Kritiikit

Matti Kilposen (s. 1968) esikoisteos kehorasa, autochrist lupaa olla ”jotakin uutta” suomalaisessa avantgardessa. ”Uusi” siis lainausmerkeissä. Kilponen ei niinkään luo uutta, vaan lainaa, kokoaa… Lue lisää

Miten usein kirjallisuusklassikkoja tulisi suomentaa uudestaan? Kysymys pungertaa mieleen Vappu Orlovin suomentaman ja toimittaman 1800-luvun venäläisen kirjallisuuden valikoiman kohdalla. Venäläisiä kertojia niputtaa yhteen kahdeksan… Lue lisää

Poesian nettisivuilla runoteossarjan toimituskunta varustaa Henriikka Tavin Sanakirjan lukijan matkaan saatesanoin, jotka valmistavat kohtaamaan vieraan, kokeellisen ja käsittämättömän. Odotushorisontin virittäminen lieneekin tarpeellista, jotta teos… Lue lisää

Tyhmyyden ylistys (suomeksi myös nimellä Hulluuden ylistys) on Erasmus Rotterdamilaisen parhaiten tunnettu teos. Kirjan alkukielinen nimi Moriae Encomium voidaan tulkita myös nimeksi ”Ylistys Morelle”. Lue lisää

Ruotsinsuomalaisten Jossakin itkee pikkuveli -antologian toimittanut erityisluokanopettaja Anneli Tikkanen-Rózsa tiivistää kertomusten ydinmehun esipuheessaan seuraavasti: ”Ruotsinsuomalaiset elävät tätä päivää Ruotsiin juurtuneina, vaikka mummonmökki olisikin Suomessa… Lue lisää

Mitä 2000-luvun maallistunut valistuksen lapsi saa hurjistuneen zen-munkin vajaat 600 vuotta aiemmin kirjaamista säkeistä? Ikkyuun Riehaantunut pilvi liikkuu niin kiintoisasti uskonnon, filosofian, nykyfysiikan kuin… Lue lisää

Markku Paasonen on tullut tunnetuksi urbaanin elämän runoilijana. Voittokulku-kokoelman (2002) proosarunoissa kuljettiin kaupungin syrjässä, periferia-alueilla ja piiloon jäävässä maailmassa: viemäreissä ja muissa harvemmin kuvatuissa… Lue lisää

John Ashbery, suuri sielu ja sukupolvensa johtava amerikkalainen, hyvin suomennettu runoilija, arvosteli 1966 de Chiricon romaanin Hebdomeros. Hän tahtoi erikseen nostaa esille, että keskeinen… Lue lisää

Natalja Kljutšarjovan (s. 1981) esikoisromaani Kolmannessa luokassa on realismia ja fantasiaa sekoittava ajankuva, nuortenromaani ja farssi, joka pyörittää nyky-Venäjän kohtaloita ja ongelmia satiirisen myötäelävästi. Lue lisää

Vladimir Majakovski (1893–1930) ehti takoa varhaiseen itsemurhaansa nähden melkoisen tuotannon. Futuristinen vallankumousrunoilija ja aatteen dynamo taipui myös kuvataiteilijaksi ja graafikoksi, elokuvakäsikirjoittajaksi, sanomalehtimieheksi, jopa mainospiirtäjäksi. Lue lisää

Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria tarkentaa pohjoisen kulttuurin keskiöön ja palauttaa osaltaan kunnioitusta perinteeseen ja yhteyttä historiaan. Maailmankirjallisuuden kartalla Skandinavia on kautta aikojen mielletty periferiaksi ja Suomi… Lue lisää

Teemu Manninen (s. 1977) etenee johdonmukaisesti. Hänen ensimmäinen runokirjansa, Turistina täällä (2004), oli vielä verrattain tavanomainen. Sen jälkeen Manninen on kehittänyt ilmaisuaan radikaalimpaan suuntaan. Lue lisää