Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Saamelaisista englanniksi aakkosjärjestyksessä

Jorma Etto, 7.2.2006
Ulla-Maija Kulonen: The Saami. A Cultural Encyclopedia s., SKS 2005

Aion kirjoittaa englanninkielisestä saamelais-tietosanakirjasta, jonka on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. On Runebergin päivän ilta. Huomenna on saamelaisten kansallispäivä. Polarisaatioita, ristiriitoja. Aloitanko perustavaa laatua olevista virheistä? Vai ylistänkö kirjan sisältörikkaita artikkeleita ensin?

Kansallisrunoilijamme Runeberg ei paljon tiennyt silloisten saamelaisten arjesta. Silloiset saamelaiset tiesivät Runebergistä ja Maamme-laulusta vielä vähemmän. Ruotsia taitavat papit tekivät parhaansa opettaakseen saamelaisille jumalansanaa ja omaa sivistystään. Apukielenä saattoi olla suomi, jotkut osasivat jopa jotain saamen kielistä, oppikirjoja saatiin Norjan puoleltakin avuksi.

Onko Runebergillä saamelaisten kansallispäivänä meille suomenkielisille jotain merkittävää annettavaa jokapäiväisessä olemisessamme? Onko huominen päivä meille suomenkielisille lähempänä? Uskon, että median välittämät hakkuukiistat, poronhoidon ongelmat, uudenlaiset joikulaulajat ja kasvava turismi ovat tuoneet pohjoisimman Lapin asujat lähes kaikkien tietoisuuteen, myös saamelaisten kansallispäivän. Ainakin lähemmäksi kuin Johan Ludvigin.

2.

Entä sitten The Saami, A Cultural Encyclopedia?

Helsingin Yliopiston piiristä lähtenyt ajatus on hyvien rahastojen avustuksella synnyttänyt tämän teoksen, joka kantaa kovin haastavaa alanimekettä encyclopedia. Kirja tuntuu olevan tarkoitettu Skandinavian ulkopuolisille saamelaista kiinnostuneille oikomaan myös siellä oletettuja vääriä käsityksiä saamelaisista ja heidän tutkimuksestaan.

Tässä on siis, ajattelen, hyvin perinteisiä ristiriitoja mukana. Itse kohde, saamelaiset, ovat tuhannen kilometrin päässä kirjan julkaisupaikasta. Sen artikkeleita lukiessa ei aina voi välttyä vaikutelmalta, että tieteen tekijät tekevät tiedettänsä ja kirjoittavat kammioissansa heitä kiinnostavista yksityiskohdista. Monet artikkelit, eritoten Kuolan saamelaisia koskevat, ovat erittäin ansiokkaita ja osin aivan uuttakin tietoa antavia. Silti koko ajan teosta lueskellessa jokin kaihertaa. Mikä?

Valitsin lukutavan, joka tietosanakirjaa käytettäessä ei kyllä ole oikea, mutta sopii tähän tilanteeseem. Aloitin A:sta ja luin kuin mielenkiintoista tietokirjaa sen viimeisille sivuille asti. Havaitsin tiettyjen asioiden toistuvan kuin ne olisivat todella olennaisia: Kautokeinon kapina, Laestadiuksen morsian (“Mary of Lapland“!), “hyppyyt“ (liikutukset), kielet esitellään useaan kertaan – ja kertaus on kyllä hyvä tiedon oppimisen äiti.

Lopun bibliografia vaikuttaa juhlavalta mutta tietosanakirjassa oudolta. Sanakirjan artikkeleiden luotettavuuden tulisi ilman sitäkin olla taattu, eikä kirjaluettelo sinänsä välttämättä herätä luottamusta, paremminkin kysymyksen, onko tämä valikoima juttuja ja kirjoja vain epävarmuuden tunteen heijastumaa?

Yritin käyttää hakemistoja, joita on kaksi erillistä: henkilöt ja paikannimet. Sen sijaan, että esimerkiksi Laestadiuksen useat maininnat encyclopedian rakennetavan mukaan olisi kerätty viitteiksi, Laestadiusta ei mainita hakemistossa lainkaan.

3.

Sama outous on paikannimissä. Nimien kirjoittaminen on paikoin kauheaa. Suonikylä on kyllä hakemistossa juuri Suonikylä, mutta tavan takaa niin leipä- kuin kuvateksteissäkin se jostain merkillisestä syystä on kirjoitettu näin: Suonikyulya. Mitähän tietokonesammallusta se mahtaa olla?

