Yritys kumppanuudeksi

Virossa asuu suuri venäläisvähemmistö. Virallisten tilastojen mukaan siihen kuuluu noin 92 600 henkilöä eli melkein seitsemän prosenttia maan kokonaisväestöstä. Oikea määrä on paljon suurempi, sillä suurin osa Viron yli sadasta tuhannesta ”ei-kansalaisesta” on käytännössä venäläisiä. He eivät saa kansalaisuutta, sillä eivät puhu viroa tai tiedä maan historiasta. Pitkä Neuvostoliiton miehitysaika johti muun muassa siihen, että eri kansalaisuudet sekoittuivat keskenään. Väestön mielivaltaiset pakkosiirrot eivät tehneet hyvää Viron ja Venäjän nykyisille suhteille.

Näin suuri vähemmistöryhmä ei voi olla vaikuttamatta pienen maan kulttuuriin. Venäjää puhuukin äidinkielenään yli 25 prosenttia Viron asukkaista, vaikka viro onkin maan ainoa virallinen kieli. Yksikielisyys johtaa ongelmiin, kuten syytöksiin syrjinnästä. Venäläisten on esimerkiksi vaikeampi saada työpaikkoja tai selvitä käytännön asioista. Ei ihme, että virolaiset ja venäläiset ovat jatkuvassa nokkapokassa keskenään.

Igor Kotjuh (s. 1978) on vironvenäläinen kirjailija. Hän kirjoittaa pääasiassa venäjäksi. Kotjuhilla on venäläiset sukujuuret, mutta hän on syntynyt virolaisessa Võrun kaupungissa. Tästä syystä hän puhuu viron ja venäjän kielien lisäksi myös Võrun paikalliskieltä, joten Kotjuhia on vaikea tunkea mihinkään tiettyyn muottiin. Kiteytettynä voi ehkä sanoa, että hän pyrkii olemaan eri kulttuureja ja kieliä yhdistävä henkilö. Tämän korostamiseksi on mainittava, että hän on myös julkaissut runoja viroksi. Viroksi ilmestyneen kokoelman nimi on osuva: Teises keeles (Toisella kielellä).

Yritys kumppanuudeksi on ensimmäinen Kotjuhin suomennosvalikoima. Kirja on merkkitapaus, sillä Kotjuhia ei tietääkseni ole tätä ennen julkaistu edes suomalaisissa lehdissä. Käännöksistä vastaavat Jukka Mallinen ja Hanna Samola, eli käännöstyössäkin on pyritty eri kulttuurien yhteistyöhön. Mallinenhan on tunnettu Venäjä-asiantuntijana, kun taas Samola työskentelee virolais-suomalaisia suhteita edistävässä Tuglas-seurassa. Ei uskoisi, että Yritys kumppanuudeksi on ensimmäinen Samolan käännöstyö. Hän ja kokeneempi Mallinen ovat kääntäjinä samalla viivalla. He tuntuvat olevan kuin kotonaan Kotjuhin äkkiväärien ja lokerointia vastustavien runojen maailmassa.

Käännösrunot ovat tarpeen, sillä ne piirtävät kuvaa toisesta todellisuudesta. Virolaisten runojen lukeminen on hyödyllistä, sillä maamme ovat niin lähellä toisiaan. Yritys kumppanuudeksi -kirjan lyhyehkössä esipuheessa mainitaan, kuinka ”Kotjuh elää Viron isänmaassa ja Venäjän äidinkielessä.”

Mallisen kirjoittamat alkusanat korostavat oman identiteetin etsimistä, johon Kotjuh on runoillaan ryhtynyt. Runossa ”Yritys Identifikaatioksi” minuuden etsintä nousee koko olemassaolon avainkysymykseksi: ”Lukea itsensä virolaisiin – äidinkieli venäjä. / Lukea itsensä venäläisiin – väärä mentaliteetti. / Nimittää itseään eurooppalaiseksi – se on valittujen etuoikeus. / Maailman kansalaiseksi – liian abstraktia..”

Säkeistä välittyy kuva juurettomuudesta. Nykyaikaisen ja kaikkialle kurottavan ihmisen ongelma on monesti juuri se, ettei hän tunne kuuluvansa mihinkään. Runo loppuu tavalla, joka on yhtä aikaa pessimistinen ja toiveikas: ”Ei voi kuin olla yksinkertaisesti vain ihminen. / Mutta ymmärtävätkö ne?” Yritys kumppanuudeksi on tähän ymmärrykseen hyvä avain, sillä se sisältää runoja kirjoittajansa kaikista neljästä tähän asti ilmestyneestä kokoelmasta.

Nuoresta iästään huolimatta Kotjuh kuuluu jo nyt johtaviin vironvenäläisiin runoilijoihin. Poikkeuksellinen hän on sikäli, ettei hän pyri eristäytymään vaan pikemminkin lähestymään virolaista kulttuuria. Hänen maailmansa on monipuolinen: ”istun italialaisessa ravintolassa / tarton raatihuoneentorilla / salissa soi amerikkalainen jazz / tilauksen ottaa vastaan venäläinen filologi”. Monissa Kotjuhin runoissa on kertoja, joka suhtautuu elämään viileän ironisesti. Ei kuitenkaan pelkästään, sillä välillä kertoja äityy tunnelmoimaan: ”Eteläisen Viron / Võrun kaupunki vaipuu uneen. / Yksittäiset lyhdyt palavat / kuin pienet majakat.” Tämä ristiriitaisuus on Kotjuhin runojen kantavia voimia.