Kritiikit

Sakari Issakainen muistetaan useimmiten esikoisteoksensa Paratiisissa ei soi Paganini (1987) Finlandia-ehdokkuudesta. Mitä pilvet puhuvat -romaania ja sitä edeltänyttä Espalmadoria (2001) yhdistää mielikuvituksellisuus ja runsaus. Lue lisää

Mynämäellä asuva kirjallisuusterapeutti ja lastenkodin kasvatusjohtaja, runoilija Jussi Sutinen voisi tuskin komeammin aloittaa eurooppalaisen ihmisen puheenvuoroaan. Hänen esikoisteoksessaan Kuolleiden kaupunkien muistikirja runojen puhuja seurustelee… Lue lisää

Belgialainen Dimitri Verhulst (s. 1972) on kotimaansa ylistetyimpiä ja palkituimpia nykykirjailijoita. Hän on saanut muun muassa Libris-kirjallisuuspalkinnon, jonka on Belgiassa ennen häntä saanut vain… Lue lisää

Juhani Laulajainen (s. 1954) on julkaissut kaksi omaäänistä ja tasokasta novellikokoelmaa. Erämaan kautta tullut yksinäinen susi ilmestyi vuonna 2007 ja Rakkaus – Käyttöohje viime… Lue lisää

Harmi! on Lauri Otonkosken yhdestoista runokokoelma. En muista lukeneeni niistä aivan kaikkia, mutta esimerkiksi kokoelma Olo ja etenkin sen aloittava osio joulukuu piirtyi mieleen… Lue lisää

”Otan reppuni ja jätän huoneeni viimeisen kerran, ja samalla sanon lopullisesti irti sopimukseni tämän yhteiskunnan kanssa. Se on ainoa mahdollinen ratkaisu.” Kuolemansairauksia-kokoelman päättävän ”Vihan… Lue lisää

Teemu Kaskinen (s. 1976) on suomentaja ja näytelmäkirjailija, jonka esikoisromaani Sinulle, yö valottaa sotimisen järjettömyyttä onnistuneesti etäännyttäen. Yksilöiden kannalta sodat ovat hyvin samankaltaisia sotimisen… Lue lisää

Perun vuoristossa kasvaneen César Vallejon (1892–1938) tie vei maailmalle – Ranskaan ja Neuvostoliittoon, symbolismiin, surrealismiin ja marxismiin. Hän kuoli Pariisissa. En tiedä, oliko silloin… Lue lisää

Karel Čapekin R. U. R. muistetaan ennen kaikkea näytelmänä, joka synnytti sanan robotti. Tšekin kielen pakon alaista työtä tarkoittava sana on levinnyt maailman kieliin… Lue lisää

Johanna Hulkon esikoisromaani Säkeitä Pietarista kertoo Annasta, murkkuikäisen Tanjan äidistä ja Antti-nimisen miehen vaimosta. Kuka Anna itse on, irrotettuna näistä funktioistaan, sitä hän ei… Lue lisää

Anne Hännisen kahdennentoista runokokoelman elämänsolua kuvaavaan kanteen on sijoitettu sisältöä hyvin kuvaavat runot. Teoksen sivuilla lukija saa seurata aikuiseksi kasvaneen runoilijan rohkeaa elämän kohtaamista. Lue lisää

– Minä en ole pantterinainen. – Totta, sinä et ole pantterinainen. – Olisi tosi surullista olla pantterinainen, kukaan ei voi suudella häntä. Lue lisää