Joutilaita mietteitä
Jerome K. Jerome
Basam Books 2007
Kääntäjä(t): Asmo Koste
Kesäklassikko: Vallaton klassikko joutilaisuuden mahdollisuuksista
Kirjailija Jerome K. Jeromen (1859–1927) läpimurtoteos on Kolme miestä veneessä (1889, suom. 2001). Siinä kerrotaan kolmesta herrasmiehestä, jotka retkeilevät hilpeään tapaan veneellä pitkin Thames-jokea. Kolmessa miehessä veneessä on paljon samanlaisia aiheita ja lähtökohtia kuin Joutilaissa mietteissä, vaikka teosten rakenteet ja sisällöt poikkeavat toisistaan.
Joutilaat mietteet koostuu neljästätoista kirjoituksesta, joista lyhin on kahdeksan sivua ja pisin viisitoista. Teksteissä käsitellään muun muassa rakastuneena olemista, rahapulaa, turhamaisuutta, säätä, kotieläimiä ja käytösasioita. Monenlaisia aiheita huomioiva kirjailija ottaa räväkästi kantaa esimerkiksi perheasioihin, pukeutumisetiketteihin ja jopa huoneiden kalustamiseen!
Äärimmäisen köyhissä oloissa varttuneen Jeromen kirjoitusote on edellä aikaansa vuosikymmenien verran. Esipuheessaan hän ironisoi aikansa kirjallisuuskäsitystä raikuvasti sanomalla, ettei halunnut kirjoittaa mieltä ylentävää, kehittävää tai opettavaista kirjaa, siis sellaista teosta, jota voisi lämpimästi suositella toisten luettavaksi. Jeromen mukaan Joutilaiden mietteiden kaltaisen kirjan lukeminen voi tuoda vaihtelua niiden sadan parhaan kirjan rinnalle, joita ihmiset yleensä lukevat, velvollisuudentunnosta tai hyötynäkökulmien vuoksi.
Tähän sopii hyvin se tavaton ylimielisyys, jolla Jerome lähestyy potentiaalista lukijaansa. Kirjailija siekailematta luonnehtii typeryksiksi sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä – kaikista asioista!
Lahjomattomat lausahdukset
Joutilaiden mietteiden lahjomattomat huomautukset lähtevät terävistä havainnoista ja älykkään oivaltavista päättelyketjuista. Kun tähän lisätään avoimen ilotteleva ote, ironisoiva sävy ja pyhien aiheiden puuttuminen, Jerome saavuttaa sellaisen tyylin, joka maistuu 2000-luvun lukijoille. Moni saattaa hämmästellä Joutilaiden mietteiden yli 120-vuotista historiaa ja ikää.
Jotkin aiheet ovat ylitse muiden. Esimerkiksi ruoan ja juoman suhteen kirjailija ei säästele sanojaan. Jerome suosittelee varsinkin kirjailijoille syömistä, koska näin varmistetaan kirjallisen kulttuurin elinmahdollisuus:
”Täysi vatsa on suureksi avuksi runoudelle, koska minkäänlaista tunnetta ei tosiaan saa aikaan tyhjällä vatsalla. Meillä ei ole aikaa eikä halua antautua mielikuvituksen ongelmille, ennen kuin olemme päässeet eroon todellisista vaikeuksistamme. Emme huokaile kuolleita pikkulintuja, kun ulosottomies on talossa, ja kun emme tiedä, mistä kummasta saamme seuraavan lanttimme, emme huolestu, ovatko rakastettujemme hymyt kylmiä, kuumia vai kädenlämpöisiä. Tai mistään muustakaan.”
Jeromen ironinen ote on tehokas ja havainnollinen. Joutilas kertoja toteaa esimerkiksi sään olevan aina surkea, koska emme ole tyytyväisiä siihen koskaan minään vuodenaikana. Hetkeä aiemmin kertoja on kuitenkin saattanut tuskastella, kuinka kammottavan tylsään elämään tyytyväinen ihminen on tuomittu.
Tyytyväisellä ihmisellä ei voi olla ajatuksia, koska hänen täytyy ammentaa älyllinen ravintonsa sanomalehtiä lukemalla ja piippua polttelemalla. Elämäänsä tyytyväiset ihmiset eivät myöskään koe aitoa onnistumisen riemua, koska heillä ei ole kokemusta todellisista haasteista ja loistavalta maistuvasta epävarmuudesta. Parempi on toimia ja epäonnistua kuin nukkua elämänsä ohitse, kertoja toteaa.
Epäonnen jälkeen
Joutilaissa mietteissä on kosolti huomautuksia, vinkkejä ja elämänohjeita sellaisille lukijoille, jotka kokevat todella epäonnistuneensa yhteiskunnan silmissä. Esimerkiksi ujous ei kertojan mukaan ole merkki tyhmyydestä. Todellinen omahyväisyys ei tee ihmisestä vastenmielistä, päinvastoin. Hyvät vaatteet palauttavat kadunmiehen kadonneen itsetunnon takaisin. Sävyisä käyttäytyminen maailmassa on virheiden virhe.
Joutilas kertoja toteaa lopuksi kasvavansa vääjäämättä pois poikamaisuudestaan, eli joutilaisuus saa jonain päivänä jäädä. Mitä sen tilalle tulee, jää hämärän peittoon. Jerome K. Jerome itse ehti elämänsä aikana touhuta monenlaista kulttuurin ja journalismin saroilla. Välillä tuli pahoja epäonnistumisiakin, jotka koettelevat itsetuntoa kuin syöpä. Kohtuullisen kirjallisen tuotannon jälkeen Jerome menehtyi aivoverenvuotoon 68-vuotiaana.