Mark Landon

Elähdyttävintä suomalaista tekstiä aikoihin löysin Markku Lindroosin verkkokirjasta ”Mark Landon”. Kirja on esikoisromaani, mutta kaikesta näkee, että tekstiä on tähän asti tehty paljon ja tutkien. Juha Seppälän ja Leena Krohnin teksteihin mieltyneelle lukijalle oli yllätys Lindroosin ehdoton tajuntaan meno.

Lindroosilla on myös väkeviä, vauhdikkaita ja aistillisia miljöö- ja ihmiskuvauksia tyylikkäine kuvituksineen kotisivulla . Mutta Hyvät ihmiset! Etsikää käsiinne myös ”Mark Landon”, niin muistatte taas olevanne elossa.

Kirjan lukemiseen tarvitaan MS-readeria ja 1999 jälkeen tulleita verkkoselaimia esim. MS-internet explore 4.01 tai vastaavaa. E-Kirja tulee luoksenne näpäyttämällä asiankuuluvaa ikonia osoitteesta . Lisätietoja tarvittaessa saatte sähköpostina osoitteesta lindroos@online.no.

HTML-muodossa on ennestään luettavissa jonkin verran kaunokirjallistakin tekstiä, myös tunnetuilta kirjailijoilta, mutta Lindroosin ”Mark Landon” on ensimmäinen Microsoft Readerilla toteutettu E-kirja. Ulkopuolisena kielen toimittajana on ollut Sari Peltoniemi.

Romaanin sivut on tehty helposti luettavaksi ja liikkuminen tekstissä on rakennettu vaivattomaksi. Kerronta on uskomattoman vauhdikasta, yhteiskunnan- ja ihmistuntemus sekä itseironia poraavat ytimiin.

Alan asiantuntijana Lindroos suunnittelee laativansa myös interaktiivisia teoksia. Niille on helppo povata menestystä.

Yleistäen ”Mark Landon” kuljettaa rakastelukuvauksesta toiseen. ”Useimmat naisista olivat taiteiden tai kirjallisuuden parissa toimivia älyköitä, jotka halusivat säilyttää toiminnallisen vapautensa, mutta joilla ei ollut mitään yhden yön eroottista seikkailua vastaan.” ”Eletään vapaassa yhteisössä, jossa kukin pettää itseään halunsa ja mahdollisuuksiensa mukaan.” Kunnes kirja lopussa flanellipaitaisen kyljessä kerrotaan tapahtumien sisällä kulkenut kipeä tarina yllättävine loppuineen.

”Yhteinen rakkauselämämme oli alusta alkaen kiihkon täyttämää perustuen enimmäkseen ruumiittemme välittämään yhteisymmärrykseen, emmekä juuri koskaan keskustelleet vakavasti mistään. Emme vielä viikkojen yhdyselämän jälkeenkään tienneet edes toistemme poliittisia mielipiteitä.” Tästä kapeasta suhteesta Mark lähti milloin omasta aloitteestaan, milloin hänet taas ”ajettiin ulos raput kolisten ja esineitä perään heitellen”.

Lapsekkaasti Mark anoo takaisin yhteyttä, joka on ollut vain kaiken voittavan kiiman varassa. Toisaalta hän kyllä tajuaa, että elämä on taistelua vietin ja järjen välillä ja selviäminen riippuu jälkimmäisen voittamisesta. Mark ja hänen naisensa selviävät.

Havaitsin, miten terveellistä on takautuvasti tehdä matka noihin sekoiluun vieviin tuntoihin, jotka sittemmin niin tiukasti on itseltään suojeluksekseen kieltänyt. Syvältä purkautuvasta ikävän itkusta huolimatta lukija on lopulta tyytyväinen valitsemaansa omaan elämäänsä. Sitä kirjan sivuilta löytyy vähän, mutta siellä se kulkee taustalla: ”On nälkäkin ja kohta käpristelee kananmuna paistinpannussa aivan kuin huokaillen menetettyä mahdollisuuttaan. Puhelin soi ja häiritsevä ääni repäisee viimeisen verhon uuden päivän yltä. Alaston arki on edessäni kuin vanha nainen.”

Markin sisäiset tuntemukset rakastelukuvauksissa ovat riipaisevan tosia. F. E. Sillanpäätä ATK-aikana: ”Herättyämme alamme varovasti etsiä sanoja kokemuksillemme rakastellen tavalla jossa minuus hävisi kaikkeuteen kuten kuolemassa”. Jumalani, miten kipeän kaunista elämä on, kun sitä uskaltaa elää!

Osaava ja työssään luotettava ATK-alan huippuasiantuntija Mark joutuu siis kauniitten, älykkäitten ja intohimoisten naisten riepottamaksi mutta nousee naistensa tavoin intohimojensa syövereistä. ”Moni rupeaisi juomaan ja menettäisi kaiken – itsensäkin. Minä olen aina tiukan paikan tullen tehnyt toisin: lopettanut alkoholin käytön, alkanut tehdä töitä ja rasittanut itseäni aivan sietokykyni rajalle. Niin nytkin, vaikka kysymyksessä ei ollutkaan mikään standardi-vitutus.”

Samoin älykkö Mark selviytyy suomalaisen työvoimajärjestelyn kourista, joka ei tunnista lahjakkaita yksilöitä, on näille varsinainen vituttaja. Lukijana jään odottamaan lisää Markku Lindroosin teräviä yhteiskunnallisia havaintoja, joissa hän ei totisesti häivytä yksilöä keskivertotilastoihin.

Mark on yksilönä keskeneräinen ja toisiin nojaava. Kipeä Liina-suhdekin kerrotaan Seijojen ja Leilojen kainaloon nostettujen flanellien suojassa: Liina ”kuunteli tarkkaavasti ja kun tulin kohtiin, jotka kertoivat seksistämme, hän hieroi sormillaan kapeaa vanaansa. Se muistutti suurta laidoiltaan arpeutunutta haavaa, josta suolimakkarat pullistelevat ulos. Hän ei kuitenkaan keskeyttänyt kertaakaan ja vaatinut todistamaan sanojeni todenperäisyyttä aivan kuin kertomus sinänsä olisi riittänyt hänen halulleen.” Tässä rakkaudentunnustus sille elämä todellisuuspohjalle, mikä kaiken fantasian käytön tekee mahdolliseksi.

Paradoksaalista, että todellisin kirjan nainen, oikea aikuinen ihminen, on Markille ulottumaton fantasiakirjailija, tietotekniikan osaaja, jonka ohitse Mark omaa ihastustaan puhuu. Tai paremminkin kirjoittaa – koneen välityksellä.

Kirjan yllättävä ja tyylikkäästi rakennettu loppu osoittaa kirjoittajan erinomaista fantasian ja tarina-aineksen hallintaa. Markin itseironia ja asioiden suhteellistaminen on nautittavaa. Kirjoittaja muistuttaa myös, että ihmisen älykkyys ei ole koulutuksessa, vaan elämän eri puolten prioriteeteissa, asennoitumisessa elämään. Kirjailija nostaa muutamalla rivillä esiin todellisuudessa kiinni olevan käytännön osaajan merkityksen: ”Taitava Tomi korjasi lattian jalkalistan alta ottamallaan parketinpalasella; kuin taikomalla se oli taas ehyt. Mistäpä löytäisin puusepän sielulleni?”