Jadekasvot. Valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta

Käännösvalikoimaan Jadekasvot on valittu 41 tekstiä Qing-dynastian (1644–1911) alussa julkaistusta kiinalaisen proosan antologiasta Guwen guanzhista (”Klassisen kirjallisuuden parhaat”). Vaikka Guwen guanzhi on Kiinan tunnetuin ja luetuin klassisen proosatekstin antologia ja vaikka siitä otetaan uusia laitoksia yhä enenevästi, antologia on suomentajan Jyrki Kallion tietämyksen mukaan luettavissa ainoastaan kiinan kielellä. Suomeksi tekstejä on aiemmin käännetty vain muutama, kun taas kiinalainen runous on meillä paremmin tunnettua. Suomentaja toivookin käännösvalikoiman avartavan kiinalaisen kulttuurin tuntemustamme.

Jadekasvoihin on poimittu tekstejä 12-osaisen antologian viidestä ensimmäisestä osasta. Tekstit ovat antologian varhaisimmat. Ne kattavat Kiinan kirjallisuudenhistorian alkuajat Zhoun-kauden puolivälistä Han-kaudelle, vuodet 300 eaa. – 220. Lyhyehköt tekstit ovat toimineet esikuvina modernille kiinalaiselle esseekirjallisuudelle ja lyhytproosalle. Tekstien kokoajat, Wu Chucai ja Wu Diaohou, ovat koonneet Guwen guanzhin avuksi opetus- ja kasvatustyöhön. Se on toiminut apuna myös virkamiestutkintoon tähtääville. Antologian tekstit ovat helpommin lähestyttäviä kuin muiden vastaavien, sillä kokoajien tarkoituksena ei ole ollut taituroida oppineisuudellaan. Suomentaja painottaa, ettei Guwen guanzhia ole koottu kirjallisuuskriitikkoja vaan lukevaa yleisöä varten.

Tekstit käsittelevät historiallisia tapahtumia ja henkilöitä ja ovat sidoksissa aikansa yhteiskunnallisiin tilanteisiin ja kungfutselaisuuteen. Tarinoissa varioidaan kaavaa, jossa neuvonantaja voittaa nokkeluutensa avulla väittelyn hallitsijan kanssa. Muoto muistuttaa veijariromaaneja, ja suomentaja löytää niistä yhtymäkohtia Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Tekstit ovat pyrkineet kehittämään lukijansa väittelytaitoja, ja tässä ne tuovat eittämättä mieleeni sokraattisen dialogin. Antologian tekstit ovat erillisinäkin kauniita helmiä, kirkkaita ja sopusuhtaisia. Useat tarinoista elävätkin irrallaan alkuperäisestä yhteydestään sananparsina ja -laskuina sekä populaarikulttuurissa. Antologiassa toisiaan vasten hioutuessaan tarinat pääsevät kuitenkin täyteen mittaansa ja muodostavat kerronnallisen kaaren. Kokonaisuutena ne syventävät kiinalaisen kulttuurin arvojen ja sivistyksen tuntemusta.

Kauniit kielikuvat opettavat

Kääntäjä ei kerro, millä perustein hän on valinnut varhaisista teksteistä juuri nämä tietyt suomennosvalikoimaan. Luultavimmin valitut ovat edustavimpia ja parhaiten uuteen kieliasuun kääntyviä. Mukaan seuloutuneidenkin kotouttamisessa on epäilyksettä ollut miettimistä. Esimerkiksi kielikuvia suomentaessaan Jyrki Kallio on joutunut oikaisemaan mutkia ymmärrettävyyden hyväksi. Alaviitteistä selviää kuitenkin lähtökielinen kuva, ja kuvan merkityssisältöjäkin on pyritty avaamaan. Jadekasvojen viimeisessä luvussa ”Vastaus Ren Shaoqingin kirjeeseen” hallitsijan määräämän kastraatiorangaistuksen kärsinyt Sima Qian lohduttaa niin ikään hallitsijan epäsuosioon joutunutta ystäväänsä, jota odottaa mitä ilmeisimmin kuolemanrangaistus: ”Li ling elää vankeudessa hunnien luona, turmeli perheensä maineen, ja sitten vielä palvelijanne [kirjeen kirjoittaja] laitettiin kapaloihin kuohitsemisen jälkeen – tätähän ivaa koko taivaanpiiri”. Alaviitteestä selviää, että kääntäjä on korvannut kastraation jälkeisiä hoitotoimia kuvaavan, hämmentävänkin kauniin kielikuvan ”pantiin silkkiperhosen toukkien huoneeseen” arkisella, mutta ymmärrettävämmällä ilmaisulla: ”laitettiin kapaloihin”.

Kaiken kaikkiaan Jyrki Kallio pyrkii olemaan uskollinen lähtötekstille. Hän kertoo alaviitteissä mahdollisista tulkintavaihtoehdoista ja perustelee omia käännösratkaisujaan. Hän selventää, aivan kuten kokoajatkin omassa laitoksessaan, joitain tarinoita kommentaarein. Alkusanoissa suomentaja painottaa pyrkimystään kriittisyyteen, vaikka hän onkin visaisimmissa kohdissa joutunut luottamaan myös intuitioon. Alkutekstin lakonista ilmaisua avaamaan suomentaja on lisännyt tekstiin kursiivilla erotettuja lauseiden katkelmia. Jadekasvot on lähtötekstille uskollinen myös siinä, että se toistaa antologian opetustehtävää: Suomentaja toivoo käännöksen hyödyntävän klassisen kiinan kielen opiskelijoita ja harrastajia. Heitä varten valikoima sisältää muun muassa kaikki alkutekstit.

Jadekasvot on oppi- ja tietokirjoja julkaisseen Gaudeamus-kustantamon uusi aluevaltaus kaunokirjallisuuden puolelle. Valikoima asettuu mielenkiintoisesti kauno- ja tietokirjallisuuden rajamaastoon. Kertomukset voi lukea, kuten suomentajakin vakuuttaa, viitteet ohittaen ja viehättyä tarinoiden maailmasta. Ne voi myös lukea, kuten itse tein, välimaastosta käsin avaamalla tilaa molemmille lukutavoille.

Jadekasvot on kiinnostava käännösvalikoima myös siinä mielessä, että se pohtii näkyvästi kääntämiseen liittyvää problematiikka. Tällaisenaan se avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata kääntäjän työskentelyä ajallisesti ja kulttuurisesti kaukaisten tekstien parissa. Suomentajaa voi kiittää rohkeasta hankkeesta ja omaperäisestä käännöstyöskentelystä. Suomennos ei pyri ehdottomiin väitteisiin, vaan uskaltautuu vuoropuheluun eri tulkintavaihtoehtojen ja lähtötekstin kanssa. Toisaalta on hyväksyttävä, että käännöksen myötä syntyy aina uusi teksti, Jade, joka ei voi koskaan olla loppuun saakka uskollinen lähtömateriaalilleen. Jadekasvojen erakon Yan Chun kielikuva sopii kuvaamaan lähtötekstin ja käännöksen suhdetta: ”Kas jade syntyy vuoresta. Jadea työstettäessä raakakivi rikotaan, ja en sano etteikö niin syntyvä jade olisi kallisarvoista, mutta raakakivi ei silloin enää ole entisensä”.

Jadekasvot tutustuttaa suomalaiset Guwen guanzhin varhaisimpiin teksteihin. Uskallan toivoa, että suomennosvalikoima saa jatkoa ja että suomenkielinen lukijakunta pääsee tutustumaan myös antologian seitsemään muuhun osaan.