JP Koskisen jännittävä ja vetävä Ukkoslintu on kolmas osa Kuuran sukua käsittelevästä historiallisten viihderomaanien sarjasta.

 

JP Koskisen (oik. Juha-Pekka Koskinen, s. 1968) Kuura-sarja alkoi Tulisiivellä (Like 2019), joka kertoi suomalaissiirtolaisista Yhdysvalloissa ja Venäjällä 1900-luvulla. Tulisiiven kunnianhimoinen romaanikerronta toi Koskiselle jopa Finlandia-ehdokkuuden.

Trilogian seuraavan osan Haukansilmä (Like 2021) miljöö sijoittui 1800-luvun Yhdysvaltoihin eli aikaan ennen Tulisiiven tapahtumia. Romaanin alussa Kuuran perhe jätti Suomen suuriruhtinaskunnan taakseen ja lähti etsimään parempaa tulevaisuutta uudesta maailmasta. Nälästä kärsivä Suomi vaihtui sisällissotaa käyvään Amerikkaan. Siellä perhe alkoi käyttää itsestään Frost-nimeä.

Uutuusromaani puolestaan alkaa vuodesta 1915. Haukansilmästä tuttu Frostin perhe on asettunut Duluthiin Minnesotaan. Perheen 16-vuotias Janne-poika, joka on romaanin ainoa kertoja, kaipaa kirjallisia haasteita ja lähtee maailmalle itärannikon suuntaan.

Jannen tie vie New Yorkiin asti. Siellä Janne eli amerikkalaisemmin James pestautuu muutaman mutkan kautta The New York Timesin reportteriksi.

Kun paria vuotta myöhemmin amerikkalaissotilaat lähtevät länsirintamalle taistelemaan saksalaisia vastaan, The New York Times lähettää Jamesin sotakirjeenvaihtajana joukkojen mukaan. Matkaan lähtee myös chiricahua-apassi Nopea Hirvi.

Keskustelumme katkesi, sillä Miller kiirehti tuomaan papereita, joita meidän piti allekirjoittaa. Vapautimme Yhdysvaltain valtion kaikesta vastuusta ja vannoimme, että olimme päättäneet lähteä sota-alueelle omasta vapaasta tahdostamme. Minä sain eteeni lisäksi vakuutuskirjan, jossa The New York Times sitoutui toimittamaan minut takaisin New Yorkiin hoitoon, jos vammautuisin. Kuolemantapauksessa ruumiini tuotaisiin Yhdysvaltoihin haudattavaksi lehden kustannuksella. (s. 74–75.)

Monta sivua ollaan sotaoloissa sekä länsirintamalla että idässä. James kokee konstikkaan seikkailun toisensa jälkeen ja lähettää kotimaahan kirjoituksia, joissa hän pohtii sotaa enemmän filosofisesti kuin reportaasinomaisesti.

Pettynyt lehti päättää kutsua miehen takaisin New Yorkiin ja tekee hänestä seuraavaksi rikostoimittajan. Kohta Janne huomaa, että kotimaassakin tuntuu kytevän jotain, eikä toimittajan kannata olla liian utelias.

Koskisen romaanien äärellä voi todeta kirjailijan rakastavan sotakuvausta. Tulisiivessä oltiin toisessa maailmansodassa, Haukansilmässä taas Yhdysvaltojen intiaanisodissa.

Ukkoslinnun ensimmäisen maailmansodan taistelukuvaukset ovat lakonisia eivätkä herkuttele kauheuksilla. Koskinen ei edelleenkään sorru splatteriin. Kiväärileikkiäkin tulee harjoiteltua:

Kiepautin Enfieldin hihnan oikean olkapääni yli. Jätimme majapaikan taaksemme ja seisahduimme hetkeksi autiolle tielle. Nopea Hirvi kantoi asetta oudosti niin, että hihna kulki niskan takaa ja ase roikkui hänen edessään poikittain. Hän lepuutti käsiään kiväärin päällä ja vilkuili pilvistä taivasta. (s. 100.)

Koskettavat perhekuvat ovat olleet toinen Koskisen lempilapsi romaanikirjailijana. Niitäkin löytyy romaanista silloin tällöin. Kertoja kytkee romaanihenkilöitä uskottavasti omaan perheeseensä ja sukuunsa. Janne Kuura pitää yhteyttä sukulaisiinsa niillä keinoilla, joilla se kyseisenä aikana on ollut mahdollista, eli sähkeillä ja kirjeillä.

Koskinen on aina osannut kirjoittaa kiinnostavia ajankuvia. Kerronnan kepeys tekee romaaneista luettavia. Lennokkaat vuoropuhelut seuraavat toistaan. Nautin tavattomasti vauhdikkaista tapahtumista, joita tässäkin romaanissa riittää jonoksi asti.

Ukkoslinnun ainoa mainittava puute taitaa olla viihteellinen kerronta, joka ei sisällä kovin paljon pintaa syvempiä analyysejä. Ainoita valopilkkuja tässä mielessä ovat Janne Kuuran huolestuneet mietteet sodasta ja sen oikeutuksesta, joita hän purkaa lehtijuttuihinsa.

Filosofoinnin sijasta Koskisen kertoja keskittyy sujuviin vuoropuheluihin erimaalaisten romaanihenkilöiden välillä, uskottavaan sotakuvaukseen sekä romanttisiin säpinöihin, joita nuorille mieshenkilöille kehittyy tämän tästä vastaan kävelevän hameväen kanssa.

Hämeenlinnalaiskirjailija on huomioitu useilla kirjallisuuspalkinnoilla. Finlandia-ehdokkaana Koskinen on ollut kaksi kertaa. Hänen kirjallinen repertuaarinsa on hämmästyttävän laaja. Komeaan tuotantoon kuuluu romaaneja, tietokirjoja sekä lastenkirjoja.

Ukkoslinnun lopussa Janne Kuura tekee lehtijutun vuoksi lähtöä Petroskoin suomalaisyhteisöön selvittääkseen sosialistisen onnelan todenperäisyyttä. Kuura-sarja on pyörähtänyt ajallisesti ympäri niiden hetkien ylitse, joista Tulisiipi alkoi.

 

Jaa artikkeli:

 

Jari Olavi Hiltunen

Kirjoittaja on ulvilalainen opettaja, kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija.