Hyvää yötä Irma Noora
Riitta Jalonen
Tammi 2010
Käännekohdassa
Hyvää yötä Irma Noora ei ole sivumäärältään laaja mutta vaikuttaa silti runsaalta. Paljouden vaikutelmaa luovat episodimainen rakenne ja lukuisat yksityiskohdat – erityisesti esineet, kuvat ja vaatteet. Näkyvästi nämä kaksi tekijää pelaavat yhteen lukujen kuvitetuissa otsikoissa. Lukujen nimet on poimittu suoraan tekstistä, mutta paneutuva lukija saattaisi pohtia pitkäänkin otsikon alle sijoitetun pikkukuvan merkitystä tai tehtävää kokonaisuuden kannalta.
Kun teoksen päähenkilö on näkijä, ovat kuvat luonnollisesti keskeisessä asemassa myös tarinassa. Noora tallentaa mieleensä pulpahtelevia näkyjä piirtämällä ja maalaamalla. Kuvat miltei väijyvät Nooraa mieltäkiinnittävillä pinnoilla, ja niiden hallitseminen vaatii keskittymistä. Näkijänä hän ei ole samalla tavalla riippuvainen kuolleesta äidistään Irmasta kuin tämän sisar, Rebekka-täti. Rebekka saa Irmalta sanomia ja muokkaa niistä asiakkailleen rohkaisevia viestejä, “valonpalasia”.
Rebekan kuoltua Nooran on aika harkita, jatkaisiko hän tätinsä työtä lohduttavana meediona. Etualalle nousee kuitenkin oma, kauan kalvanut ongelma. Rebekka-tädin kannustuksesta ja yllytyksestä huolimatta Noora ei ole halunnut tai pystynyt manaamaan esiin pahantekijänsä kuvaa. Nyt, 24 vuotta myöhemmin, hän tuntee olevansa valmis yrittämään tosissaan. Menetelmä perustuu tädin opetukseen: ”ruumiilla voi tehdä hengelle asioita”.
Nimi on tärkeä
Nooralle näkyjen näkemiseen liittyy usein jonkun toisen asettuminen häneen, vierailu. Noorasta tulee kuori, joka omaksuu vierailijan käytöksen ja puheen. Myös teoksen nimi tuntuu viittaavan yhden kahdentumiseen. Ilmeisesti Nooraa ei ole nimetty Irma Nooraksi, vaikka Rebekka-täti tuleekin kutsuneeksi häntä kerran niin toivottaessaan hyvää yötä. Noora uskoo, että Irma Noora -niminen ihminen on olemassa.
Muutoksen kesänä Noora päättää vaihtaa nimensä Noraksi. Ylimääräinen o tuntuu loitontavan häntä Ibsenin Nukkekodin naispäähenkilöstä, jonka mukaan Rebekka on hänet aikoinaan nimennyt. Nimetyksi tuleminen oikein on tärkeää identiteetin ja tulevaisuuden kannalta. Rebekka-täti pelkää kaiken Nooraa kohdanneen pahan saaneen alkunsa nimen toisesta o-kirjaimesta.
Hyvää yötä Irma Noorassa nimeäminen nousee tärkeäksi myös siksi, että henkilökuvaus keskittyy pitkälti ajatuksiin, tekoihin ja toimintaan. Nooran ulkomuodosta tiedämme lähinnä punertavat hiukset ja rinnalla olevan arven, joka muistuttaa perhosta. Rebekan ja Irman taas kerrotaan olevan identtiset kaksoset, siis lähes toistensa kuvat. Lapsena Noora on luullut äitinsä muotokuvan esittävän Rebekkaa. Sisaruksilla sattuu olemaan myös sama toinen nimi.
Salaisuuksia
Hyvää yötä Irma Noora ei ole juonivetoinen kirja, mutta kyllä sitä voi lukea vaikkapa odottaen vastausta siihen, mitä Noora saa itsestään selville. Muistin ja muistamisen lisäksi kyse tuntuisi olevan itsenäistymisestä – olkoonkin, että Noora on jo 39-vuotias. Menneisyydellä vain on ollut poikkeuksellisen pitävä ote hänestä niin hyvässä kuin pahassa. Nimen muuttamista omaperäisempää osoitusta oman tahdon voimistumisesta edustaa rikollista kuvaavan akvarellin liuottaminen veteen. Itseään koskevilla päätöksillä Noora rakentaa omaa kertomustaan ja ottaa siitä vastuuta. Niin hän neuvoo muitakin tekemään.
Nooran arvoitus ratkeaa riittävästi, mutta monien tapahtumaketjujen päätös jätetään ilmeisen tarkoituksellisesti vain vahvojen arvailujen varaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Nooran miessuhteet, tädin meediotyön jatkaminen ja yksiön vuokraaminen pois. Avoimeksi jäävien kehityskulkujen myötä teoksen monitulkinnallisuus tietysti lisääntyy. Puolinaisen tai aavistavan tietämisen varaan jää toisinaan minä-kertojana toimiva Noorakin – ja tyytyy siihen. Rebekka-tädin asiakkaiden vanhojen valokuvien tai toista tulemista koskevien puheiden merkitys saattaa kirkastua joskus, jos on kirkastuakseen.
Hyvä yötä Irma Nooraa voi lukea monesta eri näkökulmasta riippuen siitä, mihin sen tarjoamista mahdollisuuksista haluaa tarttua. Taitavasti ja kauniisti kirjoitetussa kirjassa on paljon optimismia – paha kukistetaan, elämä voittaa ja huolenpito jatkuu haudan takaa.