Korea kirja - tarinaa ja tietoa Korean niemimaalta

Juhani Lompolon Korea-kirjassa Korea tarkoittaa ensisijaisesti jakamatonta Korean niemimaata. Vasta toissijaisesti kyse on kahdesta erillisestä valtiosta. Kirjassa olevat yli kaksikymmentä vanhaa kansantarinaa ovat yhteisiä niin pohjoiselle kuin etelällekin, ja niemimaan jako kahteen tulee ilmi vasta kirjan lopussa olevasta lyhyestä historiakatsauksesta.
Kirjaan kootut korealaiset kansantarinat ovat samankaltaisia kuin vastaavat tarinat muualla maailmassa. Tarinoissa on erilaisia taruolentoja kuten keijuja ja eläinhahmoisia haltioita sekä tavallisia ihmisiä viisaista vanhuksista kokemattomiin nuorukaisiin. Jotkut tarinat ovat kansanomaisia ja karkeitakin, jotkut taas herkkiä ja opettavaisia. Tarinoihin sisältyy huumoria ja viisautta ja niemimaalle tyypillistä kulttuuria ja tapoja.

Kirjan tarinoista yksi parhaimpia on noin kymmenen sivun laajuinen \“Taivaallista rakkautta\“. Tarinassa nuori puunhakkaaja pelastaa metsästäjää pakenevan peuran, ja palkinnoksi peura auttaa miehen naimisiin taivaallisen keijun kanssa. Mies kuitenkin menettää saavuttamansa onnen varomattomuuttaan ja tyhmyyttään.

Korea-kirjan lopussa on parinkymmenen sivun laajuinen katsaus Korean niemimaan historiaan. Juhani Lompolo aloittaa tietokatsauksen kirjoittamalla länsimaisista tutkimusmatkailijoista, jotka uskaltautuivat alueelle 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Korea oli tuolloin köyhä maa, mutta sillä oli takanaan jo pitkä historia. Lompolo kirjoittaa: \“Länsimaalaiset tiesivät kuitenkin hyvin vähän Korean sivistyksen 1500 vuotta vanhasta historiasta. Jo tuhat vuotta ennen kuin oli olemassa kirjoitettua koreankieltä pidettiin siellä suuressa arvossa opintoja, tietoja ja kulttuuriharrastuksia.\“

Historiakatsauksessa Lompolo keskittyy 1900-luvun jälkipuolen tapahtumiin sekä Etelä-Korean ja Pohjois-Korean väliseen jännitteiseen suhteeseen. Tulevaisuutta hän ei ryhdy ennustamaan, koska se olisi mahdotonta: \“Kukaan korealaisia pitempään tavannut ei ole valmis ennustamaan mitään – tämä on tulista, omaleimaista ja -kulttuurillista väkeä, jolta voi odottaa melkein mitä hyvänsä.\“

Historioitsija Donald Stone Macdonaldia siteeraten Lompolo korostaa, että Korean kansakunnan säilyminen Kiinan, Japanin ja Venäjän painostuksessa ylipäätään edes hengissä on jo saavutus sinänsä.

Lompolon teos on lukukokemuksena kevyt ja piristävä johdatus uuteen, joka hetki yhä ajankohtaisempaan kulttuurialueeseen. Kirjan parasta antia ovat muutamat mieleenpainuvat tarinat. Historiaosuutta kirjoittaja luonnehtii pääotsikolla \“Hurjaa historiaa Korean niemimaalta\“. Tämä luo etukäteen lukijalle aika vahvoja odotuksia. Kokonaisen niemimaan ja kahden erilaisen valtion historian tiivistäminen pariinkymmeneen sivuun on vaikea tehtävä – lopputulos olisi voinut olla vieläkin hurjempi.