Jos The Saami on tarkoitettu englanninkieltä käyttäville tutkijoille, sen tulisi sisältää laajemmat ja tarkemmat tiedot tutkijan lähdevarastoista. Arkistoista on kyllä oma hakusanansa. Siinä kehutaan pohjoisen Ruotsin aluearkistoja ja valtion DAUMia. Sanotaan, että Jokkmokk-museo kehittää omaa arkistoaan. Olen käyttänyt itse Vesisaaren kunnan arkistoa ja saanut tietoja myös Elmer Rasmussenin arkistoista Alaskan yliopistosta. Olisin ollut ylpeä, jos hakusanan kohdalla olisi kerrottu Suonikylän arkistosta vaikka kuriositeettina. Lapin lääninhallituksessa ja Oulun maakunta-arkistossa on kaikenlaista tavaraa tallella tutkijoita varten. Luetteloa voisi jatkaa.

Kirjanhoitajana minua suorastaan suututtaa Libraries-hakusanan puute. Se on aukoista suurin löytämäni. Se olisi ollut paikallaan juuri ennen jäkälän nostoja (lichens). Porot ja tutkijat eivät elä ilman jäkälää, mutta ilman kirjastoja kuolevat ensin tutkijat, joskus lopulta porotkin.

Tilasin piruuttani Lapin maakuntakirjaston Lapponicasta listan kirjastojen saamelaiskokoelmista. Rovaniemellähän on laaja omansa. Vaikka samat kirjat saattavat löytyä Helsingistä, ne ovat hajallaan eri pisteissä ja niiden käyttö ja kokonaiskuvan hahmottaminen ovat vaikeita. Kun kirjat voi käytössä nostella pöydälle ja nähdä samantapaisia teoksia niiden vierellä hyllyssä, tutkimuskohteen kokokuvan hahmotus on helpompaa. Siksi hyvät tutkijat asettuvatkin mieluusti erikoiskokoelmien pariin kuin odottavat palveluksia suuressa yliopiston lukusalissa. Ja avustajatkin ovat itse usein elävä osanen tutkittavaa kohdetta.

4.

Ja se lista! Venäjällä Murmanskin aluekirjasto. Ruotsissa Ajtten tunturi- ja saamelaismuseon kirjasto (Ruotsin bibliografian tekopaikka), Luulajan kirjastot, Wilhelminan kunnankirjasto, Tornedalens bibliotek Ylitorniolla. Norjassa Mo i Ranan kansalliskirjasto, Karasjoella saamelaiskäräjien kirjasto, samoin Kautokeinon saamelaiskorkeakoulun kirjasto. Suomessa Rovaniemen lisäksi Siidan museon käsikirjasto Inarissa, Utsjoen ja Enontekiön kunnankirjastot jne.

Eikä riitä, että on kirjastoja tutkijoille. On myös nykyajan tapaan tiedostoja ja koko joukko osoitteita, joita kaikkia ei mikään google kykene tarjoamaan. Tietoja ja viitteitä tarjoavat mm , (Etnografisen museon kirjasto Pietarissa),, jne.

Tällä esittelyllä pohjustan lyhyen kritiikkini teoksesta The Saami. Kun näin laajaa ja kunnianhimoista teosta ryhdytään laatimaan, olisi otettava mukaan ei vain alansa päteviä tutkijoita, vaan myös ja ennen kaikkea oikean lopputuloksen saavuttamiseksi, informaatikkoja ja tiedonkäsittelyn ammattilaisia. Heidän avullaan tämä sama ansiokas materiaali olisi voitu saattaa käytännöllisempään muotoon kunnioittaen vanhoja tietosanakirjaperinteitä ja yhdistäen siihen tiedot arkisto- ja kirjastolähteistä ja nykyajan tapaan runsaat ja tarpeelliset nettiosoitteet jatkuvaa tietojen muuttumista ja seuraamista auttamaan.

Tämä teos sisältää sinänsä runsaasti tietoa ja lähdeviitteitä konservatiivisen yleisen tietokirjan tapaan. Sen hakemisto-osat ovat heikosti toimitetut ja kertovat nekin ammattitaitoisen informaatikkotaidon unohtamisesta. Runsas artikkelitiedosto ja sen pätevä kirjoittajakunta on saanut kärsiä mustasta aukosta toimittajakunnassa. Se on valitettavaa ja tuhlailevaa varojen käyttöä.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto