Alussa oli Sana. Raamattu ja kirjallisuus.

Alussa oli Sana -teoksen johdannossa Jyrki Korpua toteaa Raamatun olevan maailman tunnetuin, tulkituin ja kommentoiduin teos. Se on vaikuttanut valtavasti länsimaiseen kulttuuriin, sivistykseen ja kirjallisuuteen. Kirjoittaja käsittelee sekä Raamattua itsessään että Raamatun näkymistä myöhemmissä teksteissä.

Aleksis Kiven Nummisuutarit on Tobitin kirjan parodinen uudelleenkirjoitus. Seitsemän veljestä pohjautuu toiseen apokryfikirjaan, joka sekin kertoo seitsemästä veljeksestä.

Kirja sisältää runsaasti tietoa Raamatusta samalla kun kirjoittaja esittelee erityyppisiä Raamattu-vaikutteita kirjallisuudessa. Monet Raamatusta lähtöisin olevat sanonnat ja ilmaukset esiintyvät jokapäiväisessä arjessa erilaisina sanontoina, joiden alkuperä voi olla käyttäjälle hämärä. Vanhassa testamentissa puhutaan ”kielletystä hedelmästä” ja kysytään ”olenko minä veljeni vartija”. Uudesta testamentista ovat lähtöisin esimerkiksi sanonnat ”helmiä sioille”, lavean tien kulkeminen, käsien peseminen jostakin asiasta ja ”minkä kirjoitin, sen kirjoitin”.  Raamatun henkilöt ovat muuttuneet arkkityyppisiksi esityksiksi, sekä todellisessa maailmassa että kirjallisuudessa voi löytyä nykypäivän Mooses, Salomo, David, Juudas, Maria tai Jeesus. Myöhemmät tekstit voivat myös toistaa Raamatun rakenne- tai juonikuvioita.

Raamattu kirjallisena tekstinä

Raamattu sisältää monia hyvin eriaikaisia tekstejä. Vanhan testamentin tekstien juuret ovat Lähi-idän ja Palestiinan uskomus- ja tekstiperinteessä, erityisesti kanaanilaisten uskonnossa. Vanhan testamentin kirjoituksissa on kristityille ja juutalaisille yhteisiä tekstejä, keskeistä on Jumalan ja Israelin välinen sopimus.

Uusi testamentti puolestaan käsittelee nimenomaan kristillistä Jeesusta ja hänen opetuksiaan. Tapahtumista tosin on useita toisistaan eroavia kuvauksia. Raamatun ja muiden lähteiden antama kuva Jeesuksesta on siten hajanainen ja osin ristiriitainen. Nykytutkimuksen mukaan Jeesus syntyi todennäköisesti vuosien 7 ja 2 eaa. välillä ja kuoli 30-33 jaa. Hänen toimintansa synnytti merkittävän uskonnollisen liikkeen, joka jatkui hänen kuolemansa jälkeen. Paljon muuta ei Jeesuksesta aivan varmasti tiedetäkään. Kristillisessä teologiassa ollaan lisäksi yksimielisiä siitä, että Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen ja että hän kuoli ristillä, muut yksityiskohdat ovatkin sitten kiistanalaisia.

Korpua toteaa, että sankarin tai jumalan erikoinen syntymä on tunnettu monissa mytologioissa ennen Jeesusta ja sen jälkeen, samoin myytti kuolleista nousevasta jumalasta. Populaarikulttuurissa on käytetty paljon Jeesuksen elämään liittyviä aiheita, esimerkiksi messiasmyytti on erittäin yleinen. Kuolleista herääminen ei ole harvinaista myöskään fantasian sankareille, Korpua nostaa esimerkiksi mm. C. S. Lewisin Velho ja Leijona -teoksen ja J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan. Jeesuksen elämänvaiheisiin liittyy myös Graalin malja, joka on etsinnän kohteena monissa kirjojen ja elokuvien seikkailuissa.

Raamattu kirjallisuudessa

Raamattua käsitellessään Korpua mainitsee samalla usein esimerkkejä kirjallisuuteen siirtyneistä vaikutteista. Joitakin esimerkkejä hän nostaa myös erikseen yksityiskohtaisempaan käsittelyyn. Näitä ovat mm. Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys sekä Yhdysvaltain kirjallisuus ja suomalainen kansallisromantiikka raamatullisten viitteiden näkökulmasta.

J. R. R. Tolkienin tuotannossa Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden vaikutus näkyy selvästi. Korpua korostaa raamatullisia viitteitä erityisesti Tolkienin teosten maailman rakenteessa, arkkityyppisissä raamatullisissa hahmoissa sekä teosten sisältämässä luku- ja aikasymboliikassa.

Aleksis Kiven teoksissa Raamatulla on merkittävä osuus, olihan Raamattu kutakuinkin ainoa suomenkielisen yleisön tuntema kirja. Aiemmissa Raamatun painoksissa oli mukana apokryfinen Tobitin kirja, joka nykyään ei ole Raamatussa mukana. Aleksis Kiven Nummisuutarit on Tobitin kirjan parodinen uudelleenkirjoitus. Nummisuutarit viittaa alkuteksteissään suoraan Tobitin kirjaan. Kiven Seitsemän veljestä pohjautuu puolestaan toiseen apokryfikirjaan, Toiseen makkabilaiskirjaan, joka sekin kertoo seitsemästä veljeksestä. Kummassakin tapauksessa hurskaat miehet ovat muuttuneet yksinkertaisiksi ja oppimattomiksi.

Taivas, helvetti ja monet muut Raamatun kuvat kuuluvat myös heavymusiikin ja rock and rollin kuvastoon.

Korpua käsittelee melko laajasti myös Raamatun eri kohdissa esiintyviä kuvauksia paratiisista, taivaasta ja helvetistä. Hän nostaa esiin kristillisiä maailmanlopun utopioita sekä Danten Jumalaisen näytelmän, John Miltonin Kadotetun paratiisin ja John Bunyanin Kristityn vaelluksen.  Kirjoittaja esittelee myös kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian kuvauksia kuolemanjälkeisistä paikoista sekä näiden ohessa mm. C. S. Lewisin Narnia-sarjan ja Terry Pratchettin Eric-teoksen.

Taivas, helvetti ja monet muut Raamatun kuvat kuuluvat myös heavymusiikin ja rock and rollin kuvastoon. Levyjen ja kappaleiden nimissä näkyy mm. enkeleitä, demoneita ja tikapuita sekä taivaaseen että helvettiin. Bändien nimissä näkyy erityisesti Raamatusta lainattuja pahuuteen ja syntiin viittaavia nimiä kuten Black Sabbath, Behemoth, Baal. Molok, Lucifer tai Judas Priest.

Laaja työsarka

Aika suuri osa kirjasta käsittelee nimenomaan Raamattua kirjana ja kirjallisuutena; Raamattua uudempia kirjoja käsitellään hyvin vaihtelevasti. Yhteys Raamattuun jää monen teoksen kohdalla lyhyeksi maininnaksi. Nekin ovat kiinnostavia ja osin myös ajatuksia herättäviä. Pidin kuitenkin erityisesti niistä kohdista, joissa tehtiin tarkempaa analyysia jostakin kirjasta tai kirjailijan tuotannosta. Erityisesti Aleksis Kiven teoksia käsittelevä osuus oli herkullinen.

Alussa oli Sana on mielenkiintoinen teos, joka herättää halun saada tietää lisää.

Kirjan taustalla on luentosarja, mikä ehkä selittää teoksen hienoisen epätasaisuuden. Raamattu-vaikutteita on tietenkin löydettävissä niin runsaasti, että kattava esittely olisi täysin mahdoton. Olisin ehkä kuitenkin kaivannut vielä jonkinlaista kokoavaa yleisesitystä. Kirjassa on kuitenkin varsin laaja ja kattava hakemisto, joka jossain määrin paikkaa tätä puutetta. Kirjan lopussa on vielä erillinen luku Raamatun kokonaisuuksien muodostumisesta. Kokonaisuutena Alussa oli Sana on mielenkiintoinen teos, joka herättää halun saada tietää lisää.