikkalaisuuden leimakirveen heiluttajia. Kirveestä tulee nykyisin turhan helposti ja epä-älyllisin perustein. Bushin hallinnon kriitikot leimataan patoutuneiksi Amerikan-vihaajiksi, samoin Ariel Sharonin sotapolitiikan arvostelijat ovat Israelin ystävien mielestä antisemististejä. Yrjönsuuren kirjaan leimakirves ei kuitenkaan tehoa. Filosofi kantaa huolta amerikkalaisen demokratian tilasta.

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus syntyi valistusajattelun hengessä. Se pohjaa vapaiden yksilöiden kansalaiskeskusteluun ja poliittiseen aktiivisuuteen. Maan nykytilanne, auki revähtäneet tuloerot ja median uusisänmaallinen terroristirummutus passivoivat kansalaisia. Rauhanliike ja älymystön herääminen eivät ole olleet Valkoisen talon mieleen. Yrjönsuuri huomauttaa, että poliisin otteet viime kevään sodanvastaisissa mielenosoituksissa Amerikan suurissa kaupungeissa olivat usein varsin rajuja.

Yrjönsuuri kertoo esipuheessaan, että hänen teoksensa on syntynyt järkytyksestä ja vastenmielisyydestä Bushin hallinnon aseellista globalisaationedistystä kohtaan. Filosofi käsittelee Irakin sodan oikeutusta moraali- ja poliittisen filosofian sekä kansainvälisen oikeuden kannalta. Hän osoittaa Bushin ja Tony Blairin perustelut sotaan ryhtymiselle yksi toisensa jälkeen kestämättömiksi.

Tyyli on kuitenkin kaukana tulisieluisesta toitotuksesta. Yrjönsuuri kirjoittaa selkeää, paikoin nautittavan ironista ja jopa kaunista asiaproosaa. Lukijalle saattaa tosin jäädä epäselväksi, miksi juuri Irakin sota on maailmanhistoriallisesti niin merkittävä. Samanlaista sotilaallista edunvalvontaa ovat siirtomaa- ja supervallat harrastaneet ennenkin. Media- ja internet- aikakaudella operaatiot täytyy vain kuorruttaa ihmisoikeusretoriikalla.

Yrjönsuuren suuri luottamus YK:hon Yhdysvaltain vastapainona ja globaalin demokratian välineenä tuntuu hivenen naiivilta. Kirja on kuitenkin pätevä osoitus siitä, että nykyfilosofia voi olla muutakin kuin teoriataivaissa leijailua, kaikkien alojen erikoisasiantuntijana patsastelua tai itsetuntemuskursseja etelän auringossa. Yrjönsuuri on filosofi Georg Henrik von Wrightin ja Thomas Wallgrenin hengessä: hän tarkastelee omaa aikaansa kriittisesti ja vetää samalla laajempia kehityskaaria.