Suljetun paikan lumo

Anna Maria Mäen esikoisnovellikokoelma Suljetun paikan lumo kuvaa nuorten aikuisten elämää ja turvattomuutta. Pelko on monelle pysyvä olotila, mutta samalla edellytys turvallisuudelle. Oma elämä on hallinnassa vain niin kauan kun on varovainen. Suljetuissa tiloissa novellien henkilöt hallitsevat tilannetta eikä yllätyksiä tarvitse pelätä. Silti valmiit vastaukset aiheuttavat ahdistusta, suljettu tila voikin herättää kauhua. Mäen kokoelman henkilöt kasvavat huomaamaan, ettei elämä ole vain hallittua: että ikävistä yllätyksistäkin voi lumoutua.

Turvaton valinta

Suljetun paikan lumo kiteyttää nimellään kokoelman teeman. Toisaalta novellien henkilöt kaipaavat kiinteyttä ja pysyvyyttä, toisaalta juuri pelko ja yllätyksellisyys auttavat kohti kasvamista ja kypsymistä. Teos koostuu lyhyistä, tiiviistä novelleista, joiden kieli on tarkkaa ja huoliteltua. Keskeisintä on henkilöiden kuvaus ja heidän näkökulmansa. ”Pelko oli Meijan tapa olla olemassa, myöntää ettei elämälle voinut muuta kuin elää.” Ympäristöä ei teoksessa juuri kuvata, koska novellit syntyvät henkilöiden sisäisestä maailmasta ja pohdinnasta.

Kaikki kokoelman henkilöt ovat nuoria aikuisia, jotka ovat tottuneet arvostamaan menestystä ja suorittamista. Suorituskeskeisyyttä kritisoidaan erityisesti novellissa ”Tulppa”, jossa nuori uranainen kärsii ummetuksesta: ”tätä on liikkeellä nuorten naisten keskuudessa, ottakaa rennommin, älkääkä jääkö hautomaan asioita sisäänne”. Muissa novelleissa koko suorittamiseen tähtäävä elämä näyttäytyy mahdottomana, tyhjänä. Teos vihjaa, että suorituskeskeisyys on opittua harhaa ja toisaalta kaipuuta täysin turvattuun lapsuuteen. Hylkäämällä hallitsemisen ihanteen henkilöt joutuvat kohtaamaan turvattomuutta ja perustelemaan tekemiään valintoja. Tätä tilannetta teos kuvaa.

Suljetun paikan lumo jakautuu melko keinotekoisesti kahdeksaan osaan, joita edeltää lyhyt kommentaari. Eräässä sanotaan: ”Kaikki tieto on voimassa vain kunnes toisin todistetaan. Mitä muuta voisin siis tehdä kuin etsiä edes jotain, joka on totta. Jotain joka pysyy.” Pysyvyyden kaipuu leimaa nuorten aikuisten yhteiskuntaa, jossa vanhat arvot ja totuudet eivät enää toteudu. Valintojaan ei voi perustella tottumuksella tai oletuksin. Ilman ulkopuolista turvaa ja auktoriteettia jokainen totuus täytyy erikseen punnita ja luoda: vain yksityinen, hetkellinen valinta on mahdollinen. Henkilöiden kokema turvattomuus on näin sidoksissa myös yksinäisyyteen.

Yksityinen maailma

Niminovellissa nainen jää suljettuun hissiin, yhdessä tuntemattoman miehen kanssa. Keskustelu käy vaivaantuneesti. Naista hirvittää miehen rakkaudenkaipuu, hissin pimeys, pieni tila. Henkilöt palaavat lapsuudenmuistoihin, ja lapsiin. Kun valot syttyvät uudestaan ja hissi lähtee liikkeelle, koko tilanne tuntuu naisesta tyhjältä, ”kuin meri”. Vaikka henkilöiden maailma on tarpeeksi rikas täyttääkseen kokonaisen novellin, he jäävät pohdintoineen yksin ja yksinäisiksi. Huoliteltu kieli etäännyttää henkilön ja lukijan toisistaan, hallinnan menettämisen pelko estää henkilöitä ymmärtämästä toisiaan.

Novellissa ”Kuusi tuntia unta” Maaret, pienten lasten kotiäiti, toivoo saavansa edes yhtenä yönä nukkua. Hänelle pedataan sänky erilliseen huoneeseen, jossa Maaret valvoo yön tuijottaen ikkunaa. Novelli päätyy toteamaan tilanteen ahdistavuuden, mutta jättää ratkaisun avoimeksi. Toisissa novelleissa kuvataan myös toivoa, mutta sekin on hetkellistä, epäjatkuvaa. Pysyvyyteen ja hallintaan tarvitaan jatkuvuutta, ymmärrettäviä syitä ja seurauksia, eivätkä ahdistuneet henkilöt siihen pysty.

Toisaalta pelätty hallitsemattomuus on aavistus läheisyydestä, jota esimerkiksi novellin ”Vapaamatkustaja” minäkertoja yrittää saavuttaa syöksymällä ahdistavaan metroon aivan huvin vuoksi. ”Ihmismassa alkoi muljahdella sisään ja ulos, toisilleen tuntemattomat olennot solahtelivat vieretysten ja toistensa lomitse – – liukuportaat imivät jäljelle jääneet oravanpyörästä.” Minäkertoja hakeutuu suljettuun paikkaan kokeakseen pelkonsa kohteen, kaoottisuuden lumon, mikä näkyy myös novellin kerronnassa. Suljetun paikan lumo voi olla vapauttavaa, mutta se sisältää järjettömyyden vaaran.

Joskus teoksen kieli on yllättävää kuten ”Vapaamatkustajassa”, soljuvaa ja rytmikästä, mutta useimmiten kerrontaa leimaa sama yllätyksellisyyden ja kokeilujen pelko, joka koskee teoksen henkilöitä. Vaikka hallittu kieli korostaa teoksen teemaa, se estää myös läheisyyden lukijan ja kertojan välillä. Lauseet ovat toteavia, totuttuja, eivätkä siten lumoa lukijaa.

Nainen ja järki

Useimmat kokoelman päähenkilöt ovat naisia, joiden elämään raskaus ja lapset tuovat yllätyksiä ja epäonnistumisia, hallitsemattomuutta ja vastuuta. Novellissa ”Taivaanlahja” minäkertoja odottaa vammaista lasta. ”Jokainen askel tuntui uudelta ja erilaiselta, maailma näkyi kuin väreilevän pilven takaa, todellisuuden ja minun välille oli pingottunut tahmea kirkkaus, puiden oksat erottuivat selkeästi taivasta vasten.” Novelli tuntuu kertovan, että erityisesti naisten elämään kuuluu pieni hulluus. Raskaus asettaa minäkertojan irralleen todellisuudesta, jossa arvostetaan menestystä ja tehokkuutta. Samalla minäkertoja tuntee maailman selkenevän itselleen, vaikka elämä ei sujukaan niin kuin piti, hallitusti.

Suljetun paikan lumossa kerrotaan paljon sairaaloista, tutkimuksista, ahtaista oloista ja äänistä pään sisällä. Steriilit ja äänettömät, epätodet tilat toistuvat novellien naisten elämässä. Äitiys on teoksessa yksi merkki siitä kaaoksesta, jossa yksilö elää. Läheisyys itseen ja toiseen toteutuu teoksen mukaan ilmapiirissä, jota ei pyritä hallitsemaan, sairaaloissa ja käytävillä, joiden outous mahdollistaa oudot ja epätavalliset valinnat. Teoksessa ei perustella, miksi juuri naiset kaipaavat pois suoritusyhteiskunnasta eikä puututa siihen, onko suorittaminen erityisen maskuliinista. Novellit kuitenkin kuvaavat erityisesti naisia, jotka eivät hallittuun yhteiskuntaan sopeudu, jotka haluavat enemmän läheisyyttä, enemmän yllätyksiä, vähemmän järkeä.

Teoksessa pysytellään silti järjen puolella. Vaikka yksilö ei suostuisi noudattamaan annettuja määritelmiä, tulee mielekkyyden ja järjen pysyä läsnä. Läheisyys voi tarkoittaa kaoottisuutta ja minuuden sekoittumista toiseen, mutta vain tietoisilla valinnoilla säilyttää kokonaisen merkityksen. ”Meri heilautti kättään, bussi hidasti, kaartoi pysäkille. – – Minä teen muotin, elämä kaataa siihen sisällön. Jotkin asiat vain ovat, ja niiden kanssa pitää elää, toisiin voi vaikuttaa. Toisiin pitää vaikuttaa.”

Samaistumisen kaipuu

Vaikka Suljetun paikan lumossa pohditaan yksilön olemusta ja maailman rakentumista, teoksen merkitys lukijalle syntyy kehotuksesta hyväksyä itsensä. Novellit ovat enimmäkseen tutuntuntuisia, joskus koomisia tai hyvin vakavia kuvauksia nuorten naisten elämästä. Monet päähenkilöt ovat epävarmoja itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Teos osoittaa, ettei elämässä ole kysymys suorittamisesta ja ettei etenkään naisten tarvitse alistua annettuun muottiin. Että epäonnistua saa. Novellien keskeiset ajatukset ovat joskus hieman jäsentymättömiä, joskus melko itsestäänselviä. Joskus erittäin hyviä. Teoksen viesti – itsensä hyväksyminen ja hallitsemattomuuden ilo – nousee silti kirjallisia ansioita tärkeämmäksi.

Teoksen kaikissa novelleissa esiintyy sivuhenkilönä mustahattuinen nainen, joka on melko ilmeinen teoksen kertojan hahmo. ”Koira hyppi ja haukkui riemuissaan auton ympäri, ohi tallusteli nainen, jolla oli musta hattu ja joka yritti näyttää siltä kuin ei katsoisi meitä.” Kertojan näkyvä asema kerronnassa on tarpeeton, mutta se osoittaa, että yksilön kehitys ja suhde normaaliuteen ovat Suljetun paikan lumon keskeisiä teemoja. Novellit ovat paitsi päähenkilön, myös kertojan kasvukertomuksia itsensä hyväksymisestä ja tuntemisesta. ”Kun olin kulkenut ihmisten parissa, tajusin että kohde oli koko ajan lähempänä kuin olin osannut kuvitella. Kysyin itseltäni: mikä on ihminen? – – Tarkkailin itseäni tarkkailemassa muita.” Kertoja samaistuu itseensä, kaipaa toisissa itseään. Ikävä kyllä jotkut muut kiinnostavat aiheet kuten ruumiin tilallisuus ja ahdistuneisuuden ja läheisyyden suhde eivät saa tarpeeksi tilaa kehittyäkseen yhtä mietittyyn muotoon.