Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Käännekohdassa

Salla Järnefelt 18.9.2010

Hyvää yötä Irma Noora ei ole sivumäärältään laaja mutta vaikuttaa silti runsaalta. Paljouden vaikutelmaa luovat episodimainen rakenne ja lukuisat yksityiskohdat – erityisesti esineet, kuvat… Lue lisää

Voiko huomenna kaikki olla toisin?

Merja Leppälahti 15.9.2010

Anu Holopainen on kirjoittanut kymmenkunta nuorten fantasiaromaania, ja hänen nuorille suunnattu tieteisromaaninsa Molemmin jaloin oli Finlandia Junior -palkintoehdokkaana vuonna 2006. Ilmeetön mies on Holopaisen… Lue lisää

Mitä nämä ovat?

Sami Liuhto 13.9.2010

Juhannuksena 1995 luimme Helsingin Kannelmäessä Raymond Carverin runoja parvekkeelta, kun insinööriopiskelija kysyi: ”Ai nääkin on runoja.” Meitä humanisteja vähän nauratti. ”Kun ei niissä oo… Lue lisää

Jotain valkoista, jotain lainattua

Maija Katariina Jelkänen 11.9.2010

Tiina Piilolan neljä vuotta sitten ilmestynyt esikoisromaani Alkuvedet kertoo 12-vuotiaasta Kaarista. Sama päähenkilö kohdataan myös Piilolan toisessa romaanissa Mahdollisten maailmojen paikka. Tai niin sama,… Lue lisää

Kokeellisen runokonkarin ihmeellinen tie

Virpi Alanen 8.9.2010

Kari Aronpuron 21. runokokoelma Kihisevä tyhjä vie jälleen vivahteikkaan älyllisyyden ja muotokokeilujen äärelle, mutta edeltävää Lehmän henkäys -kokoelmaa (2008) rosoisemmin. Tehokas eri aineksien yhdistely… Lue lisää

Välähdys kipua ja naiseutta

Virpi Alanen 6.9.2010

Sanakirjamääritelmän mukaan naara on ”haarakas naarausväline, hara”. Sillä etsitään vedenpohjasta hukkuneita, tukkeja tai muita pohjalle joutuneita. Tämä sanasemantiikka taustoittaa Sanni Purhosen esikoisteoksen seksuaalisuuden, naiseuden,… Lue lisää

Tuhannen ja yhden anarkistisen euforian kuvakirjat

Jouko Sirola 1.9.2010

1900-luvulla eli ja vaikutti kolme kovaa B:tä, Samuel Beckett, Jorge Luis Borges ja William S. Burroughs. Tämän trion voi surutta nimetä kirjailijoiksi, joiden työ… Lue lisää

Tietoisia sattumia

Niina Holm 30.8.2010

Matti Kilposen (s. 1968) esikoisteos kehorasa, autochrist lupaa olla ”jotakin uutta” suomalaisessa avantgardessa. ”Uusi” siis lainausmerkeissä. Kilponen ei niinkään luo uutta, vaan lainaa, kokoaa… Lue lisää

Venäjä on kirjallisuuden suurvalta?

Ville Ropponen 25.8.2010

Miten usein kirjallisuusklassikkoja tulisi suomentaa uudestaan? Kysymys pungertaa mieleen Vappu Orlovin suomentaman ja toimittaman 1800-luvun venäläisen kirjallisuuden valikoiman kohdalla. Venäläisiä kertojia niputtaa yhteen kahdeksan… Lue lisää

Tutkielma kielestä

Anna Saari 23.8.2010

Poesian nettisivuilla runoteossarjan toimituskunta varustaa Henriikka Tavin Sanakirjan lukijan matkaan saatesanoin, jotka valmistavat kohtaamaan vieraan, kokeellisen ja käsittämättömän. Odotushorisontin virittäminen lieneekin tarpeellista, jotta teos… Lue lisää

Satiirin klassikko myöhäiskeskiajalta

Jari Olavi Hiltunen 18.8.2010

Tyhmyyden ylistys (suomeksi myös nimellä Hulluuden ylistys) on Erasmus Rotterdamilaisen parhaiten tunnettu teos. Kirjan alkukielinen nimi Moriae Encomium voidaan tulkita myös nimeksi ”Ylistys Morelle”. Lue lisää

Koskettavasti ruotsinsuomalaisten kohtalosta

Jari Olavi Hiltunen 16.8.2010

Ruotsinsuomalaisten Jossakin itkee pikkuveli -antologian toimittanut erityisluokanopettaja Anneli Tikkanen-Rózsa tiivistää kertomusten ydinmehun esipuheessaan seuraavasti: ”Ruotsinsuomalaiset elävät tätä päivää Ruotsiin juurtuneina, vaikka mummonmökki olisikin Suomessa… Lue lisää

Vieritä ylös