Gladiaattori (3650 g elämästä vasemmalle)

Tarina ei ole uusi: Hyväksytyksi tulemisen tarpeessaan nainen rakastuu mieheen, joka on kykenemätön kantamaan vastuuta. Naisen oma ja sen myötä myös tyttären elämä kriisiytyy vuosikausiksi. Nina Honkasen (s. 1968) esikoisromaani Gladiaattori (3650 g elämästä vasemmalle) kuvaa yksinkertaisen aidosti kaksi kehitystarinaa. Näkökulmien rakenteellisesti tasapainoinen kypsyys ja ilmaisun selkeys tekevät esikoisesta ehjän kokonaisuuden.

Orvokki keskeyttää oikeustieteen opintonsa, tulee raskaaksi, parisuhde on alusta asti jatkuvassa kriisissä, heroiinikierre alkaa. Onnistuneen vieroitushoidon jälkeen Orvokki joutuu maksamaan menneisyydestään kovan hinnan: valittavana on joko oma tai 5-vuotiaan Liisa-tyttären henki. Äiti lähtee Ruotsiin pelastaakseen tyttärensä. Tytär jatkaa elämäänsä ensin isänsä kanssa, sitten perhekodissa. Orvokin päiväkirjassa äidin tuska elää tyttären rinnalla myös sen jälkeen, kun äiti on joutunut hylkäämään tyttärensä.

Honkasen ilmaisu on puheenomaista, Liisan monologeissa puhdasta slangia. Tämä tuo tekstiin arkista keveyttä. Ratkaisusta seuraa myös hetkittäisiä ylilyöntejä, jotka irtoavat tekstistä irrallisiksi sananparsiksi: ”Mutsi oli ollu sitä mieltä, että ihan jees.”– – ”Oli vittumaista olla sillä tavalla sairas. Erittäin vittumaista.” Honkanen ei mässäile sanoilla tai yksityiskohdilla, itse tarina on tärkein. Kirjailija uskoo tarinaan niin paljon, että hän käyttää varsinkin Liisan ajatuksissa myös tyhjää puhetta. Assosiaatioiden laajentuminen tuottaa tällöin realistisen oloista pitkäveteisyyttä. Teksti ottaa tapahtumien tilaa haltuun taitavalla, panoraamaa muistuttavalla tavalla.

Johdonmukaisuus ja emotionaalisesti oivaltava jäsentely rakentavat kertomusta eteenpäin, mikä tekee kirjasta helppolukuisen. Eri aikatasot ja näkökulmat liikkuvat kerronnassa limittäin ja säilyvät keskinäisessä balanssissa. Mm. Rauma, Brighton ja Tukholma tuovat tapahtumapaikkoina tarinaan vieraantumisen ja lähentymisen välistä vuoropuhelua. Kirjan ansiona on sanomisen aitous – Honkanen ei tarvitse turhia jujuja tai liikaa yrittämistä.

Kuka tai mikä tekee syyllisen tai uhrin? Tätä tematiikkaa Honkanen käsittelee monipuolisesti sortumatta heikkoudessa rypemiseen tai syyllisen kivittämiseen. Murrosikäisen Liisan epäluulo ja katkeruus kohdistuvat aluksi myös lukijaan, mikä on tehokas yksityiskohta. Vaikka kertomus onkin tragedia, siinä on kokemuksen tuomaa optimismia. Selviytyminen, uusi mahdollisuus, hyväksyminen ja anteeksianto ovat kirjassa todellisia vaihtoehtoja.

Gladiaattori kirjan nimenä jää irralliseksi. Antiikin Rooman koulutettu taistelija, joka kuolee areenalla viihdyttääkseen yleisöä, on kaukana kirjan henkilöiden kohtalosta.